Miksi en saa anteeksi?

Anna äidille anteeksi.

Itse en harrasta anteeksi pyytelyä enkä ole kiinnostunut sanallisista anteeksipyynnöistä itseäni kohtaan. Turhaa puheen lätinää semmoinen. Jos teko ei ollut niin törkeä että laitan välit saman tien kokonaan poikki niin paras anteeksipyyntö on jatkossa käytöksellä ja toiminnalla osoittaa ettei enää toimi niin kuin mitä katuu. Sanat on liian helppoja ja halpoja että niillä olisi juuri merkitystä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihmiset on kyllä outoja. Ihan raivona siitä, että joku kehtaa ottaa yhteyttä pyytääkseen anteeksi.

Minulta saa pyytää kuka tahansa anteeksi. Ja yritän parhaani mukaan myös antaa.

Ap,olit rohkea kun seurasit sydäntäsi ja yritit vilpittömästi lähestyä.

Vastasin ketjuun useamman viestin, enkä ole mitenkään raivona. Aloituksessa ap kertoi ottaneensa useita kertoja yhteyttä, pyytäneensä anteeksi ja selittäneensä tekojaan, lisäksi, että ei ollut ensimmäinen kerta.

Ainoa asia mitä hänen pitäisi ymmärtää on se, että kenelläkään ei ole mitään velvollisuuksia selvitellä jotain loukkauksia ja vatvoa asioita ihmisen kanssa, jonka kanssa ei halua olla tekemisissä. Pitää ymmärtää hillitä itsensä ja jättää toinen rauhaan.

Vastaamattomuus viesteihin siis tarkoittaa: jätä minut rauhaan. Se ei tarkoita, ettei anna anteeksi tai että olisi jotain selvitettävää. Joidenkin ihmisten on tätä hyvin vaikea ymmärtää, siitä on itsellänikin kokemusta. Pahimmillaan vuosien päästä yritetään päästä yhteyksiin sen varjolla, että selvitetään vanhoja asioita.

Luinpa itsekin uudelleen aloitukseni ja siitä tosiaan saa kuvan että olen ottanut monta kertaa yhteyttä. Yhden kerran jonka aikana kaksi kertaa pyysin samaa asiaa anteeksi. Siis en ole ottanut monta kertaa yhteyttä. Ja erään vuosien takaisen asian, yritin silloin kaksi kertaa pyytää anteeksi, enkä saanut vastausta. Ei siis mitään jankuttamista tai useita yhteydenottoja! Sori vähän kyllä johti harhaan aloitus, mutta vastauksissa kyllä mainitsin tästä. -ap-

Ei millään pahalla, mutta näistä viesteistäsi saa sen käsityksen, että selität vuolaasti ja yhä uudelleen omaa kantaasi, ottamatta huomioon sitä mitä sinulle vastataan. Totta kai on hyvä asia pyytää anteeksi, toivottavasti tuo vaikutelma on aivan väärä, mitä viesteistäsi saa, että et anna periksi, vaikka toinen osoittaa, ettei halua enää olla tekemisissä.

Nyt vaikuttaa siltä että tänne pesiytyi joku jankuttaja joka ei ole lukenut vastauksiani ollenkaan, joten häivyn. Tästä ketjusta jäi ainakin käteen se, että on olemassa ihmisiä, jotka pitävät anteeksipyytämistä suorastaan halveksittavana tekona. -ap-

Vierailija kirjoitti:

Itse en harrasta anteeksi pyytelyä enkä ole kiinnostunut sanallisista anteeksipyynnöistä itseäni kohtaan. Turhaa puheen lätinää semmoinen. Jos teko ei ollut niin törkeä että laitan välit saman tien kokonaan poikki niin paras anteeksipyyntö on jatkossa käytöksellä ja toiminnalla osoittaa ettei enää toimi niin kuin mitä katuu. Sanat on liian helppoja ja halpoja että niillä olisi juuri merkitystä.

Ja nyt ollaan täysin kuutamolla.

No yksi syy siihen varmasti on se, että on vähän vaikeuksissa oman tunne - elämänsä kanssa jostain syystä.

Itse en hyväksynyt anteeksipyyntöä koska lopulta tajusin että en halua olla ko tyypin kanssa enää missään tekemisissä. Tai siis annan tietysti anteeksi itseni vuoksi mutta en todellakaan ota enää häntä elämääni. Päätöstä edelsi tämän tyypin harjoittama kiusanteko ym. Hirveän rajaton oli. Mutta teidän tapauksessa kyse ei varmaan ole tästä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihmiset on kyllä outoja. Ihan raivona siitä, että joku kehtaa ottaa yhteyttä pyytääkseen anteeksi.

Minulta saa pyytää kuka tahansa anteeksi. Ja yritän parhaani mukaan myös antaa.

Ap,olit rohkea kun seurasit sydäntäsi ja yritit vilpittömästi lähestyä.

Vastasin ketjuun useamman viestin, enkä ole mitenkään raivona. Aloituksessa ap kertoi ottaneensa useita kertoja yhteyttä, pyytäneensä anteeksi ja selittäneensä tekojaan, lisäksi, että ei ollut ensimmäinen kerta.

Ainoa asia mitä hänen pitäisi ymmärtää on se, että kenelläkään ei ole mitään velvollisuuksia selvitellä jotain loukkauksia ja vatvoa asioita ihmisen kanssa, jonka kanssa ei halua olla tekemisissä. Pitää ymmärtää hillitä itsensä ja jättää toinen rauhaan.

Vastaamattomuus viesteihin siis tarkoittaa: jätä minut rauhaan. Se ei tarkoita, ettei anna anteeksi tai että olisi jotain selvitettävää. Joidenkin ihmisten on tätä hyvin vaikea ymmärtää, siitä on itsellänikin kokemusta. Pahimmillaan vuosien päästä yritetään päästä yhteyksiin sen varjolla, että selvitetään vanhoja asioita.

Luinpa itsekin uudelleen aloitukseni ja siitä tosiaan saa kuvan että olen ottanut monta kertaa yhteyttä. Yhden kerran jonka aikana kaksi kertaa pyysin samaa asiaa anteeksi. Siis en ole ottanut monta kertaa yhteyttä. Ja erään vuosien takaisen asian, yritin silloin kaksi kertaa pyytää anteeksi, enkä saanut vastausta. Ei siis mitään jankuttamista tai useita yhteydenottoja! Sori vähän kyllä johti harhaan aloitus, mutta vastauksissa kyllä mainitsin tästä. -ap-

Ei millään pahalla, mutta näistä viesteistäsi saa sen käsityksen, että selität vuolaasti ja yhä uudelleen omaa kantaasi, ottamatta huomioon sitä mitä sinulle vastataan. Totta kai on hyvä asia pyytää anteeksi, toivottavasti tuo vaikutelma on aivan väärä, mitä viesteistäsi saa, että et anna periksi, vaikka toinen osoittaa, ettei halua enää olla tekemisissä.

Siis montako kertaa mun pitää vastata tähän samaan kysymykseen? YKSI YHTEYDENOTTO JONKA AIKANA PYYSIN 2 KERTAA ANTEEKSI. Se ei ole mitään että minä en anna periksi, ei ole mitään periksi annettavaa. Ja hän kyllä vastasi mulle, mutta ei anteeksipyyntöön. Joten antakaa jo olla, täällä osa kääntää tän ihan oudoksi jutuksi. -ap-

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihmiset on kyllä outoja. Ihan raivona siitä, että joku kehtaa ottaa yhteyttä pyytääkseen anteeksi.

Minulta saa pyytää kuka tahansa anteeksi. Ja yritän parhaani mukaan myös antaa.

Ap,olit rohkea kun seurasit sydäntäsi ja yritit vilpittömästi lähestyä.

Vastasin ketjuun useamman viestin, enkä ole mitenkään raivona. Aloituksessa ap kertoi ottaneensa useita kertoja yhteyttä, pyytäneensä anteeksi ja selittäneensä tekojaan, lisäksi, että ei ollut ensimmäinen kerta.

Ainoa asia mitä hänen pitäisi ymmärtää on se, että kenelläkään ei ole mitään velvollisuuksia selvitellä jotain loukkauksia ja vatvoa asioita ihmisen kanssa, jonka kanssa ei halua olla tekemisissä. Pitää ymmärtää hillitä itsensä ja jättää toinen rauhaan.

Vastaamattomuus viesteihin siis tarkoittaa: jätä minut rauhaan. Se ei tarkoita, ettei anna anteeksi tai että olisi jotain selvitettävää. Joidenkin ihmisten on tätä hyvin vaikea ymmärtää, siitä on itsellänikin kokemusta. Pahimmillaan vuosien päästä yritetään päästä yhteyksiin sen varjolla, että selvitetään vanhoja asioita.

Luinpa itsekin uudelleen aloitukseni ja siitä tosiaan saa kuvan että olen ottanut monta kertaa yhteyttä. Yhden kerran jonka aikana kaksi kertaa pyysin samaa asiaa anteeksi. Siis en ole ottanut monta kertaa yhteyttä. Ja erään vuosien takaisen asian, yritin silloin kaksi kertaa pyytää anteeksi, enkä saanut vastausta. Ei siis mitään jankuttamista tai useita yhteydenottoja! Sori vähän kyllä johti harhaan aloitus, mutta vastauksissa kyllä mainitsin tästä. -ap-

Ei millään pahalla, mutta näistä viesteistäsi saa sen käsityksen, että selität vuolaasti ja yhä uudelleen omaa kantaasi, ottamatta huomioon sitä mitä sinulle vastataan. Totta kai on hyvä asia pyytää anteeksi, toivottavasti tuo vaikutelma on aivan väärä, mitä viesteistäsi saa, että et anna periksi, vaikka toinen osoittaa, ettei halua enää olla tekemisissä.

Siis montako kertaa mun pitää vastata tähän samaan kysymykseen? YKSI YHTEYDENOTTO JONKA AIKANA PYYSIN 2 KERTAA ANTEEKSI. Se ei ole mitään että minä en anna periksi, ei ole mitään periksi annettavaa. Ja hän kyllä vastasi mulle, mutta ei anteeksipyyntöön. Joten antakaa jo olla, täällä osa kääntää tän ihan oudoksi jutuksi. -ap-

Eipä tosiaankaan ihme että haluaa sinusta eroon O.o

Vierailija kirjoitti:

No yksi syy siihen varmasti on se, että on vähän vaikeuksissa oman tunne - elämänsä kanssa jostain syystä.

Itse en hyväksynyt anteeksipyyntöä koska lopulta tajusin että en halua olla ko tyypin kanssa enää missään tekemisissä. Tai siis annan tietysti anteeksi itseni vuoksi mutta en todellakaan ota enää häntä elämääni. Päätöstä edelsi tämän tyypin harjoittama kiusanteko ym. Hirveän rajaton oli. Mutta teidän tapauksessa kyse ei varmaan ole tästä.

Ei ole kyse tuollaisesta, en ole kiusannut ketään. Millaista kiusaa hän teki? -ap-

Vierailija kirjoitti:

No yksi syy siihen varmasti on se, että on vähän vaikeuksissa oman tunne - elämänsä kanssa jostain syystä.

Itse en hyväksynyt anteeksipyyntöä koska lopulta tajusin että en halua olla ko tyypin kanssa enää missään tekemisissä. Tai siis annan tietysti anteeksi itseni vuoksi mutta en todellakaan ota enää häntä elämääni. Päätöstä edelsi tämän tyypin harjoittama kiusanteko ym. Hirveän rajaton oli. Mutta teidän tapauksessa kyse ei varmaan ole tästä.

Ja olisi ollut ihan liikaa sanoa, että saat anteeksi ja että toivot hänelle hyvää loppuelämää ja sitten olisitte erkaantuneet iäksi. 

Täällä yks ja sama vastaaja nalkuttaa koko ajan XDDDD

Minä en anna anteeksi jos ikävä käytös toistuu ja aina luullaan että anteeksipyyntö kuittaa kaiken. Minulla oli tälläinen ystävä ja sanoin suoraa että anteeksipyyntö ei auta jos toistaa samaa ja luulee yhden sanan kuittaavan kaiken. No ei olla enää ystäviä :D

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ehkä asioita on vain kertynyt liikaa. Elämme itse yleensä tietyllä lailla, ja olemme tottuneet omaan käytökseemme, niin että pidämme sitä normaalina. Kuitenkin se käytös voi olla toisenlaisen ihmisen mielestä ahdistavaa, loukkaavaa, liian innokasta, tylyä ym. Tätä loukkaamista voi tapahtua usein, ja toinen ei edes ymmärrä loukkaavansa, koska hänhän toimii normaalisti. Kun loukkauksen kohde reagoi loukkaamiseen välien viilentämisellä, toinen ei edes ymmärrä, mutta pyytää anteeksi. Kohde on väsähtänyt koko ihmiseen, ja hänen tapoihinsa. Tilanne ei etene, ja tuntuu loukatusta helpotukselta.

Monesti juuri näin. Anteeksipyyntö ei tarkoita, että suhde jatkuisi ennallaan, vaan yleensä silloin on tapahtunut jotain sellaista, minkä takia suhde ei voi enää jatkua samanlaisena kuin ennen. Jos tämä on jo toinen anteeksipyynnön paikka, niin todennäköisesti kys. henkilö ei enää halua jatkaa kanssasi kuin korkeintaan kevyenä tuttavana, jos sellaisenakaan. Sanoilla ja teoilla on seurauksia, vaikka anteeksi voisikin antaa yleisellä tasolla. Koeta ap hyväksyä, että tämä kaveruussuhde on nyt ohi, siinä on varmasti hyvät puolensa sinunkin kannaltasi, koska olet loukannut tätä kaveriasi toistuvasti. Sellainen kertoo, että te ette ole kavereita.

Olen täysin samaa mieltä kanssanne asiasta, ja asian olenkin hyväksynyt. Emme ole enää kavereita, ja senkin hyväksyn, tietysti. Mietin tätä lähinnä ilmiönä, kun minä olen tottunut toimimaan toisin kuin hän, ja ajattelen toisin kuin hän, niin mikä se hänen ajatuksensa asioista on. Sitä täältä kyselin. Eihän siihen täällä varmaa vastausta ole, mutta yleisellä tasolla todella hyviä ajatuksia, joista voi oppia jotakin tulevaisuuden varalle.

Ja tähän kaveruussuhteeseen liittyen, mielestäni se, että pyytää anteeksi ja miettii sitä asiaa hetken, ei tarkoita sitä, ettäkö itse haluaisin enää olla kaveri. Minähän loukkaan häntä liian usein ja hän minua. Ei vaan tulla toimeen. 

Hänen ajatuksensa on, että hän kykenee aivan hyvin jatkamaan elämäänsä antamatta sinulle anteeksi. Hänen elämänsä jatkuu juuri sellaisena kuin hän haluaakin eikä anteeksianto ole hänelle millään tavalla tarpeellinen. 

Ehkäpä onkin juuri näin. Silti käytös aikaisemmin on vaikuttanut siltä, että on nimenomaan ihminen joka kantaa kaunaa. -ap-

Se ettei halua olla kanssasi tekemisissä tai selvittää mitään ei välttämättä ollenkaan kerro, että kantaisi kaunaa. Tuo on vain omaa tulkintaasi. Minäkään en kanna kaunaa kenellekään, mutta en myöskään halua olla tekemisissä kenenkään kanssa, joka toistuvasti loukkaa tai jonka kanssa en tule toimeen. En kertakaikkiaan ymmärrä, miksi tällaisia selvittelyn, anteeksipyyntöjen ja draamailun täyttämiä ihmissuhteita kukaan jaksaa ylläpitää. Ja sen mitä niitä nuorempana oli, oli eroon pääseminen suuri helpotus. 

Ei välttämättä, sanoinkin että minusta on vaikuttanut siltä. Eli nimenomaan omaa tulkintaani! Lähinnä nyt tässä koko jutussa kiinnostaa tämä ASIA/ILMIÖ/AJATTELUN ERILAISUUS ei niinkään se, että miksi hän ei halua olla tekemissä. Mainitsinkin jo aikaisemmin, että olemme liian erilaisia, eikä silloin kannata olla tekemissä, mutta silti jos itse loukkaan ihmistä, itse pyydän anteeksi. Se kuuluu mun arvoihin.  -ap-

Ohis...olet arvojesi mukaisesti pyytänyt anteeksi. Aiemmin sua kehotettiin jatkamaan elämääsi, mutta sanoit, että et voi sillä tavalla kuin haluaisit. Ymmärrätkö, ettei tätä kaveriasi enää kiinnosta sun haluamisesi? Ja mitä väliä sillä on, vaikka kantaisikin sulle kaunaa? Se on hänen asiansa ja jos hän pystyy jatkamaan elämäänsä asian kanssa, miksi hänen pitäisi tehdä mitään muuta? Siksikö, koska sinä haluat? 

On hyvin mahdollista, että hän on yksinkertaisesti vain hemmetin kyllästynyt koko asiaan. Teidän kaveruutenne on ohi ja sillä selvä. Hän haluaa unohtaa koko jutun ja mitä vähemmän joutuu olemaan kanssasi tekemisissä, sen parempi hänelle. Voit tulkita kaunaksi sen, ettei hän yritäkään lämmitellä välejänne vaan tietoisesti suhtautuu suhun kylmäkiskoisesti, jotta et alkaisi kuvitella, että kaveruutenne voisi vielä jatkuakin. Anteeksiantamattomuus voi olla joskus piste, joka lopettaa suhteen ja jonka molemmat ymmärtävät samalla tavoin: lopullisesti ohi, mitään paluuta ei enää ole. 

Suhde on vasta sitten lopullisesti ohi, kun tunnesiteet on katkottu. Kaunakin on tunne. Voit kuvitella asioiden olevan loupullisesti ohi, mutta eivät ne tuossa pisteessä vielä ole. Ap:n toimintatapa vaikuttaa tasapainoisemmalta. 

Anteeksipyyntöön ja -antamiseen tosiaan liittyy hyvin erilaisia käsityksiä.

Meillä kotona ei opetettu anteeksi-sanaa, emme käyttäneet sitä koskaan. Sen sijaan, jos teimme jotain ikävää toiselle ja kaduimme, niin käyttäydyimme sen jälkeen mukavasti ja sovittelevasti. Näin saimme anteeksi ilman "muodollisuuksia".

Nykyään onneksi saamme jo anteeksi-sanaakin käyttää, mutta silti edelleen itse näen hyvän anteeksipyynnön vahvasti muunakin kuin pelkkänä puheena.

Niin moni olettaa, että anteeksipyynnöksi riittää, että osaa valita oikeat sanat, ja sitten toisen velvollisuus olisi pelkästään ne sanat kuulemalla antaa anteeksi. Ilman että mitenkään muuten tarvitsee todistaa, että on pahoillaan. Luullaan, että niin helpolla päästään.

Jos joku ei anna anteeksi, hän saattaa ajatella, että niin kauan kuin käytös ei parane, niin sanoillakaan ei ole merkitystä. Hän ei siis välttämättä pidä anteeksipyyntöä vääränä, muttei myöskään halua antaa vastausta, jos anteeksipyyntö on jäänyt "puolitiehen". Hän saattaa vaikuttaa vihaiselta, koska hänhän siis odottaa sitä "koko anteeksipyyntöä", joka on myös tekoja. Eli vaikkapa sitä, että olet mukava hänelle. Mutta sen on oltava oma-alotteista, sillä ei se ole sama asia, jos toinen joutuu sanomaan: "lepyn, jos olet vähän aikaa tavallista kivempi". Ja pitemmällä ajalla pitää näkyä, että tilanteesta on opittu jotain eikä sama enää toistu. Anteeksipyyntöön (ja muuhun sovittelevaan kommunikointiin) voi mennä usko, jos on aiemminkin pyytänyt anteeksi ja silti jatkanut väärin tekemistä.

Tämä on hyvä video aiheesta. 

Ja omana mielipiteenäni suosittelen vahvasti kaikille asioiden selvittämistä anteeksipyynnöin ja -annoin. Se ei tarkoita sitä, että pitäisi antaa tilanteen jatkua tai toistua. 

Vierailija kirjoitti:

Nyt vaikuttaa siltä että tänne pesiytyi joku jankuttaja joka ei ole lukenut vastauksiani ollenkaan, joten häivyn. Tästä ketjusta jäi ainakin käteen se, että on olemassa ihmisiä, jotka pitävät anteeksipyytämistä suorastaan halveksittavana tekona. -ap-

Vastaukset näkyvät aina viiveellä ja osa lukee vain ekan sivun vastatessaan pitkiin ketjuihin. Itse vastasin aloituksen perusteella, josta tosiaan sai sen käsityksen, että olet ottanut yhteyttä useita kertoja. Väärinkäsityksiä sattuu täälläkin :)

Ehkä tuo henkilö ei vain tullut vastanneeksi, että antaa anteeksi, mutta käytännössä vastaus merkitsi, että tilanne on hänen puoleltaan nollattu ja että asia on sillä selvä, mutta ei sen enempiä halua yhteyksissä olla. Minusta tuo on melko tavanomainen reaktio, itse varmaan olen toiminut samalla tavalla. 

Kuulostaa lähinnä siltä, että ap on pyytänyt anteeksi, koska tälläisissä tilanteissa kuuluu pyytää - ei siis siksi, että ymmärtäisi loukanneensa kaveriaan ja katuvansa sitä aidosti. Eli taas kerran tällainen "anteeksi kun pahoitit mielesi"? Miksi muuten ap:ta jäisi vaivaamaan (tai mietityttämään edes av-keskustelun verran) kaverinsa anteeksiantamattomuus? Ei anteeksipyyntö tai -anto ole mikään synninpäästö.

Tämä hiertää ihmisiä suunnattomasti.

Vierailija kirjoitti:

Kuulostaa lähinnä siltä, että ap on pyytänyt anteeksi, koska tälläisissä tilanteissa kuuluu pyytää - ei siis siksi, että ymmärtäisi loukanneensa kaveriaan ja katuvansa sitä aidosti. Eli taas kerran tällainen "anteeksi kun pahoitit mielesi"? Miksi muuten ap:ta jäisi vaivaamaan (tai mietityttämään edes av-keskustelun verran) kaverinsa anteeksiantamattomuus? Ei anteeksipyyntö tai -anto ole mikään synninpäästö.

Tämä hiertää ihmisiä suunnattomasti.

No joillekin se on synninpäästö. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kuulostaa lähinnä siltä, että ap on pyytänyt anteeksi, koska tälläisissä tilanteissa kuuluu pyytää - ei siis siksi, että ymmärtäisi loukanneensa kaveriaan ja katuvansa sitä aidosti. Eli taas kerran tällainen "anteeksi kun pahoitit mielesi"? Miksi muuten ap:ta jäisi vaivaamaan (tai mietityttämään edes av-keskustelun verran) kaverinsa anteeksiantamattomuus? Ei anteeksipyyntö tai -anto ole mikään synninpäästö.

Tämä hiertää ihmisiä suunnattomasti.

No joillekin se on synninpäästö. 

No sitten on ihan turha itkeä tuhertaa ja vikistä muita narsisteiksi, jos ei ymmärrä anteeksipyynnön käsitettä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ehkä asioita on vain kertynyt liikaa. Elämme itse yleensä tietyllä lailla, ja olemme tottuneet omaan käytökseemme, niin että pidämme sitä normaalina. Kuitenkin se käytös voi olla toisenlaisen ihmisen mielestä ahdistavaa, loukkaavaa, liian innokasta, tylyä ym. Tätä loukkaamista voi tapahtua usein, ja toinen ei edes ymmärrä loukkaavansa, koska hänhän toimii normaalisti. Kun loukkauksen kohde reagoi loukkaamiseen välien viilentämisellä, toinen ei edes ymmärrä, mutta pyytää anteeksi. Kohde on väsähtänyt koko ihmiseen, ja hänen tapoihinsa. Tilanne ei etene, ja tuntuu loukatusta helpotukselta.

Monesti juuri näin. Anteeksipyyntö ei tarkoita, että suhde jatkuisi ennallaan, vaan yleensä silloin on tapahtunut jotain sellaista, minkä takia suhde ei voi enää jatkua samanlaisena kuin ennen. Jos tämä on jo toinen anteeksipyynnön paikka, niin todennäköisesti kys. henkilö ei enää halua jatkaa kanssasi kuin korkeintaan kevyenä tuttavana, jos sellaisenakaan. Sanoilla ja teoilla on seurauksia, vaikka anteeksi voisikin antaa yleisellä tasolla. Koeta ap hyväksyä, että tämä kaveruussuhde on nyt ohi, siinä on varmasti hyvät puolensa sinunkin kannaltasi, koska olet loukannut tätä kaveriasi toistuvasti. Sellainen kertoo, että te ette ole kavereita.

Olen täysin samaa mieltä kanssanne asiasta, ja asian olenkin hyväksynyt. Emme ole enää kavereita, ja senkin hyväksyn, tietysti. Mietin tätä lähinnä ilmiönä, kun minä olen tottunut toimimaan toisin kuin hän, ja ajattelen toisin kuin hän, niin mikä se hänen ajatuksensa asioista on. Sitä täältä kyselin. Eihän siihen täällä varmaa vastausta ole, mutta yleisellä tasolla todella hyviä ajatuksia, joista voi oppia jotakin tulevaisuuden varalle.

Ja tähän kaveruussuhteeseen liittyen, mielestäni se, että pyytää anteeksi ja miettii sitä asiaa hetken, ei tarkoita sitä, ettäkö itse haluaisin enää olla kaveri. Minähän loukkaan häntä liian usein ja hän minua. Ei vaan tulla toimeen. 

Hänen ajatuksensa on, että hän kykenee aivan hyvin jatkamaan elämäänsä antamatta sinulle anteeksi. Hänen elämänsä jatkuu juuri sellaisena kuin hän haluaakin eikä anteeksianto ole hänelle millään tavalla tarpeellinen. 

Ehkäpä onkin juuri näin. Silti käytös aikaisemmin on vaikuttanut siltä, että on nimenomaan ihminen joka kantaa kaunaa. -ap-

Se ettei halua olla kanssasi tekemisissä tai selvittää mitään ei välttämättä ollenkaan kerro, että kantaisi kaunaa. Tuo on vain omaa tulkintaasi. Minäkään en kanna kaunaa kenellekään, mutta en myöskään halua olla tekemisissä kenenkään kanssa, joka toistuvasti loukkaa tai jonka kanssa en tule toimeen. En kertakaikkiaan ymmärrä, miksi tällaisia selvittelyn, anteeksipyyntöjen ja draamailun täyttämiä ihmissuhteita kukaan jaksaa ylläpitää. Ja sen mitä niitä nuorempana oli, oli eroon pääseminen suuri helpotus. 

Ei välttämättä, sanoinkin että minusta on vaikuttanut siltä. Eli nimenomaan omaa tulkintaani! Lähinnä nyt tässä koko jutussa kiinnostaa tämä ASIA/ILMIÖ/AJATTELUN ERILAISUUS ei niinkään se, että miksi hän ei halua olla tekemissä. Mainitsinkin jo aikaisemmin, että olemme liian erilaisia, eikä silloin kannata olla tekemissä, mutta silti jos itse loukkaan ihmistä, itse pyydän anteeksi. Se kuuluu mun arvoihin.  -ap-

Ohis...olet arvojesi mukaisesti pyytänyt anteeksi. Aiemmin sua kehotettiin jatkamaan elämääsi, mutta sanoit, että et voi sillä tavalla kuin haluaisit. Ymmärrätkö, ettei tätä kaveriasi enää kiinnosta sun haluamisesi? Ja mitä väliä sillä on, vaikka kantaisikin sulle kaunaa? Se on hänen asiansa ja jos hän pystyy jatkamaan elämäänsä asian kanssa, miksi hänen pitäisi tehdä mitään muuta? Siksikö, koska sinä haluat? 

On hyvin mahdollista, että hän on yksinkertaisesti vain hemmetin kyllästynyt koko asiaan. Teidän kaveruutenne on ohi ja sillä selvä. Hän haluaa unohtaa koko jutun ja mitä vähemmän joutuu olemaan kanssasi tekemisissä, sen parempi hänelle. Voit tulkita kaunaksi sen, ettei hän yritäkään lämmitellä välejänne vaan tietoisesti suhtautuu suhun kylmäkiskoisesti, jotta et alkaisi kuvitella, että kaveruutenne voisi vielä jatkuakin. Anteeksiantamattomuus voi olla joskus piste, joka lopettaa suhteen ja jonka molemmat ymmärtävät samalla tavoin: lopullisesti ohi, mitään paluuta ei enää ole. 

Suhde on vasta sitten lopullisesti ohi, kun tunnesiteet on katkottu. Kaunakin on tunne. Voit kuvitella asioiden olevan loupullisesti ohi, mutta eivät ne tuossa pisteessä vielä ole. Ap:n toimintatapa vaikuttaa tasapainoisemmalta. 

Jos joku ei halua olla yhteyksissä, niin se ei tarkoita, että kantaisi kaunaa.