Olen hemmetin ihottumainen henkisesti sairas köyhä mies. Haluaako joku jutella?
Ei muuten, mutta kaikki kissat on jo nukkumassa, eikä ne enää halua jutella. Muutenkin niiden ulosanti on ahdasta, vaikka elekieli laskettaisiin mukaan. Ne kuitenkin aina väittävät näkevänsä nälkää ja haluavat juoda kastelukannusta huvin vuoksi.
Ihottumiin suosittelen sitä, että käytätte mahdollisimman vähän teollisia kemikaaleja.
Kommentit (68)
Kuinka haastava kasvi limoviikuna (tai joku sinnepäin) on. Työkaveri toi sen huoneeseeni hoitoon lomansa ajaksi. Miten pidän sen elossa? Olen ihan tumpelo kasvien kanssa.
Kerro jotain kissoitasi :) Monta niitä on?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten tuo ihottumasi alkoi? Onko synnynnäistä?
En ole ihan varma. Mulla on aina ollut jotain. Mun kädet on pahimmat. Ne halkeilee ja ne halkeamat on kipeitä. Niissä on punaisia länttejä eikä rasvaaminen auta.
Suvussa on samaa. Mummo kehitti samantyyppisen ihottuman yli 90-vuotiaana. Se on tasan samaa. Sitä tulee ensin käsiin ja se on kipeää ja päänahkaan tulee kipeitä länttejä, joista lähtee tukkaa. Diagnoosia ei olla saatu.
ap
Kiinnostavaa , onko säteilyarvoja mitattu? Älä nyt pelästy, koska voit olla vaan yliherkkä jollekin säteilylle. Tsernopilihän poxahti ja mummosia ikaan oli Tsar Bomba n pamaus joka säteili Suomeen asti. Kyseleppä lekureilta, tai instituutiolta joka mittaa säteilyarvoja.
Olen muuttanut paikasta toiseen, mutta sattumalta olen kyllä syntynyt tsernopillin aikoihin. Tai siis sain alkuni juuri tuolloin.
Mummoni nyt on ikää soviet-zombie-maailmanloppu muutenkin. Kuka tietää.
En tiedä, miksi, mutta omassa sukupolvessa tai mummon lapsissa ei ole muita, jotka olisi saman ihottuman saaneet ja mummolla tosiaan on sama.
ap
Vierailija kirjoitti:
Kuinka haastava kasvi limoviikuna (tai joku sinnepäin) on. Työkaveri toi sen huoneeseeni hoitoon lomansa ajaksi. Miten pidän sen elossa? Olen ihan tumpelo kasvien kanssa.
Kerro jotain kissoitasi :) Monta niitä on?
Limoviikuna muistaakseni tykkää valosta. Eli mahdollisimman aurinkoinen paikka. Hän varmaan kasteli sen ennen lomaansa, joten älä ainakaan kastele turhaan. Kasvi toipuu kuivuudesta paremmin kuon ylikastelusta.
Mulla on kolme kissaa, joista yhden on kasvattanut koira ja koira, joka on luovutusiästä lähtien ollut kissojen kanssa. Koirasta on kauhean surullista, kun se ei voi nukkua kasassa noiden kissojen kanssa, mutta aamuisin se saa pestä niiden korvat.
Mulla on terapiakissa, joka ei anna mun olla yksin, jos joku on vialla. Se on noista isoin, paksuin ja pehmein. Sen on pakko olla kyljessä kiinni, jos se huomaa, että joku on vialla.
Noista kaikki osaa myös naamioitua ja sulautua ympäristöänsä. Myös koira. Se osaa olla hiljaa ja mennä lattian kohtaan, josta sitä ei erota. Sitten se vilkuilee kissoja ja odottas jotain tunnustusta "mestareilta".
ap
Vierailija kirjoitti:
Siis syöt vihreitä ruokia? Silloin on suojauksesi pettänyt jatkuvasta rasituksesta elimistössäsi? Säteilyä voi olla juuri kasveissa joita etsit ja muita myrkkyjä.
Olen aina syönyt kaikkea, mitä olen metsästä löytänyt. Ja vanhempien sukusolut aikanaan altistui kyllä säteilylle. Mun sisarukseni, jotka on nuorempia, on toisaalta terveitä kaikin tavoin.
Tykkään kyllä syödä kaikkea, mitä metsä tarjoaa. Varmaan olen joku mutantti, mutta tosiaan mummollani on samoja oireita. Mummo on niin vanha, että syntyi jo ennen ydinkatastrofeja.
ap
Ap, kuulostat kivalta tyypiltä. :)
Miksi koirasi ei voi nukkua kasassa kissojen kanssa? Moni koira nukkuu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuinka haastava kasvi limoviikuna (tai joku sinnepäin) on. Työkaveri toi sen huoneeseeni hoitoon lomansa ajaksi. Miten pidän sen elossa? Olen ihan tumpelo kasvien kanssa.
Kerro jotain kissoitasi :) Monta niitä on?
Limoviikuna muistaakseni tykkää valosta. Eli mahdollisimman aurinkoinen paikka. Hän varmaan kasteli sen ennen lomaansa, joten älä ainakaan kastele turhaan. Kasvi toipuu kuivuudesta paremmin kuon ylikastelusta.
Mulla on kolme kissaa, joista yhden on kasvattanut koira ja koira, joka on luovutusiästä lähtien ollut kissojen kanssa. Koirasta on kauhean surullista, kun se ei voi nukkua kasassa noiden kissojen kanssa, mutta aamuisin se saa pestä niiden korvat.
Mulla on terapiakissa, joka ei anna mun olla yksin, jos joku on vialla. Se on noista isoin, paksuin ja pehmein. Sen on pakko olla kyljessä kiinni, jos se huomaa, että joku on vialla.
Noista kaikki osaa myös naamioitua ja sulautua ympäristöänsä. Myös koira. Se osaa olla hiljaa ja mennä lattian kohtaan, josta sitä ei erota. Sitten se vilkuilee kissoja ja odottas jotain tunnustusta "mestareilta".
ap
Kiitos vastauksesta! Siirrän limoviikunan heti huomenna aurinkoisempaan paikkaan.
Myös minulla on kissa jonka on kasvattanut koira ja vastaavasti koira jonka on kasvattanut kissat. Meilläkin harrastetaan tuota naamioitumista. Joskus ihmettelee, kuinka voikaan eläinlauma kadota niin tyystin huushollin kätköihin.
Sun terapiakissa kuulostaa ihanalta :D
Toi "soviet-zombie-maailmanloppu" sai aikaan nauruntyrskähdyksen. Talletan tämän termin kovalevylleni ja toivon saavani tilaisuuden joskus käyttää sitä oikeassa kontekstissa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuinka haastava kasvi limoviikuna (tai joku sinnepäin) on. Työkaveri toi sen huoneeseeni hoitoon lomansa ajaksi. Miten pidän sen elossa? Olen ihan tumpelo kasvien kanssa.
Kerro jotain kissoitasi :) Monta niitä on?
Limoviikuna muistaakseni tykkää valosta. Eli mahdollisimman aurinkoinen paikka. Hän varmaan kasteli sen ennen lomaansa, joten älä ainakaan kastele turhaan. Kasvi toipuu kuivuudesta paremmin kuon ylikastelusta.
Mulla on kolme kissaa, joista yhden on kasvattanut koira ja koira, joka on luovutusiästä lähtien ollut kissojen kanssa. Koirasta on kauhean surullista, kun se ei voi nukkua kasassa noiden kissojen kanssa, mutta aamuisin se saa pestä niiden korvat.
Mulla on terapiakissa, joka ei anna mun olla yksin, jos joku on vialla. Se on noista isoin, paksuin ja pehmein. Sen on pakko olla kyljessä kiinni, jos se huomaa, että joku on vialla.
Noista kaikki osaa myös naamioitua ja sulautua ympäristöänsä. Myös koira. Se osaa olla hiljaa ja mennä lattian kohtaan, josta sitä ei erota. Sitten se vilkuilee kissoja ja odottas jotain tunnustusta "mestareilta".
ap
Aww kerrot niin söpöjä että kiitokset tarinasta. Tykkään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuinka haastava kasvi limoviikuna (tai joku sinnepäin) on. Työkaveri toi sen huoneeseeni hoitoon lomansa ajaksi. Miten pidän sen elossa? Olen ihan tumpelo kasvien kanssa.
Kerro jotain kissoitasi :) Monta niitä on?
Limoviikuna muistaakseni tykkää valosta. Eli mahdollisimman aurinkoinen paikka. Hän varmaan kasteli sen ennen lomaansa, joten älä ainakaan kastele turhaan. Kasvi toipuu kuivuudesta paremmin kuon ylikastelusta.
Mulla on kolme kissaa, joista yhden on kasvattanut koira ja koira, joka on luovutusiästä lähtien ollut kissojen kanssa. Koirasta on kauhean surullista, kun se ei voi nukkua kasassa noiden kissojen kanssa, mutta aamuisin se saa pestä niiden korvat.
Mulla on terapiakissa, joka ei anna mun olla yksin, jos joku on vialla. Se on noista isoin, paksuin ja pehmein. Sen on pakko olla kyljessä kiinni, jos se huomaa, että joku on vialla.
Noista kaikki osaa myös naamioitua ja sulautua ympäristöänsä. Myös koira. Se osaa olla hiljaa ja mennä lattian kohtaan, josta sitä ei erota. Sitten se vilkuilee kissoja ja odottas jotain tunnustusta "mestareilta".
ap
Kiitos vastauksesta! Siirrän limoviikunan heti huomenna aurinkoisempaan paikkaan.
Myös minulla on kissa jonka on kasvattanut koira ja vastaavasti koira jonka on kasvattanut kissat. Meilläkin harrastetaan tuota naamioitumista. Joskus ihmettelee, kuinka voikaan eläinlauma kadota niin tyystin huushollin kätköihin.
Sun terapiakissa kuulostaa ihanalta :D
Kyllä ne vaan katoavat. Kerran etsittiin mustaa kissaa eikä missään ei missään mutta lopulta monen tunnin jälkeen kökötti mustan kaiuttimen päällä miltei katonrajassa:) Ja kerran makasi mustalla pöydälla, ja näkyin vasta kun silmät aukaisi, ne silmät vaan näkyivät :)
Vierailija kirjoitti:
Ap, kuulostat kivalta tyypiltä. :)
Miksi koirasi ei voi nukkua kasassa kissojen kanssa? Moni koira nukkuu.
Kiitos. Koira ei myöskään ymmärrä. Osalle kissoista tämä myös olisi ok, mutta osalle sitten ei. Ehkä jonain päivänä. Koira ei kuitenkaan lakkaa yrittämästä ja ähkimästä.
ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mistä haluat jutella?
Mistä vain oikeastaan. Yksi lemipaiheeni on huonekasvit. Jos jonkun kasvin kanssa on ongelmia, voin ehkä auttaa.
ap
Vuosikausia hurjasti kasvaneet traakkipuuni alkoivat yhtäkkiä kellastuttaa ja pudottaa lehtiään. Hoito ei ole muuttunut millään lailla. Itse epäilen, että veden laadussa on tapahtunut jokin muutos, happamuusaste tms. muuttunut.
Onko sinulla arvausta, mikä niitä vaivaa?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuinka haastava kasvi limoviikuna (tai joku sinnepäin) on. Työkaveri toi sen huoneeseeni hoitoon lomansa ajaksi. Miten pidän sen elossa? Olen ihan tumpelo kasvien kanssa.
Kerro jotain kissoitasi :) Monta niitä on?
Limoviikuna muistaakseni tykkää valosta. Eli mahdollisimman aurinkoinen paikka. Hän varmaan kasteli sen ennen lomaansa, joten älä ainakaan kastele turhaan. Kasvi toipuu kuivuudesta paremmin kuon ylikastelusta.
Mulla on kolme kissaa, joista yhden on kasvattanut koira ja koira, joka on luovutusiästä lähtien ollut kissojen kanssa. Koirasta on kauhean surullista, kun se ei voi nukkua kasassa noiden kissojen kanssa, mutta aamuisin se saa pestä niiden korvat.
Mulla on terapiakissa, joka ei anna mun olla yksin, jos joku on vialla. Se on noista isoin, paksuin ja pehmein. Sen on pakko olla kyljessä kiinni, jos se huomaa, että joku on vialla.
Noista kaikki osaa myös naamioitua ja sulautua ympäristöänsä. Myös koira. Se osaa olla hiljaa ja mennä lattian kohtaan, josta sitä ei erota. Sitten se vilkuilee kissoja ja odottas jotain tunnustusta "mestareilta".
ap
Kiitos vastauksesta! Siirrän limoviikunan heti huomenna aurinkoisempaan paikkaan.
Myös minulla on kissa jonka on kasvattanut koira ja vastaavasti koira jonka on kasvattanut kissat. Meilläkin harrastetaan tuota naamioitumista. Joskus ihmettelee, kuinka voikaan eläinlauma kadota niin tyystin huushollin kätköihin.
Sun terapiakissa kuulostaa ihanalta :D
Kyllä ne vaan katoavat. Kerran etsittiin mustaa kissaa eikä missään ei missään mutta lopulta monen tunnin jälkeen kökötti mustan kaiuttimen päällä miltei katonrajassa:) Ja kerran makasi mustalla pöydälla, ja näkyin vasta kun silmät aukaisi, ne silmät vaan näkyivät :)
Ne katoavat. Meillä on yksi iso harmaanmusta lötkö, joka katoaa varjoihin, ruskea möhkö, jota ei näe mitenkään, jos se johonkin lysähtää ja tyttö, joka on litteä ja katoava. Koirakin osaa kadota yllättävän hyvin.
Yksi päivä etsin tuota tyttökissaa paniikissa kun huomasin, että jostain syystä ikkuna oli apposen auki. Sitten arvon rouva vain löhösi Sinuhe egyptiläisen vieressä kirjahyllyssä.
ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mistä haluat jutella?
Mistä vain oikeastaan. Yksi lemipaiheeni on huonekasvit. Jos jonkun kasvin kanssa on ongelmia, voin ehkä auttaa.
ap
Vuosikausia hurjasti kasvaneet traakkipuuni alkoivat yhtäkkiä kellastuttaa ja pudottaa lehtiään. Hoito ei ole muuttunut millään lailla. Itse epäilen, että veden laadussa on tapahtunut jokin muutos, happamuusaste tms. muuttunut.
Onko sinulla arvausta, mikä niitä vaivaa?
Oletko ruukkua vaihtanut isompaan? Voi olla, että he on vain kasvaneet ulos ruukuistaan.
ap
Vierailija kirjoitti:
Toi "soviet-zombie-maailmanloppu" sai aikaan nauruntyrskähdyksen. Talletan tämän termin kovalevylleni ja toivon saavani tilaisuuden joskus käyttää sitä oikeassa kontekstissa.
Jos löydät jonkun, joka on oikeaan aikaan syntynyt tai sitten jonkun, jolla on puhelias vanhempi sukulainen, niin tavallaan se on osuva kuvaus. Itse en ole tätä mummolleni sanonut ja hän varmaan löisi mua kirveellä tai vähintäänkin kokonaisella potkukelkalla, jos tietäisi, että olen joskus ihastunut yhteen venäläiseen naiseen ja yhteen mieheenkin.
Itse en russofobiaa niinkään ymmärrä nuorilla ihmisillä ja itsekin olen mukaviin itärajan takaa tulleisiin tutustunut, mutta mummoa kyllä ymmärrän.
ap
Kirjoitat sillä tavalla, että olet "oikeita ihmisiä". Kaikkien pitäisi olla.
Puhut kauniisti luonnosta ja eläimistä.
Mieltä askarruttaa kukkakysymys, olisiko sinulla jotain ajatusta siihen?
Miksi isoposliinikukka ei viihdy? Se on monta vuotta vanha, ja pahastui jo meille tullessaan kun irrotin sen kolme vartta tukikaaresta.
Se kuihdutti vähitellen kaksi varsistaan ja alkoi kuihduttaa viimeistäkin muutaman vuoden kuluttua. Vaihdoin laihan mullan ja hukkasin sen kaapin päälle, jonne sitä ei kasteltu liikaa ja se sai olla rauhassa.
Sen jälkeen se viimeinen varrenpätkä lehtineen on ollut vaan, ei kasva eikä kuihdu. Se ei pahastunut talvimuutosta, mutta ei tee ainuttakaan uutta lehteä. Mitä teen? Tai, mitä teen väärin?
Posliinikukka jatkaa ja kysyy millä peset päänahan, jos välttelet kemikaaleja? Ja miten hoidat käsiä, auttaako joku luonnosta löytyvä kasvi tai käytätkö jotain öljyä?
Vierailija kirjoitti:
Kirjoitat sillä tavalla, että olet "oikeita ihmisiä". Kaikkien pitäisi olla.
Puhut kauniisti luonnosta ja eläimistä.
Mieltä askarruttaa kukkakysymys, olisiko sinulla jotain ajatusta siihen?
Miksi isoposliinikukka ei viihdy? Se on monta vuotta vanha, ja pahastui jo meille tullessaan kun irrotin sen kolme vartta tukikaaresta.
Se kuihdutti vähitellen kaksi varsistaan ja alkoi kuihduttaa viimeistäkin muutaman vuoden kuluttua. Vaihdoin laihan mullan ja hukkasin sen kaapin päälle, jonne sitä ei kasteltu liikaa ja se sai olla rauhassa.
Sen jälkeen se viimeinen varrenpätkä lehtineen on ollut vaan, ei kasva eikä kuihdu. Se ei pahastunut talvimuutosta, mutta ei tee ainuttakaan uutta lehteä. Mitä teen? Tai, mitä teen väärin?
Kiitos. Itse olen joskus kauhean surullinen, koska onhan tässä pahaakin tapahtunut. En tiedä, miten ihmissydämen saisi ehjäksi. Itselläni on taipumusta paeta ties mihin, enkä osaa enää edes itkeä. Olisipa hienoa, jos osaisin.
Posliinikukista en oikeastaan tiedä. Jos englanti taipuu, niin kehottaisiin menemään redditiin. Posliinikukat ovat oma maailmansa. Ehkä se kaipaa isompaan ruukkuun? Tiedä häntä. Älä mua ainakaan pelkästään kuuntele.
ap
Vierailija kirjoitti:
Posliinikukka jatkaa ja kysyy millä peset päänahan, jos välttelet kemikaaleja? Ja miten hoidat käsiä, auttaako joku luonnosta löytyvä kasvi tai käytätkö jotain öljyä?
Pesen marseillen saippualla. Koitan kerätä metsästä ohdaketta mahdollisimman paljon ja kuivata varastoon kun ohdaketeekylpy auttaa ihottumaan. Netistä luin, että se auttaa psoriasikseen ja vaikka mulla ei psoria ole, kokeilin ja sillä oli vaikutusta.
Sivumennen sanoen miestyyppistä kaljuuntumista hoidan rosmariiniöljyllä. Mulla on edelleen tukka päässä.
ap
Kirjoitit että teillä on harmaanmusta kissa. Onko sinulla siis puoliso?
Ajattelet turhan monimutkaisesti. Kasvien tarvitsemat asiat on valo, ravinteet ja vesi. Näin yksinkertaisesti. Esim. kaktuksia en pidä Suomessa helppohoitoisina kun täällä ei ole tarpeeksi valoa ja ihmiset liikastelevat.
Yksi hyvä sääntö on se, että kasvit toipuu kuivuudesta paremmin kuin liiasta kastelusta. Suosittelen palmuvehkaa. Älä laita sitä suoraan aurinkoon ja kastele kahden viikon välein kunnolla näin kesäisin. Kun valo valo valo vähenee se selviää kastelulla kerran kuussa jopa. Kunhan kerralla antaa vettä kunnolla.
Pölyt pitää pyyhkiä kasvien lehdistä vähintään kerran kuussa myös.
ap