Miksi en saa anteeksi?

up up

Minun elämässäni on tuollainen ihminen. Hän on syvästi narsistinen. Anteeksipyyntöä ei esitetä aidosti, vaan vain netraloidakseen tilanteen maineensa vuoksi, tai selvittäen pahoittelevansa loukanneensa tunteitani - mutta ei ymmärtäen miten toimi väärin. Tällainen asenne - toistuvasti - ei ole mielestäni millään tapaa anteeksiannettava. Päinvastoin, se tukee kyseisen ihmisen narsistista käytöstä jatkossakin.

Kerro nyt vähän millainen tilanne. Jos tarpeeksi pahasti loukkaa, niin eipä siinä paljoa anteeksipyynnöt auta.

Tästä aiheesta oli hyvä ted talk, minkä linkkiä en nyt löydä tähän hätään. Puhuja oli nainen. 

Siinä kerrottiin, että ihmiset odottavat anteeksipyynnöltä eri asioita. Jollekin oli tärkeä kuulla pyytäjän myöntävän olevansa väärässä ja jollekin taas jotain muuta. Jos tuo on sen tyypin ihminen, tuo olosuhteet lieventää sanomaasi niin paljon, että hänestä voi tuntua ettet ota vastuuta. 

Vierailija kirjoitti:

Minun elämässäni on tuollainen ihminen. Hän on syvästi narsistinen. Anteeksipyyntöä ei esitetä aidosti, vaan vain netraloidakseen tilanteen maineensa vuoksi, tai selvittäen pahoittelevansa loukanneensa tunteitani - mutta ei ymmärtäen miten toimi väärin. Tällainen asenne - toistuvasti - ei ole mielestäni millään tapaa anteeksiannettava. Päinvastoin, se tukee kyseisen ihmisen narsistista käytöstä jatkossakin.

Itse kyllä olen esittänyt aidosti ja vilpittömästi, pyytänyt sitä anteeksi jonka koin itse tehneeni väärin. Jos hän onkin sitten suuttunut jostain mitä en tiedä, sillehän en sitten voi mitään. Eli samalta kuulostaa kuin mitä sä kirjoitit.. mutta miksi sitten anteeksipyytäjälle ei kerrota mikä on se asia mistä on loukkaannuttu? Musta sekin on kyllä epätervettä vallankäyttöä ja ihan yhtä narsistista. -ap

Vierailija kirjoitti:

Minun elämässäni on tuollainen ihminen. Hän on syvästi narsistinen. Anteeksipyyntöä ei esitetä aidosti, vaan vain netraloidakseen tilanteen maineensa vuoksi, tai selvittäen pahoittelevansa loukanneensa tunteitani - mutta ei ymmärtäen miten toimi väärin. Tällainen asenne - toistuvasti - ei ole mielestäni millään tapaa anteeksiannettava. Päinvastoin, se tukee kyseisen ihmisen narsistista käytöstä jatkossakin.

Mistä sä voit varmana sanoa kuka pyytää aidosti anteeksi ja kuka ei? Taidat itse olla hieman narsissi.

Ammuttuja nuolia ja sanottuja sanoja ei saa takaisin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minun elämässäni on tuollainen ihminen. Hän on syvästi narsistinen. Anteeksipyyntöä ei esitetä aidosti, vaan vain netraloidakseen tilanteen maineensa vuoksi, tai selvittäen pahoittelevansa loukanneensa tunteitani - mutta ei ymmärtäen miten toimi väärin. Tällainen asenne - toistuvasti - ei ole mielestäni millään tapaa anteeksiannettava. Päinvastoin, se tukee kyseisen ihmisen narsistista käytöstä jatkossakin.

Mistä sä voit varmana sanoa kuka pyytää aidosti anteeksi ja kuka ei? Taidat itse olla hieman narsissi.

Hän on itse sanonut pyytävänsä neutraloidakseen välimme, ja siksi, että on ”loukannut tunteitani” vaikka ei mitään väärää ole tehnytkään.

Ajattelit että hatusta nuo repäisin? Sinä taidat olla itse hiukkasen debiili.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minun elämässäni on tuollainen ihminen. Hän on syvästi narsistinen. Anteeksipyyntöä ei esitetä aidosti, vaan vain netraloidakseen tilanteen maineensa vuoksi, tai selvittäen pahoittelevansa loukanneensa tunteitani - mutta ei ymmärtäen miten toimi väärin. Tällainen asenne - toistuvasti - ei ole mielestäni millään tapaa anteeksiannettava. Päinvastoin, se tukee kyseisen ihmisen narsistista käytöstä jatkossakin.

Itse kyllä olen esittänyt aidosti ja vilpittömästi, pyytänyt sitä anteeksi jonka koin itse tehneeni väärin. Jos hän onkin sitten suuttunut jostain mitä en tiedä, sillehän en sitten voi mitään. Eli samalta kuulostaa kuin mitä sä kirjoitit.. mutta miksi sitten anteeksipyytäjälle ei kerrota mikä on se asia mistä on loukkaannuttu? Musta sekin on kyllä epätervettä vallankäyttöä ja ihan yhtä narsistista. -ap

Minä olen kyllä yksilöiden tehnyt selväksi ”missä meni vikaan”.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minun elämässäni on tuollainen ihminen. Hän on syvästi narsistinen. Anteeksipyyntöä ei esitetä aidosti, vaan vain netraloidakseen tilanteen maineensa vuoksi, tai selvittäen pahoittelevansa loukanneensa tunteitani - mutta ei ymmärtäen miten toimi väärin. Tällainen asenne - toistuvasti - ei ole mielestäni millään tapaa anteeksiannettava. Päinvastoin, se tukee kyseisen ihmisen narsistista käytöstä jatkossakin.

Itse kyllä olen esittänyt aidosti ja vilpittömästi, pyytänyt sitä anteeksi jonka koin itse tehneeni väärin. Jos hän onkin sitten suuttunut jostain mitä en tiedä, sillehän en sitten voi mitään. Eli samalta kuulostaa kuin mitä sä kirjoitit.. mutta miksi sitten anteeksipyytäjälle ei kerrota mikä on se asia mistä on loukkaannuttu? Musta sekin on kyllä epätervettä vallankäyttöä ja ihan yhtä narsistista. -ap

Minä olen kyllä yksilöiden tehnyt selväksi ”missä meni vikaan”.

Se on siis sun tilanne, hyvä. Mulla tilanne on toinen. -ap

Jotkut ovat kasvaneet sellaisessa ympäristössä, jossa ei ole itse koskaan saanut anteeksiantoa, niin sitten sitä ei osaa antaa myöskään toiselle. Sama anteeksipyytämisen kanssa. Molemmat ovat taitoja, jotka pitää opettaa lapselle, mutta onneksi niitä voi myös aikuisena opetella. Se tietysti vaatii vähän itsetutkistelua ja itsekriittistä ajattelua.

Toisaalta on asioita, joita ei välttämättä tarvitsekaan antaa anteeksi, varsinkin jos toinen jatkuvasti tekee jonkin loukkaavan asian ja aina vain pyytelee anteeksi, mutta ei muuta käytöstään. Lisäksi kannattaa muistaa, että anteeksi pyydetään siksi, koska loukattu ansaitsee sen, ei siksi, että loukkaaja saisi anteeksi. Anteeksipyytämisen ei siis tule perustua itsekkyyteen. Se on ikään kuin lahja, joka annetaan odottamatta mitään vastalahjaa tai edes kiitosta. Vastaanottajalla on myös oikeus olla ottamatta sitä vastaan. Ja jos vilpitön, epäitsekäs anteeksipyyntö ei riitä, niin sitten se ei riitä. Ei ikuisesti tarvitse samaa asiaa anteeksi pyydellä.

Kun ei tiedä mikä oli tilanne niin vaikea kommentoida, mutta syynä voi olla ihan se, että sitä toista (jolta pyysit anteeksi) ei vain enää kiinnosta. Ei kiinnosta sinun jutut ja sinun seura, vaikka kyse olikin väärinkäsityksestä. 

Loukkaat siis toista jatkuvasti milloin milläkin verukkeella ja puolustelet itseäsi sanomalla "mutkun muutkin". Aikuisten oikeasti ihmettelet mikset saa reaktiota?

Lisäksi, ehkä olet loukannut nyt niin vakavasti että toinen osapuoli tarvitsee aikaa asian käsittelemiseen. Se että intät ja kärtät anteeksiantoa tarkoittaa ettet mielestäsi ole tehnyt mitään väärää, toisen tunteista viis. Et kuulosta ihmiseltä jonka haluaisin omaan tuttavapiiriini.

Vierailija kirjoitti:

Jotkut ovat kasvaneet sellaisessa ympäristössä, jossa ei ole itse koskaan saanut anteeksiantoa, niin sitten sitä ei osaa antaa myöskään toiselle. Sama anteeksipyytämisen kanssa. Molemmat ovat taitoja, jotka pitää opettaa lapselle, mutta onneksi niitä voi myös aikuisena opetella. Se tietysti vaatii vähän itsetutkistelua ja itsekriittistä ajattelua.

Toisaalta on asioita, joita ei välttämättä tarvitsekaan antaa anteeksi, varsinkin jos toinen jatkuvasti tekee jonkin loukkaavan asian ja aina vain pyytelee anteeksi, mutta ei muuta käytöstään. Lisäksi kannattaa muistaa, että anteeksi pyydetään siksi, koska loukattu ansaitsee sen, ei siksi, että loukkaaja saisi anteeksi. Anteeksipyytämisen ei siis tule perustua itsekkyyteen. Se on ikään kuin lahja, joka annetaan odottamatta mitään vastalahjaa tai edes kiitosta. Vastaanottajalla on myös oikeus olla ottamatta sitä vastaan. Ja jos vilpitön, epäitsekäs anteeksipyyntö ei riitä, niin sitten se ei riitä. Ei ikuisesti tarvitse samaa asiaa anteeksi pyydellä.

Minusta ei ole väärin ajatella, että anteeksipyyntö on molempia varten. Väärintekijä saa vapautuksen teostaan ja kohde kuulee, että tekijä on pahoillaan.

Vierailija kirjoitti:

Kun ei tiedä mikä oli tilanne niin vaikea kommentoida, mutta syynä voi olla ihan se, että sitä toista (jolta pyysit anteeksi) ei vain enää kiinnosta. Ei kiinnosta sinun jutut ja sinun seura, vaikka kyse olikin väärinkäsityksestä. 

Tämäkin tietysti, mutta ei anteeksiannon jälkeen ystävyyden tai yhteyden tarvitse jatkua. Sen merkitys on siinä, ettei kanneta enää kaunaa, ymmärretään että ollaan toimittu tosi väärin, ja toinen tietää että loukannut katuu tekoaan.

Hän ei käsittele anteeksiantoon liittyviä asioita. Joko ei osaa tai ei halua. Lakaisee kaikki maton alle, oli kyse omasta tai toisen loukatuista tunteista. Tai ehkä hänellä ei ole loukattuja tunteita itsellään, mutta on loukattu ego. Tai ehkä hän vain kokee tällaiset asiat "hankalina", eikä jaksa tai viitsi käyttää niihin aikaa ja energiaa. Jotain kovaa hänessä on sisällä, mutta vaikeaa sanoa onko kyse persoonasta vai elämän aiheuttamasta kovettumasta.

Minä en osaa antaa anteeksi. Ehkä siksi, että minulle ei koskaan ole annettu anteeksi.

Vierailija kirjoitti:

Jotkut ovat kasvaneet sellaisessa ympäristössä, jossa ei ole itse koskaan saanut anteeksiantoa, niin sitten sitä ei osaa antaa myöskään toiselle. Sama anteeksipyytämisen kanssa. Molemmat ovat taitoja, jotka pitää opettaa lapselle, mutta onneksi niitä voi myös aikuisena opetella. Se tietysti vaatii vähän itsetutkistelua ja itsekriittistä ajattelua.

Toisaalta on asioita, joita ei välttämättä tarvitsekaan antaa anteeksi, varsinkin jos toinen jatkuvasti tekee jonkin loukkaavan asian ja aina vain pyytelee anteeksi, mutta ei muuta käytöstään. Lisäksi kannattaa muistaa, että anteeksi pyydetään siksi, koska loukattu ansaitsee sen, ei siksi, että loukkaaja saisi anteeksi. Anteeksipyytämisen ei siis tule perustua itsekkyyteen. Se on ikään kuin lahja, joka annetaan odottamatta mitään vastalahjaa tai edes kiitosta. Vastaanottajalla on myös oikeus olla ottamatta sitä vastaan. Ja jos vilpitön, epäitsekäs anteeksipyyntö ei riitä, niin sitten se ei riitä. Ei ikuisesti tarvitse samaa asiaa anteeksi pyydellä.

No olisiko sitten näin. Mulle on opetettu että pyydetään anteeksi nimenomaan sen toisen vuoksi. Ei mun tarvitse saada anteeksi, hänhän ei selkeästikään halunnut mulle antaa anteeksi. Siksi täällä asiaa ihmettelin, että miksi.. Kerran pyysin ja se saa riittää.

Vierailija kirjoitti:

Minä en osaa antaa anteeksi. Ehkä siksi, että minulle ei koskaan ole annettu anteeksi.

:( 

Joskus ihmiset eivät vain pysty antamaan anteeksi. Hyväksy se ja jatka elämääsi.