Työskentely heinäpelloilla 1970-luvulla
Kommentit (71)
Pellolle mentiin oli sitten heinänuha, astma tai migreeni.
Joka käyttää sanontaa "Helppoa kuin heinän teko" ei ole koskaan heinäpellolla ollut.
Vierailija kirjoitti:
Joka käyttää sanontaa "Helppoa kuin heinän teko" ei ole koskaan heinäpellolla ollut.
No ei se nyt kyllä varsinaisesti mitään ruudinkeksijän hommaa ole.
Vierailija kirjoitti:
Joka käyttää sanontaa "Helppoa kuin heinän teko" ei ole koskaan heinäpellolla ollut.
No onhan se nyt niin helppoa, että lapsikin osaa. Pirun raskasta vain.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joka käyttää sanontaa "Helppoa kuin heinän teko" ei ole koskaan heinäpellolla ollut.
No ei se nyt kyllä varsinaisesti mitään ruudinkeksijän hommaa ole.
Ei ruudinkeksijän mutta eipä nykyviljelijäkään siitä selviäisi ilman noita hienoja nykykoneita eli se siitä helppoudesta.
Kukaan joka on oikeasti tehnyt kesäkuumalla fyysistä työtä koko päivän ei kyselisi jotain niin tyhmää kuin oliko vettä mukana. Kyllä oli. Ihan vaan koska se on fysiologinen välttämättömyys. Ihminen ei jaksa tehdä töitä koko päivää helteessä jos ei huolehdi nestetasapainosta.
Ihan samasta syystä kaikkien maiden armeijoissa sotilaat kantaa vesipulloja mukanaan.
Kokeilkaa joskus tehdä oikeita töitä ulkona niin huomaatte hyvin äkkiä miten välttämätöntä veden juominen on. Heinätöissä haihtuu monta litraa vettä päivän aikana.
Vierailija kirjoitti:
Kukaan joka on oikeasti tehnyt kesäkuumalla fyysistä työtä koko päivän ei kyselisi jotain niin tyhmää kuin oliko vettä mukana. Kyllä oli. Ihan vaan koska se on fysiologinen välttämättömyys. Ihminen ei jaksa tehdä töitä koko päivää helteessä jos ei huolehdi nestetasapainosta.
Ihan samasta syystä kaikkien maiden armeijoissa sotilaat kantaa vesipulloja mukanaan.
Kokeilkaa joskus tehdä oikeita töitä ulkona niin huomaatte hyvin äkkiä miten välttämätöntä veden juominen on. Heinätöissä haihtuu monta litraa vettä päivän aikana.
Sehän nyt on ihan yleistä tietoa että juomaa on ollut maatöissä kesäisin aina mukana. Perinteisesti se on ollut kotikaljaa tai sahtia tai jotain sen tyylistä.
Ennen auringossa ei myös oltu missään pikku-pikku-bikineissä kärventämässä ihoa. Löysät ja peittävät vaatteet on paljon järkevämpi asuste. Auringolta osattiin suojautua ennen auronkorasvoja ihan hyvin. Ei ihmiset tyhmiä sentään olleet.
Itse kun olin, niin erehdyin kysymään isännältä että saisko juoda.
Huikkas tuima ilme kasvoillaan että saan mennä. Menin purolle läheiselle lähteelle. Kun palasin niin isäntä tokaisi että: "ehei et sinä tule tänne, täällä on tyän miehet ja sinä olet juoppo! Menehän juomaan siitä juoppo".
Ja niin muu porukka työmiehiä nauroi laumassa ja pari piteli itseään ihan mahasta, niin hauskaa oli.
Istuin sitten lopun päivää pellon reunalla katsellen työmiehiä, kun itse olin juoppo ja minulla oli jano.
Tarinan opetus oli minulle se että isäntä sanoo milloin juodaan ja jos jokainen juo milloin haluaa, niin eihän siitä tule helevettiäkään.
Kova jätkä kykenee olemaan juomatta useita tunteja naama mutrulla ja painamaan kovaa tahtia töitä. Siitä tunnetaan kovat jätkät.
Heikot putoilee kyllä. En minä juo ja teen sen osoittaakseni muille että ei tunnu missään ja olen muita kovempi.
Mummolaan tuli talkoolaisia heinätöihin. Nukkuivat pihan aitassa. Laihoja miehiä olivat, mutta kovia tekemään töitä. Illalla käytiin saunassa talon muun väen kanssa.
Miten 70/80-luvun lapsuudessa oli aina kuivaa heinäntekoaikaan. En muista, että olisi sateesta tarvinnut kärsiä.
Traktorin perässä oli kone, joka teki maahan rei’ät seipäitä varten. Pienenä sain vain laittaa tapit seipäisiin, mutta muutaman vuoden päästä sain jo laittaa seipäitä kiinni maahan. Nuoresta pojasta tuntui hyvältä, kun annettiin vastuullisempia hommia.
Aikuiset miehet olivat heinäkuorman päällä, kun heinät siirrettiin latoon. Siihen ei sentään nuoria poikia otettu.