Kahtiajako repii perheitäkin

Joillekin ei nähtävästi ole muuta vaihtoehtoa kun lokeroida ihminen äärivasemmalle tai oikealle. Esim. herkkä nahkaisimpien mielestä, kaikki kritiikki on vihapuhetta tai sen lietsomista. Jos esim. henkilö x esittää kritiikkiä m-muutosta (ilman r:tisia ilmaisuja tai edes ajatelmia) henkilö y voi ottaa täydet valtuudet omassa päässään leimata henkilö x r-ihmiseksi. Voi olla että x on ottanut kantaa vain epäkohtiin, joita on huomannut (samoin kun moni muukin). Jos pelkän maltillisesen ja asiallisen kritiikin johdosta joku r-ihminen kiihottuu liikaa ja saa kyseisestä kritiikistä lisävoimaa r:tisiin ajatelmiin, se on täysin hänen itsensä vastuulla. Ei kaikkea kritiikkiä aroista aiheista voi kieltää vain sen perusteella, että se saattaa johtaa vihapuheisiin tai lisääntyvään r:miin. Kaikki kritiikki voi aina johtaa lisääntyneeseen negatiivisuuteen mutta tukahdutetaanko tämän takia kaikki kritiikki? Kirjoittajan (ja moden) vastuulla on pitää kirjoitukset asiallisena ja poistaa ne, jotka ovat selkeästi lain vastaisia. Ei kirjoittaja, olkoon sitten tavis tai toimittaja voi ottaa vastuuta otetaanko se niin kun se on tarkoitettu vai tekeekö joku sen perusteella jotain yleistyksiä tai aivan omia päätelmiään.

Ja tavishan ei saa sanoa mitään kun ei "tiedä" mistään mitään. Tähän törmäsin kun sain r:tin leiman esitettyäni kritiikkiä eräästä aiheesta mutta kas kas, kun aivan samantapainen kritiikki oli erään tutkijan toimesta ei kukaan kehtaa selvästi r:tiksi haukkua. Toimittajilla, politiikoilla, korkeassa virassa olevilla on sentään (onneksi) vielä sananvapaus.

Varmasti totta, koska monelle tuntuu olevan tärkeää päästä sanomaan oma mielipide asiasta kuin asiasta. Mulle raha, politiikka ja uskonto ovat asioita, joista en keskustele kenenkään kanssa. 

Eihän tuo ole mikään uusi ilmiö. Ehkä nuoria ihmisiä hämää se kun 2000-luvun alku oli sellaista konsensus-hymistelyn aikaa. Mutta kyllä sitä edeltävällä ajalla oli melkoista kahtiajakoja varsinkin oikeisto-vasemmisto akselilla eikä eri mieltä olevien kanssa välillä edes keskusteltu. Monen lapsen ja vanhemman välit menivät kun lapset liittyivät äärivasemmistöön muodin mukaan ja vanhemmat kannattivat perinteisempiä arvoja. Ja olihan meillä vielä se kaikkien kahtiajakojen äiti, sisällissota.

Vierailija kirjoitti:

Eihän tuo ole mikään uusi ilmiö. Ehkä nuoria ihmisiä hämää se kun 2000-luvun alku oli sellaista konsensus-hymistelyn aikaa. Mutta kyllä sitä edeltävällä ajalla oli melkoista kahtiajakoja varsinkin oikeisto-vasemmisto akselilla eikä eri mieltä olevien kanssa välillä edes keskusteltu. Monen lapsen ja vanhemman välit menivät kun lapset liittyivät äärivasemmistöön muodin mukaan ja vanhemmat kannattivat perinteisempiä arvoja. Ja olihan meillä vielä se kaikkien kahtiajakojen äiti, sisällissota.

Näinhän se on. Oppikoulussa 70-luvulla oli vielä kouluneuvostovaalit, johon oppilaat äänestivät oppilasjäsenet poliittisin perustein. Kaveritkin valittiin tämän perusteella eikä oikeistolaiset ja vasemmistolaiset kuuluneet samoihin porukoihin. Liberaaleja äänestävä saattoi hengailla kahden suuntauksen välimaastossa, mutta oli kummankin ryhmän silmissä outo tapaus. "Jos et ole meidän puolella, olet meitä vastaan. "

Itseasiassa sananvapaus toimii oikeastaan vain poliitikoilla. He voivat joutua vastuuseen vain, oikeuden kautta, ja vain jos kirjoitukset ovat olleet lain vastaisia. Toimittajat (ja ihme kumma myös tavis kansalaiset) voivat joutua nähtävästi "joidenkin ryhmittymien" oman järjestelmän rangaistavaksi esim. vainolla tai häirinnöllä. Ei oikein taida toimia poliitikkojen kanssa toiminta: "Mä vedin herneen nenään sun jutuista, joten kostan."

Täällä kerran oli joku aloitus että ei saa esittää mitään ilman lähdettä. Haloo kyllä kutistuisi, ei vaan av vaan jutut ylipäätänsä jos näin olisi. Joskus sitä lähdettä ei ole vielä kukaan dokumentoinut. Ja vaikka olisi lähde, en minä esim. lähde googlattamaan tietoja, mistä ne luin alunperin. Ei kai kukaan ylipäätänsä luule, että omat kirjoitelmat ovat ehdoton totuus ja valtavirran ajatelmaa. Ja aika hassua, jos saisi kirjoitella vain, jos on varma että 100 prossaa on samaa mieltä asiasta. Ihmisillähän on yleensä taito ja mahdollisuus muodostaa omat pohdinnat ja päätelmät itse lukemansa perusteella. Vai ovatko suurin osa niin tyhmiä, että eivät ajattele ja pohdi itse, vaan kaikki mitä he lukevat uppoaa kun piltti vauvan suuhun ja vielä jotenkin aina väärin, eli toisin mitä on tarkoitettu.