Lue keskustelun säännöt.
Miksi en saa anteeksi?
mitätämäon
26.06.2019 |
Millainen ihminen ei anna anteeksi, jos anteeksipyytäjä sitä vilpittömästi useamman kerran pyytää ja perustelee toimintansa? Tilanteessani on ollut väärinkäsitys, jota koitin selittää ja pyytää siitä aiheutuneita sanoja anteeksi, mutta toinen osapuoli ei vastaa mitään anteeksipyyntöihini, muihin asioihin siis kyllä. Mikä tähän voi olla syynä? Tämän ihmisen kanssa ollut ennenkin tilanne, että olen vilpittömästi pyytänyt anteeksi, mutta silloinkaan en saanut vastausta. Hän on myös itse loukannut minua, mutta ei ole koskaan pyytänyt anteeksi. Minulle oli tärkeää pyytää anteeksi, mutta olisihan se ollut tärkeää myös saada anteeksi.
Kommentit (112)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Turhaa keksiä jotain monimutkaisia keittiöpsykologisia selityksiä toisen ihmisen käytöksestä. Luultavasti syy on se, että hän ei vain HALUA antaa anteeksi.
Niin se on varmaankin totuus, eikä sille mitään mahda. Edelleenkin vaan ihmettelen, MIKSI jotkut käyttäytyy noin.
MIKSI sun pitäisi saada anteeksi? Olet pyytänyt anteeksi ja voit jatkaa elämääsi.
Voin toki, mutta en sillä tavoin kuin haluan.
Olet loukannut ystävääsi ja nyt sinua häiritsee, että siitä tuli sulle seuraamuksia ihmissuhteen rikkoutumisen muodossa? Sinä haluaisit jatkaa niin kuin mitään ei olisi tapahtunut, mutta tuo loukkauksesi kohde ei lähde diiliin mukaan? Ja nyt meidän pitäisi häntä yhdessä täällä haukkua?
Tuo kelle vastasit ei sitten ollut ap..
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ehkä asioita on vain kertynyt liikaa. Elämme itse yleensä tietyllä lailla, ja olemme tottuneet omaan käytökseemme, niin että pidämme sitä normaalina. Kuitenkin se käytös voi olla toisenlaisen ihmisen mielestä ahdistavaa, loukkaavaa, liian innokasta, tylyä ym. Tätä loukkaamista voi tapahtua usein, ja toinen ei edes ymmärrä loukkaavansa, koska hänhän toimii normaalisti. Kun loukkauksen kohde reagoi loukkaamiseen välien viilentämisellä, toinen ei edes ymmärrä, mutta pyytää anteeksi. Kohde on väsähtänyt koko ihmiseen, ja hänen tapoihinsa. Tilanne ei etene, ja tuntuu loukatusta helpotukselta.
Monesti juuri näin. Anteeksipyyntö ei tarkoita, että suhde jatkuisi ennallaan, vaan yleensä silloin on tapahtunut jotain sellaista, minkä takia suhde ei voi enää jatkua samanlaisena kuin ennen. Jos tämä on jo toinen anteeksipyynnön paikka, niin todennäköisesti kys. henkilö ei enää halua jatkaa kanssasi kuin korkeintaan kevyenä tuttavana, jos sellaisenakaan. Sanoilla ja teoilla on seurauksia, vaikka anteeksi voisikin antaa yleisellä tasolla. Koeta ap hyväksyä, että tämä kaveruussuhde on nyt ohi, siinä on varmasti hyvät puolensa sinunkin kannaltasi, koska olet loukannut tätä kaveriasi toistuvasti. Sellainen kertoo, että te ette ole kavereita.
Olen täysin samaa mieltä kanssanne asiasta, ja asian olenkin hyväksynyt. Emme ole enää kavereita, ja senkin hyväksyn, tietysti. Mietin tätä lähinnä ilmiönä, kun minä olen tottunut toimimaan toisin kuin hän, ja ajattelen toisin kuin hän, niin mikä se hänen ajatuksensa asioista on. Sitä täältä kyselin. Eihän siihen täällä varmaa vastausta ole, mutta yleisellä tasolla todella hyviä ajatuksia, joista voi oppia jotakin tulevaisuuden varalle.
Ja tähän kaveruussuhteeseen liittyen, mielestäni se, että pyytää anteeksi ja miettii sitä asiaa hetken, ei tarkoita sitä, ettäkö itse haluaisin enää olla kaveri. Minähän loukkaan häntä liian usein ja hän minua. Ei vaan tulla toimeen.
Hänen ajatuksensa on, että hän kykenee aivan hyvin jatkamaan elämäänsä antamatta sinulle anteeksi. Hänen elämänsä jatkuu juuri sellaisena kuin hän haluaakin eikä anteeksianto ole hänelle millään tavalla tarpeellinen.
Ehkäpä onkin juuri näin. Silti käytös aikaisemmin on vaikuttanut siltä, että on nimenomaan ihminen joka kantaa kaunaa. -ap-
Se ettei halua olla kanssasi tekemisissä tai selvittää mitään ei välttämättä ollenkaan kerro, että kantaisi kaunaa. Tuo on vain omaa tulkintaasi. Minäkään en kanna kaunaa kenellekään, mutta en myöskään halua olla tekemisissä kenenkään kanssa, joka toistuvasti loukkaa tai jonka kanssa en tule toimeen. En kertakaikkiaan ymmärrä, miksi tällaisia selvittelyn, anteeksipyyntöjen ja draamailun täyttämiä ihmissuhteita kukaan jaksaa ylläpitää. Ja sen mitä niitä nuorempana oli, oli eroon pääseminen suuri helpotus.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ehkä asioita on vain kertynyt liikaa. Elämme itse yleensä tietyllä lailla, ja olemme tottuneet omaan käytökseemme, niin että pidämme sitä normaalina. Kuitenkin se käytös voi olla toisenlaisen ihmisen mielestä ahdistavaa, loukkaavaa, liian innokasta, tylyä ym. Tätä loukkaamista voi tapahtua usein, ja toinen ei edes ymmärrä loukkaavansa, koska hänhän toimii normaalisti. Kun loukkauksen kohde reagoi loukkaamiseen välien viilentämisellä, toinen ei edes ymmärrä, mutta pyytää anteeksi. Kohde on väsähtänyt koko ihmiseen, ja hänen tapoihinsa. Tilanne ei etene, ja tuntuu loukatusta helpotukselta.
Monesti juuri näin. Anteeksipyyntö ei tarkoita, että suhde jatkuisi ennallaan, vaan yleensä silloin on tapahtunut jotain sellaista, minkä takia suhde ei voi enää jatkua samanlaisena kuin ennen. Jos tämä on jo toinen anteeksipyynnön paikka, niin todennäköisesti kys. henkilö ei enää halua jatkaa kanssasi kuin korkeintaan kevyenä tuttavana, jos sellaisenakaan. Sanoilla ja teoilla on seurauksia, vaikka anteeksi voisikin antaa yleisellä tasolla. Koeta ap hyväksyä, että tämä kaveruussuhde on nyt ohi, siinä on varmasti hyvät puolensa sinunkin kannaltasi, koska olet loukannut tätä kaveriasi toistuvasti. Sellainen kertoo, että te ette ole kavereita.
Olen täysin samaa mieltä kanssanne asiasta, ja asian olenkin hyväksynyt. Emme ole enää kavereita, ja senkin hyväksyn, tietysti. Mietin tätä lähinnä ilmiönä, kun minä olen tottunut toimimaan toisin kuin hän, ja ajattelen toisin kuin hän, niin mikä se hänen ajatuksensa asioista on. Sitä täältä kyselin. Eihän siihen täällä varmaa vastausta ole, mutta yleisellä tasolla todella hyviä ajatuksia, joista voi oppia jotakin tulevaisuuden varalle.
Ja tähän kaveruussuhteeseen liittyen, mielestäni se, että pyytää anteeksi ja miettii sitä asiaa hetken, ei tarkoita sitä, ettäkö itse haluaisin enää olla kaveri. Minähän loukkaan häntä liian usein ja hän minua. Ei vaan tulla toimeen.
Hänen ajatuksensa on, että hän kykenee aivan hyvin jatkamaan elämäänsä antamatta sinulle anteeksi. Hänen elämänsä jatkuu juuri sellaisena kuin hän haluaakin eikä anteeksianto ole hänelle millään tavalla tarpeellinen.
Jatkan vielä tähän, siis sehän on vain hyvä juttu jos näin tosiaan olisikin. Ja voi hyvin ollakin, en pidä itseäni hänelle mitenkään erityisen tärkeänä, ja juuri siksi ihmettelen, miksei hän reagoinut ollenkaan. Ehkä tulee vähän marttyyrimainen kuva tuollaisesta käytöksestä. Sellaista tietynlaista vallankäyttöä. -ap-
Ei ole mitään marttyrointia ja vallankäyttöä, vaan toivoo todennäköisesti, että ymmärrät jättää hänet rauhaan anteeksipyynnöiltä ja kaikelta muultakin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ehkä asioita on vain kertynyt liikaa. Elämme itse yleensä tietyllä lailla, ja olemme tottuneet omaan käytökseemme, niin että pidämme sitä normaalina. Kuitenkin se käytös voi olla toisenlaisen ihmisen mielestä ahdistavaa, loukkaavaa, liian innokasta, tylyä ym. Tätä loukkaamista voi tapahtua usein, ja toinen ei edes ymmärrä loukkaavansa, koska hänhän toimii normaalisti. Kun loukkauksen kohde reagoi loukkaamiseen välien viilentämisellä, toinen ei edes ymmärrä, mutta pyytää anteeksi. Kohde on väsähtänyt koko ihmiseen, ja hänen tapoihinsa. Tilanne ei etene, ja tuntuu loukatusta helpotukselta.
Monesti juuri näin. Anteeksipyyntö ei tarkoita, että suhde jatkuisi ennallaan, vaan yleensä silloin on tapahtunut jotain sellaista, minkä takia suhde ei voi enää jatkua samanlaisena kuin ennen. Jos tämä on jo toinen anteeksipyynnön paikka, niin todennäköisesti kys. henkilö ei enää halua jatkaa kanssasi kuin korkeintaan kevyenä tuttavana, jos sellaisenakaan. Sanoilla ja teoilla on seurauksia, vaikka anteeksi voisikin antaa yleisellä tasolla. Koeta ap hyväksyä, että tämä kaveruussuhde on nyt ohi, siinä on varmasti hyvät puolensa sinunkin kannaltasi, koska olet loukannut tätä kaveriasi toistuvasti. Sellainen kertoo, että te ette ole kavereita.
Olen täysin samaa mieltä kanssanne asiasta, ja asian olenkin hyväksynyt. Emme ole enää kavereita, ja senkin hyväksyn, tietysti. Mietin tätä lähinnä ilmiönä, kun minä olen tottunut toimimaan toisin kuin hän, ja ajattelen toisin kuin hän, niin mikä se hänen ajatuksensa asioista on. Sitä täältä kyselin. Eihän siihen täällä varmaa vastausta ole, mutta yleisellä tasolla todella hyviä ajatuksia, joista voi oppia jotakin tulevaisuuden varalle.
Ja tähän kaveruussuhteeseen liittyen, mielestäni se, että pyytää anteeksi ja miettii sitä asiaa hetken, ei tarkoita sitä, ettäkö itse haluaisin enää olla kaveri. Minähän loukkaan häntä liian usein ja hän minua. Ei vaan tulla toimeen.
Hänen ajatuksensa on, että hän kykenee aivan hyvin jatkamaan elämäänsä antamatta sinulle anteeksi. Hänen elämänsä jatkuu juuri sellaisena kuin hän haluaakin eikä anteeksianto ole hänelle millään tavalla tarpeellinen.
Ehkäpä onkin juuri näin. Silti käytös aikaisemmin on vaikuttanut siltä, että on nimenomaan ihminen joka kantaa kaunaa. -ap-
Se ettei halua olla kanssasi tekemisissä tai selvittää mitään ei välttämättä ollenkaan kerro, että kantaisi kaunaa. Tuo on vain omaa tulkintaasi. Minäkään en kanna kaunaa kenellekään, mutta en myöskään halua olla tekemisissä kenenkään kanssa, joka toistuvasti loukkaa tai jonka kanssa en tule toimeen. En kertakaikkiaan ymmärrä, miksi tällaisia selvittelyn, anteeksipyyntöjen ja draamailun täyttämiä ihmissuhteita kukaan jaksaa ylläpitää. Ja sen mitä niitä nuorempana oli, oli eroon pääseminen suuri helpotus.
Ei välttämättä, sanoinkin että minusta on vaikuttanut siltä. Eli nimenomaan omaa tulkintaani! Lähinnä nyt tässä koko jutussa kiinnostaa tämä ASIA/ILMIÖ/AJATTELUN ERILAISUUS ei niinkään se, että miksi hän ei halua olla tekemissä. Mainitsinkin jo aikaisemmin, että olemme liian erilaisia, eikä silloin kannata olla tekemissä, mutta silti jos itse loukkaan ihmistä, itse pyydän anteeksi. Se kuuluu mun arvoihin. -ap-
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ehkä asioita on vain kertynyt liikaa. Elämme itse yleensä tietyllä lailla, ja olemme tottuneet omaan käytökseemme, niin että pidämme sitä normaalina. Kuitenkin se käytös voi olla toisenlaisen ihmisen mielestä ahdistavaa, loukkaavaa, liian innokasta, tylyä ym. Tätä loukkaamista voi tapahtua usein, ja toinen ei edes ymmärrä loukkaavansa, koska hänhän toimii normaalisti. Kun loukkauksen kohde reagoi loukkaamiseen välien viilentämisellä, toinen ei edes ymmärrä, mutta pyytää anteeksi. Kohde on väsähtänyt koko ihmiseen, ja hänen tapoihinsa. Tilanne ei etene, ja tuntuu loukatusta helpotukselta.
Monesti juuri näin. Anteeksipyyntö ei tarkoita, että suhde jatkuisi ennallaan, vaan yleensä silloin on tapahtunut jotain sellaista, minkä takia suhde ei voi enää jatkua samanlaisena kuin ennen. Jos tämä on jo toinen anteeksipyynnön paikka, niin todennäköisesti kys. henkilö ei enää halua jatkaa kanssasi kuin korkeintaan kevyenä tuttavana, jos sellaisenakaan. Sanoilla ja teoilla on seurauksia, vaikka anteeksi voisikin antaa yleisellä tasolla. Koeta ap hyväksyä, että tämä kaveruussuhde on nyt ohi, siinä on varmasti hyvät puolensa sinunkin kannaltasi, koska olet loukannut tätä kaveriasi toistuvasti. Sellainen kertoo, että te ette ole kavereita.
Olen täysin samaa mieltä kanssanne asiasta, ja asian olenkin hyväksynyt. Emme ole enää kavereita, ja senkin hyväksyn, tietysti. Mietin tätä lähinnä ilmiönä, kun minä olen tottunut toimimaan toisin kuin hän, ja ajattelen toisin kuin hän, niin mikä se hänen ajatuksensa asioista on. Sitä täältä kyselin. Eihän siihen täällä varmaa vastausta ole, mutta yleisellä tasolla todella hyviä ajatuksia, joista voi oppia jotakin tulevaisuuden varalle.
Ja tähän kaveruussuhteeseen liittyen, mielestäni se, että pyytää anteeksi ja miettii sitä asiaa hetken, ei tarkoita sitä, ettäkö itse haluaisin enää olla kaveri. Minähän loukkaan häntä liian usein ja hän minua. Ei vaan tulla toimeen.
Hänen ajatuksensa on, että hän kykenee aivan hyvin jatkamaan elämäänsä antamatta sinulle anteeksi. Hänen elämänsä jatkuu juuri sellaisena kuin hän haluaakin eikä anteeksianto ole hänelle millään tavalla tarpeellinen.
Jatkan vielä tähän, siis sehän on vain hyvä juttu jos näin tosiaan olisikin. Ja voi hyvin ollakin, en pidä itseäni hänelle mitenkään erityisen tärkeänä, ja juuri siksi ihmettelen, miksei hän reagoinut ollenkaan. Ehkä tulee vähän marttyyrimainen kuva tuollaisesta käytöksestä. Sellaista tietynlaista vallankäyttöä. -ap-
Ei ole mitään marttyrointia ja vallankäyttöä, vaan toivoo todennäköisesti, että ymmärrät jättää hänet rauhaan anteeksipyynnöiltä ja kaikelta muultakin.
Monessa kommentissa mainitsinkin, että en halua olla kanssaan tekemissä, mutta minulla on myös oikeus pyytää loukkauksiani anteeksi. Ja sen tein. Ja hänellä on oikeus olla antamatta anteeksi. Ja näinhän se on, pointti ei edelleenkään ole siinä että haluaisin hänen olevan kanssani tekemissä kun en itsekään halua.
-ap-
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Huh, jotkut ottaa tän kyllä nyt tosi henkilökohtaisesti. Sanon vielä tässäkin, että mua kiinnostaa tämä ASIANA, ei henkilönä.-ap-
Ihmiset on kyllä outoja. Ihan raivona siitä, että joku kehtaa ottaa yhteyttä pyytääkseen anteeksi.
Minulta saa pyytää kuka tahansa anteeksi. Ja yritän parhaani mukaan myös antaa.
Ap,olit rohkea kun seurasit sydäntäsi ja yritit vilpittömästi lähestyä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ehkä asioita on vain kertynyt liikaa. Elämme itse yleensä tietyllä lailla, ja olemme tottuneet omaan käytökseemme, niin että pidämme sitä normaalina. Kuitenkin se käytös voi olla toisenlaisen ihmisen mielestä ahdistavaa, loukkaavaa, liian innokasta, tylyä ym. Tätä loukkaamista voi tapahtua usein, ja toinen ei edes ymmärrä loukkaavansa, koska hänhän toimii normaalisti. Kun loukkauksen kohde reagoi loukkaamiseen välien viilentämisellä, toinen ei edes ymmärrä, mutta pyytää anteeksi. Kohde on väsähtänyt koko ihmiseen, ja hänen tapoihinsa. Tilanne ei etene, ja tuntuu loukatusta helpotukselta.
Monesti juuri näin. Anteeksipyyntö ei tarkoita, että suhde jatkuisi ennallaan, vaan yleensä silloin on tapahtunut jotain sellaista, minkä takia suhde ei voi enää jatkua samanlaisena kuin ennen. Jos tämä on jo toinen anteeksipyynnön paikka, niin todennäköisesti kys. henkilö ei enää halua jatkaa kanssasi kuin korkeintaan kevyenä tuttavana, jos sellaisenakaan. Sanoilla ja teoilla on seurauksia, vaikka anteeksi voisikin antaa yleisellä tasolla. Koeta ap hyväksyä, että tämä kaveruussuhde on nyt ohi, siinä on varmasti hyvät puolensa sinunkin kannaltasi, koska olet loukannut tätä kaveriasi toistuvasti. Sellainen kertoo, että te ette ole kavereita.
Olen täysin samaa mieltä kanssanne asiasta, ja asian olenkin hyväksynyt. Emme ole enää kavereita, ja senkin hyväksyn, tietysti. Mietin tätä lähinnä ilmiönä, kun minä olen tottunut toimimaan toisin kuin hän, ja ajattelen toisin kuin hän, niin mikä se hänen ajatuksensa asioista on. Sitä täältä kyselin. Eihän siihen täällä varmaa vastausta ole, mutta yleisellä tasolla todella hyviä ajatuksia, joista voi oppia jotakin tulevaisuuden varalle.
Ja tähän kaveruussuhteeseen liittyen, mielestäni se, että pyytää anteeksi ja miettii sitä asiaa hetken, ei tarkoita sitä, ettäkö itse haluaisin enää olla kaveri. Minähän loukkaan häntä liian usein ja hän minua. Ei vaan tulla toimeen.
Hänen ajatuksensa on, että hän kykenee aivan hyvin jatkamaan elämäänsä antamatta sinulle anteeksi. Hänen elämänsä jatkuu juuri sellaisena kuin hän haluaakin eikä anteeksianto ole hänelle millään tavalla tarpeellinen.
Ehkäpä onkin juuri näin. Silti käytös aikaisemmin on vaikuttanut siltä, että on nimenomaan ihminen joka kantaa kaunaa. -ap-
Se ettei halua olla kanssasi tekemisissä tai selvittää mitään ei välttämättä ollenkaan kerro, että kantaisi kaunaa. Tuo on vain omaa tulkintaasi. Minäkään en kanna kaunaa kenellekään, mutta en myöskään halua olla tekemisissä kenenkään kanssa, joka toistuvasti loukkaa tai jonka kanssa en tule toimeen. En kertakaikkiaan ymmärrä, miksi tällaisia selvittelyn, anteeksipyyntöjen ja draamailun täyttämiä ihmissuhteita kukaan jaksaa ylläpitää. Ja sen mitä niitä nuorempana oli, oli eroon pääseminen suuri helpotus.
Ei välttämättä, sanoinkin että minusta on vaikuttanut siltä. Eli nimenomaan omaa tulkintaani! Lähinnä nyt tässä koko jutussa kiinnostaa tämä ASIA/ILMIÖ/AJATTELUN ERILAISUUS ei niinkään se, että miksi hän ei halua olla tekemissä. Mainitsinkin jo aikaisemmin, että olemme liian erilaisia, eikä silloin kannata olla tekemissä, mutta silti jos itse loukkaan ihmistä, itse pyydän anteeksi. Se kuuluu mun arvoihin. -ap-
Minä ymmärrän hyvin ystävääsi kommenttiesi perusteella. Olet mielestäsi vain erilainen, etkä edes kadu loukkauksiasi. Hupianteeksipyytelijä.
Jätä ystäväsi rauhaan. Olet tuhoisa ja narsistinen.
Jotkut ihmiset vaan eivät käytä sanaa "anteeksi". He saattavat kyllä käyttäytymisellään ilmaista, että ovat antaneet anteeksi, vaikka eivät sitä ääneen sanokaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ehkä asioita on vain kertynyt liikaa. Elämme itse yleensä tietyllä lailla, ja olemme tottuneet omaan käytökseemme, niin että pidämme sitä normaalina. Kuitenkin se käytös voi olla toisenlaisen ihmisen mielestä ahdistavaa, loukkaavaa, liian innokasta, tylyä ym. Tätä loukkaamista voi tapahtua usein, ja toinen ei edes ymmärrä loukkaavansa, koska hänhän toimii normaalisti. Kun loukkauksen kohde reagoi loukkaamiseen välien viilentämisellä, toinen ei edes ymmärrä, mutta pyytää anteeksi. Kohde on väsähtänyt koko ihmiseen, ja hänen tapoihinsa. Tilanne ei etene, ja tuntuu loukatusta helpotukselta.
Monesti juuri näin. Anteeksipyyntö ei tarkoita, että suhde jatkuisi ennallaan, vaan yleensä silloin on tapahtunut jotain sellaista, minkä takia suhde ei voi enää jatkua samanlaisena kuin ennen. Jos tämä on jo toinen anteeksipyynnön paikka, niin todennäköisesti kys. henkilö ei enää halua jatkaa kanssasi kuin korkeintaan kevyenä tuttavana, jos sellaisenakaan. Sanoilla ja teoilla on seurauksia, vaikka anteeksi voisikin antaa yleisellä tasolla. Koeta ap hyväksyä, että tämä kaveruussuhde on nyt ohi, siinä on varmasti hyvät puolensa sinunkin kannaltasi, koska olet loukannut tätä kaveriasi toistuvasti. Sellainen kertoo, että te ette ole kavereita.
Olen täysin samaa mieltä kanssanne asiasta, ja asian olenkin hyväksynyt. Emme ole enää kavereita, ja senkin hyväksyn, tietysti. Mietin tätä lähinnä ilmiönä, kun minä olen tottunut toimimaan toisin kuin hän, ja ajattelen toisin kuin hän, niin mikä se hänen ajatuksensa asioista on. Sitä täältä kyselin. Eihän siihen täällä varmaa vastausta ole, mutta yleisellä tasolla todella hyviä ajatuksia, joista voi oppia jotakin tulevaisuuden varalle.
Ja tähän kaveruussuhteeseen liittyen, mielestäni se, että pyytää anteeksi ja miettii sitä asiaa hetken, ei tarkoita sitä, ettäkö itse haluaisin enää olla kaveri. Minähän loukkaan häntä liian usein ja hän minua. Ei vaan tulla toimeen.
Hänen ajatuksensa on, että hän kykenee aivan hyvin jatkamaan elämäänsä antamatta sinulle anteeksi. Hänen elämänsä jatkuu juuri sellaisena kuin hän haluaakin eikä anteeksianto ole hänelle millään tavalla tarpeellinen.
Ehkäpä onkin juuri näin. Silti käytös aikaisemmin on vaikuttanut siltä, että on nimenomaan ihminen joka kantaa kaunaa. -ap-
Se ettei halua olla kanssasi tekemisissä tai selvittää mitään ei välttämättä ollenkaan kerro, että kantaisi kaunaa. Tuo on vain omaa tulkintaasi. Minäkään en kanna kaunaa kenellekään, mutta en myöskään halua olla tekemisissä kenenkään kanssa, joka toistuvasti loukkaa tai jonka kanssa en tule toimeen. En kertakaikkiaan ymmärrä, miksi tällaisia selvittelyn, anteeksipyyntöjen ja draamailun täyttämiä ihmissuhteita kukaan jaksaa ylläpitää. Ja sen mitä niitä nuorempana oli, oli eroon pääseminen suuri helpotus.
Ei välttämättä, sanoinkin että minusta on vaikuttanut siltä. Eli nimenomaan omaa tulkintaani! Lähinnä nyt tässä koko jutussa kiinnostaa tämä ASIA/ILMIÖ/AJATTELUN ERILAISUUS ei niinkään se, että miksi hän ei halua olla tekemissä. Mainitsinkin jo aikaisemmin, että olemme liian erilaisia, eikä silloin kannata olla tekemissä, mutta silti jos itse loukkaan ihmistä, itse pyydän anteeksi. Se kuuluu mun arvoihin. -ap-
Ohis...olet arvojesi mukaisesti pyytänyt anteeksi. Aiemmin sua kehotettiin jatkamaan elämääsi, mutta sanoit, että et voi sillä tavalla kuin haluaisit. Ymmärrätkö, ettei tätä kaveriasi enää kiinnosta sun haluamisesi? Ja mitä väliä sillä on, vaikka kantaisikin sulle kaunaa? Se on hänen asiansa ja jos hän pystyy jatkamaan elämäänsä asian kanssa, miksi hänen pitäisi tehdä mitään muuta? Siksikö, koska sinä haluat?
On hyvin mahdollista, että hän on yksinkertaisesti vain hemmetin kyllästynyt koko asiaan. Teidän kaveruutenne on ohi ja sillä selvä. Hän haluaa unohtaa koko jutun ja mitä vähemmän joutuu olemaan kanssasi tekemisissä, sen parempi hänelle. Voit tulkita kaunaksi sen, ettei hän yritäkään lämmitellä välejänne vaan tietoisesti suhtautuu suhun kylmäkiskoisesti, jotta et alkaisi kuvitella, että kaveruutenne voisi vielä jatkuakin. Anteeksiantamattomuus voi olla joskus piste, joka lopettaa suhteen ja jonka molemmat ymmärtävät samalla tavoin: lopullisesti ohi, mitään paluuta ei enää ole.
Vierailija kirjoitti:
Ihmiset on kyllä outoja. Ihan raivona siitä, että joku kehtaa ottaa yhteyttä pyytääkseen anteeksi.
Minulta saa pyytää kuka tahansa anteeksi. Ja yritän parhaani mukaan myös antaa.
Ap,olit rohkea kun seurasit sydäntäsi ja yritit vilpittömästi lähestyä.
Kiitos. Ollaan näköjään vähemmistöä jotka ajattelee näin. -ap-
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No ethän sinä oikeasti pyydä anteeksi, kun vaadit anteeksiantamista.
Jotkut asiat on anteeksiantamattomia. Jokaisella on oma raja mitä voi antaa anteeksi ja mitä ei.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ihmiset on kyllä outoja. Ihan raivona siitä, että joku kehtaa ottaa yhteyttä pyytääkseen anteeksi.
Minulta saa pyytää kuka tahansa anteeksi. Ja yritän parhaani mukaan myös antaa.
Ap,olit rohkea kun seurasit sydäntäsi ja yritit vilpittömästi lähestyä.
Vastasin ketjuun useamman viestin, enkä ole mitenkään raivona. Aloituksessa ap kertoi ottaneensa useita kertoja yhteyttä, pyytäneensä anteeksi ja selittäneensä tekojaan, lisäksi, että ei ollut ensimmäinen kerta.
Ainoa asia mitä hänen pitäisi ymmärtää on se, että kenelläkään ei ole mitään velvollisuuksia selvitellä jotain loukkauksia ja vatvoa asioita ihmisen kanssa, jonka kanssa ei halua olla tekemisissä. Pitää ymmärtää hillitä itsensä ja jättää toinen rauhaan.
Vastaamattomuus viesteihin siis tarkoittaa: jätä minut rauhaan. Se ei tarkoita, ettei anna anteeksi tai että olisi jotain selvitettävää. Joidenkin ihmisten on tätä hyvin vaikea ymmärtää, siitä on itsellänikin kokemusta. Pahimmillaan vuosien päästä yritetään päästä yhteyksiin sen varjolla, että selvitetään vanhoja asioita.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ehkä asioita on vain kertynyt liikaa. Elämme itse yleensä tietyllä lailla, ja olemme tottuneet omaan käytökseemme, niin että pidämme sitä normaalina. Kuitenkin se käytös voi olla toisenlaisen ihmisen mielestä ahdistavaa, loukkaavaa, liian innokasta, tylyä ym. Tätä loukkaamista voi tapahtua usein, ja toinen ei edes ymmärrä loukkaavansa, koska hänhän toimii normaalisti. Kun loukkauksen kohde reagoi loukkaamiseen välien viilentämisellä, toinen ei edes ymmärrä, mutta pyytää anteeksi. Kohde on väsähtänyt koko ihmiseen, ja hänen tapoihinsa. Tilanne ei etene, ja tuntuu loukatusta helpotukselta.
Monesti juuri näin. Anteeksipyyntö ei tarkoita, että suhde jatkuisi ennallaan, vaan yleensä silloin on tapahtunut jotain sellaista, minkä takia suhde ei voi enää jatkua samanlaisena kuin ennen. Jos tämä on jo toinen anteeksipyynnön paikka, niin todennäköisesti kys. henkilö ei enää halua jatkaa kanssasi kuin korkeintaan kevyenä tuttavana, jos sellaisenakaan. Sanoilla ja teoilla on seurauksia, vaikka anteeksi voisikin antaa yleisellä tasolla. Koeta ap hyväksyä, että tämä kaveruussuhde on nyt ohi, siinä on varmasti hyvät puolensa sinunkin kannaltasi, koska olet loukannut tätä kaveriasi toistuvasti. Sellainen kertoo, että te ette ole kavereita.
Olen täysin samaa mieltä kanssanne asiasta, ja asian olenkin hyväksynyt. Emme ole enää kavereita, ja senkin hyväksyn, tietysti. Mietin tätä lähinnä ilmiönä, kun minä olen tottunut toimimaan toisin kuin hän, ja ajattelen toisin kuin hän, niin mikä se hänen ajatuksensa asioista on. Sitä täältä kyselin. Eihän siihen täällä varmaa vastausta ole, mutta yleisellä tasolla todella hyviä ajatuksia, joista voi oppia jotakin tulevaisuuden varalle.
Ja tähän kaveruussuhteeseen liittyen, mielestäni se, että pyytää anteeksi ja miettii sitä asiaa hetken, ei tarkoita sitä, ettäkö itse haluaisin enää olla kaveri. Minähän loukkaan häntä liian usein ja hän minua. Ei vaan tulla toimeen.
Hänen ajatuksensa on, että hän kykenee aivan hyvin jatkamaan elämäänsä antamatta sinulle anteeksi. Hänen elämänsä jatkuu juuri sellaisena kuin hän haluaakin eikä anteeksianto ole hänelle millään tavalla tarpeellinen.
Ehkäpä onkin juuri näin. Silti käytös aikaisemmin on vaikuttanut siltä, että on nimenomaan ihminen joka kantaa kaunaa. -ap-
Se ettei halua olla kanssasi tekemisissä tai selvittää mitään ei välttämättä ollenkaan kerro, että kantaisi kaunaa. Tuo on vain omaa tulkintaasi. Minäkään en kanna kaunaa kenellekään, mutta en myöskään halua olla tekemisissä kenenkään kanssa, joka toistuvasti loukkaa tai jonka kanssa en tule toimeen. En kertakaikkiaan ymmärrä, miksi tällaisia selvittelyn, anteeksipyyntöjen ja draamailun täyttämiä ihmissuhteita kukaan jaksaa ylläpitää. Ja sen mitä niitä nuorempana oli, oli eroon pääseminen suuri helpotus.
Ei välttämättä, sanoinkin että minusta on vaikuttanut siltä. Eli nimenomaan omaa tulkintaani! Lähinnä nyt tässä koko jutussa kiinnostaa tämä ASIA/ILMIÖ/AJATTELUN ERILAISUUS ei niinkään se, että miksi hän ei halua olla tekemissä. Mainitsinkin jo aikaisemmin, että olemme liian erilaisia, eikä silloin kannata olla tekemissä, mutta silti jos itse loukkaan ihmistä, itse pyydän anteeksi. Se kuuluu mun arvoihin. -ap-
Ohis...olet arvojesi mukaisesti pyytänyt anteeksi. Aiemmin sua kehotettiin jatkamaan elämääsi, mutta sanoit, että et voi sillä tavalla kuin haluaisit. Ymmärrätkö, ettei tätä kaveriasi enää kiinnosta sun haluamisesi? Ja mitä väliä sillä on, vaikka kantaisikin sulle kaunaa? Se on hänen asiansa ja jos hän pystyy jatkamaan elämäänsä asian kanssa, miksi hänen pitäisi tehdä mitään muuta? Siksikö, koska sinä haluat?
On hyvin mahdollista, että hän on yksinkertaisesti vain hemmetin kyllästynyt koko asiaan. Teidän kaveruutenne on ohi ja sillä selvä. Hän haluaa unohtaa koko jutun ja mitä vähemmän joutuu olemaan kanssasi tekemisissä, sen parempi hänelle. Voit tulkita kaunaksi sen, ettei hän yritäkään lämmitellä välejänne vaan tietoisesti suhtautuu suhun kylmäkiskoisesti, jotta et alkaisi kuvitella, että kaveruutenne voisi vielä jatkuakin. Anteeksiantamattomuus voi olla joskus piste, joka lopettaa suhteen ja jonka molemmat ymmärtävät samalla tavoin: lopullisesti ohi, mitään paluuta ei enää ole.
Tuo "EN SILLÄ TAVALLA KUIN HALUAISIN" ei ole minun, eli ap:n vastaus. Oletko lukenut vastauksiani ollenkaan, minulla on nimenomaan aivan sama jatkaako hän elämäänsä ja varmaan jatkaakin. Vaan halusin avata tämän ihmisten ajattelutavan erilaisuuden tähän keskusteluun. Sitä ei nyt moni käsitä, vaan luulee, että mä jankutan sille ihmisille jotain anteeksipyyntöjä. Yhden kerran pyysin anteeksi, en saanut mitään vastausta joten se siitä. Tein niin kuin minä koin oikeaksi, hän teki niin kuin koki oikeaksi. -ap-
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihmiset on kyllä outoja. Ihan raivona siitä, että joku kehtaa ottaa yhteyttä pyytääkseen anteeksi.
Minulta saa pyytää kuka tahansa anteeksi. Ja yritän parhaani mukaan myös antaa.
Ap,olit rohkea kun seurasit sydäntäsi ja yritit vilpittömästi lähestyä.
Vastasin ketjuun useamman viestin, enkä ole mitenkään raivona. Aloituksessa ap kertoi ottaneensa useita kertoja yhteyttä, pyytäneensä anteeksi ja selittäneensä tekojaan, lisäksi, että ei ollut ensimmäinen kerta.
Ainoa asia mitä hänen pitäisi ymmärtää on se, että kenelläkään ei ole mitään velvollisuuksia selvitellä jotain loukkauksia ja vatvoa asioita ihmisen kanssa, jonka kanssa ei halua olla tekemisissä. Pitää ymmärtää hillitä itsensä ja jättää toinen rauhaan.
Vastaamattomuus viesteihin siis tarkoittaa: jätä minut rauhaan. Se ei tarkoita, ettei anna anteeksi tai että olisi jotain selvitettävää. Joidenkin ihmisten on tätä hyvin vaikea ymmärtää, siitä on itsellänikin kokemusta. Pahimmillaan vuosien päästä yritetään päästä yhteyksiin sen varjolla, että selvitetään vanhoja asioita.
Luinpa itsekin uudelleen aloitukseni ja siitä tosiaan saa kuvan että olen ottanut monta kertaa yhteyttä. Yhden kerran jonka aikana kaksi kertaa pyysin samaa asiaa anteeksi. Siis en ole ottanut monta kertaa yhteyttä. Ja erään vuosien takaisen asian, yritin silloin kaksi kertaa pyytää anteeksi, enkä saanut vastausta. Ei siis mitään jankuttamista tai useita yhteydenottoja! Sori vähän kyllä johti harhaan aloitus, mutta vastauksissa kyllä mainitsin tästä. -ap-
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ehkä asioita on vain kertynyt liikaa. Elämme itse yleensä tietyllä lailla, ja olemme tottuneet omaan käytökseemme, niin että pidämme sitä normaalina. Kuitenkin se käytös voi olla toisenlaisen ihmisen mielestä ahdistavaa, loukkaavaa, liian innokasta, tylyä ym. Tätä loukkaamista voi tapahtua usein, ja toinen ei edes ymmärrä loukkaavansa, koska hänhän toimii normaalisti. Kun loukkauksen kohde reagoi loukkaamiseen välien viilentämisellä, toinen ei edes ymmärrä, mutta pyytää anteeksi. Kohde on väsähtänyt koko ihmiseen, ja hänen tapoihinsa. Tilanne ei etene, ja tuntuu loukatusta helpotukselta.
Monesti juuri näin. Anteeksipyyntö ei tarkoita, että suhde jatkuisi ennallaan, vaan yleensä silloin on tapahtunut jotain sellaista, minkä takia suhde ei voi enää jatkua samanlaisena kuin ennen. Jos tämä on jo toinen anteeksipyynnön paikka, niin todennäköisesti kys. henkilö ei enää halua jatkaa kanssasi kuin korkeintaan kevyenä tuttavana, jos sellaisenakaan. Sanoilla ja teoilla on seurauksia, vaikka anteeksi voisikin antaa yleisellä tasolla. Koeta ap hyväksyä, että tämä kaveruussuhde on nyt ohi, siinä on varmasti hyvät puolensa sinunkin kannaltasi, koska olet loukannut tätä kaveriasi toistuvasti. Sellainen kertoo, että te ette ole kavereita.
Olen täysin samaa mieltä kanssanne asiasta, ja asian olenkin hyväksynyt. Emme ole enää kavereita, ja senkin hyväksyn, tietysti. Mietin tätä lähinnä ilmiönä, kun minä olen tottunut toimimaan toisin kuin hän, ja ajattelen toisin kuin hän, niin mikä se hänen ajatuksensa asioista on. Sitä täältä kyselin. Eihän siihen täällä varmaa vastausta ole, mutta yleisellä tasolla todella hyviä ajatuksia, joista voi oppia jotakin tulevaisuuden varalle.
Ja tähän kaveruussuhteeseen liittyen, mielestäni se, että pyytää anteeksi ja miettii sitä asiaa hetken, ei tarkoita sitä, ettäkö itse haluaisin enää olla kaveri. Minähän loukkaan häntä liian usein ja hän minua. Ei vaan tulla toimeen.
Hänen ajatuksensa on, että hän kykenee aivan hyvin jatkamaan elämäänsä antamatta sinulle anteeksi. Hänen elämänsä jatkuu juuri sellaisena kuin hän haluaakin eikä anteeksianto ole hänelle millään tavalla tarpeellinen.
Jatkan vielä tähän, siis sehän on vain hyvä juttu jos näin tosiaan olisikin. Ja voi hyvin ollakin, en pidä itseäni hänelle mitenkään erityisen tärkeänä, ja juuri siksi ihmettelen, miksei hän reagoinut ollenkaan. Ehkä tulee vähän marttyyrimainen kuva tuollaisesta käytöksestä. Sellaista tietynlaista vallankäyttöä. -ap-
Ei ole mitään marttyrointia ja vallankäyttöä, vaan toivoo todennäköisesti, että ymmärrät jättää hänet rauhaan anteeksipyynnöiltä ja kaikelta muultakin.
Monessa kommentissa mainitsinkin, että en halua olla kanssaan tekemissä, mutta minulla on myös oikeus pyytää loukkauksiani anteeksi. Ja sen tein. Ja hänellä on oikeus olla antamatta anteeksi. Ja näinhän se on, pointti ei edelleenkään ole siinä että haluaisin hänen olevan kanssani tekemissä kun en itsekään halua.
-ap-
Jos et halua olla tekemisissä, niin älä sitten ota yhteyttä, älä lähetä selityksiä ja anteeksipyyntöjä ja ymmärrä, ettei lukuisten viestien lähettäminen henkilölle, joka ei halua olla kanssasi tekemisissä ole hyvää käytöstä. Se on ahdistelua.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihmiset on kyllä outoja. Ihan raivona siitä, että joku kehtaa ottaa yhteyttä pyytääkseen anteeksi.
Minulta saa pyytää kuka tahansa anteeksi. Ja yritän parhaani mukaan myös antaa.
Ap,olit rohkea kun seurasit sydäntäsi ja yritit vilpittömästi lähestyä.
Vastasin ketjuun useamman viestin, enkä ole mitenkään raivona. Aloituksessa ap kertoi ottaneensa useita kertoja yhteyttä, pyytäneensä anteeksi ja selittäneensä tekojaan, lisäksi, että ei ollut ensimmäinen kerta.
Ainoa asia mitä hänen pitäisi ymmärtää on se, että kenelläkään ei ole mitään velvollisuuksia selvitellä jotain loukkauksia ja vatvoa asioita ihmisen kanssa, jonka kanssa ei halua olla tekemisissä. Pitää ymmärtää hillitä itsensä ja jättää toinen rauhaan.
Vastaamattomuus viesteihin siis tarkoittaa: jätä minut rauhaan. Se ei tarkoita, ettei anna anteeksi tai että olisi jotain selvitettävää. Joidenkin ihmisten on tätä hyvin vaikea ymmärtää, siitä on itsellänikin kokemusta. Pahimmillaan vuosien päästä yritetään päästä yhteyksiin sen varjolla, että selvitetään vanhoja asioita.
Minulta on kaksi eri ihmistä pyytänyt vuosien jälkeen loukkauksiaan anteeksi ja itse arvostin sitä. Sitä kun ei koskaan tiedä kuka mitenkin kokee tuollaiset. Olen myös itse ottanut vuosien jälkeen yhteyttä ja saanut anteeksi ja kiitokset anteeksipyynnöstä. -ap-
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ehkä asioita on vain kertynyt liikaa. Elämme itse yleensä tietyllä lailla, ja olemme tottuneet omaan käytökseemme, niin että pidämme sitä normaalina. Kuitenkin se käytös voi olla toisenlaisen ihmisen mielestä ahdistavaa, loukkaavaa, liian innokasta, tylyä ym. Tätä loukkaamista voi tapahtua usein, ja toinen ei edes ymmärrä loukkaavansa, koska hänhän toimii normaalisti. Kun loukkauksen kohde reagoi loukkaamiseen välien viilentämisellä, toinen ei edes ymmärrä, mutta pyytää anteeksi. Kohde on väsähtänyt koko ihmiseen, ja hänen tapoihinsa. Tilanne ei etene, ja tuntuu loukatusta helpotukselta.
Monesti juuri näin. Anteeksipyyntö ei tarkoita, että suhde jatkuisi ennallaan, vaan yleensä silloin on tapahtunut jotain sellaista, minkä takia suhde ei voi enää jatkua samanlaisena kuin ennen. Jos tämä on jo toinen anteeksipyynnön paikka, niin todennäköisesti kys. henkilö ei enää halua jatkaa kanssasi kuin korkeintaan kevyenä tuttavana, jos sellaisenakaan. Sanoilla ja teoilla on seurauksia, vaikka anteeksi voisikin antaa yleisellä tasolla. Koeta ap hyväksyä, että tämä kaveruussuhde on nyt ohi, siinä on varmasti hyvät puolensa sinunkin kannaltasi, koska olet loukannut tätä kaveriasi toistuvasti. Sellainen kertoo, että te ette ole kavereita.
Olen täysin samaa mieltä kanssanne asiasta, ja asian olenkin hyväksynyt. Emme ole enää kavereita, ja senkin hyväksyn, tietysti. Mietin tätä lähinnä ilmiönä, kun minä olen tottunut toimimaan toisin kuin hän, ja ajattelen toisin kuin hän, niin mikä se hänen ajatuksensa asioista on. Sitä täältä kyselin. Eihän siihen täällä varmaa vastausta ole, mutta yleisellä tasolla todella hyviä ajatuksia, joista voi oppia jotakin tulevaisuuden varalle.
Ja tähän kaveruussuhteeseen liittyen, mielestäni se, että pyytää anteeksi ja miettii sitä asiaa hetken, ei tarkoita sitä, ettäkö itse haluaisin enää olla kaveri. Minähän loukkaan häntä liian usein ja hän minua. Ei vaan tulla toimeen.
Hänen ajatuksensa on, että hän kykenee aivan hyvin jatkamaan elämäänsä antamatta sinulle anteeksi. Hänen elämänsä jatkuu juuri sellaisena kuin hän haluaakin eikä anteeksianto ole hänelle millään tavalla tarpeellinen.
Jatkan vielä tähän, siis sehän on vain hyvä juttu jos näin tosiaan olisikin. Ja voi hyvin ollakin, en pidä itseäni hänelle mitenkään erityisen tärkeänä, ja juuri siksi ihmettelen, miksei hän reagoinut ollenkaan. Ehkä tulee vähän marttyyrimainen kuva tuollaisesta käytöksestä. Sellaista tietynlaista vallankäyttöä. -ap-
Ei ole mitään marttyrointia ja vallankäyttöä, vaan toivoo todennäköisesti, että ymmärrät jättää hänet rauhaan anteeksipyynnöiltä ja kaikelta muultakin.
Monessa kommentissa mainitsinkin, että en halua olla kanssaan tekemissä, mutta minulla on myös oikeus pyytää loukkauksiani anteeksi. Ja sen tein. Ja hänellä on oikeus olla antamatta anteeksi. Ja näinhän se on, pointti ei edelleenkään ole siinä että haluaisin hänen olevan kanssani tekemissä kun en itsekään halua.
-ap-
Jos et halua olla tekemisissä, niin älä sitten ota yhteyttä, älä lähetä selityksiä ja anteeksipyyntöjä ja ymmärrä, ettei lukuisten viestien lähettäminen henkilölle, joka ei halua olla kanssasi tekemisissä ole hyvää käytöstä. Se on ahdistelua.
Ei ole mitään lukuisia viestejä vain yksi yhteydenotto. Nyt ette todellakaan ala tehdä musta jotain ahdistelijaa kun en sellainen ole. Jos yhden yhteydenoton tiimoilta on ahdistelija niin jo on kumma. -ap-
Jatkan vielä tähän, siis sehän on vain hyvä juttu jos näin tosiaan olisikin. Ja voi hyvin ollakin, en pidä itseäni hänelle mitenkään erityisen tärkeänä, ja juuri siksi ihmettelen, miksei hän reagoinut ollenkaan. Ehkä tulee vähän marttyyrimainen kuva tuollaisesta käytöksestä. Sellaista tietynlaista vallankäyttöä. -ap-