Lue keskustelun säännöt.
Taas yksinäiset viikot lasten kanssa
25.06.2019 |
Ystävien miehillä kesälomakausi alkanut eli minun kohdallani tarkoittaa sitä, että olen aivan yksin lasten kanssa. Minulla on siis pari äitikaveria, joiden kanssa ollaan tunnettu jo ennen lapsia. Ollaan siis kaikki vielä kotiäitejä, ainoa ero on, että minä ja mieheni erosimme vuosi sitten.
Yleensä pidämme ystävieni kanssa päivittäin yhteyttä ja näemme joka viikko ja puistoilemme ym, mutta nyt kun heidän miehensä on kotona, yhteydenpito loppuu kuin seinään. Ymmärrän kyllä, että haluavat viettää perheen kesken aikaa, mutta siis täydellinen yhteydenpito katko on jo ehkä hieman liikaa. Tunnen siis heidän miehensäkin ja ennen olemme viettäneet kaikki yhdessä aikaa. Nyt kun olen kysellyt kuulumisia ja sitä, että voisimmeko nähdä esim puistoilun tai kahvin merkeissä, viesteihini tuskin edes vastataan ja jos vastataan, niin vastaus on luokkaa "joo voisi katsoa tässä joku päivä" ja tämä "joku päivä" on siis sitten, kun heidän miestensä loma on loppu.
Kovasti oli puhe, että tehdään ja nähdään kesällä, kun heidänkin miehet on kotona, että mennään esim ilman lapsia syömään kun minulla on lapset isällä. Nyt viikonloppuna olisi siis taas minulla lapsivapaa, mutta ilmeisesti olen yksin kotona.
Yksi hyvä esimerkki tästä on, että kysyin toista näistä ystävistäni läheiseen puistoon viime viikonloppuna. Hän vastasi, ettei tiedä heidän päivän suunnitelmia. Menin sitten yksin aamupäivällä puistoon lasten kanssa. Illalla huomasin Facebookissa tämän ystävän päivityksen, jossa oli kuva hänestä ja hänen miehestä ja lapsesta tässä samassa puistossa. Minulle hän ei itse maininnut mitään tästä. Ja siis ollaan ennen minun ja miehen eroa kyllä puostoiltu ihan porukalla jne.
Toinen esimerkki on, että ostin grilliin isomman kaasupullon ja lupasin tämän vanhan toiselle näistä ystävistä. Sanoin ystävälleni, että voivat tulla samalla hakemaan kun tulevat käymään vaikka kahvilla. Noh eilen ilmoittivat että voisivat tulla ja tulivatkin. Kun he olivat ovella pyytelin sisään ja kyselin haluavatko kahvia. Tähän ystäväni totesi, että jatkavat suoraan matkaa, että tulivat nyt vain hakemaan sen kaasupullon. Ei siinä, hain kaasupullon terassilta ja ojensin heille. Ystäväni kiitteli kovasti ja sanoi, että katsotaan niitä kahveja joku toinen päivä. Eipä ole sen jälkeen kuulunut, vaikka kyselin vielä eilen illalla hänen viikonloppu suunnitelmia, että pitäisikö silloin nähdä, kun minulla lapsivapaa.
Kyllä osaa ärsyttää ja samalla surettaa,kun tiedän, että johan alkaa taas minun seura kelvata kun heidän miehet palaavat takaisin töihin. Sitten taas puhelinlangat laulaa taukoamatta ja olisi niin kiva heidän puolestaan nähdä.
Sanottakoot vielä, että heillä molemmilla kyllä käy muita vieraita tuon tuosta vaikka heidän miehet on lomalla, mutta jostain syystä minuun ei pidetä sitten mitään yhteyttä.
On tämä kesälomakausi aika yksinäistä aikaa minulle. Sentään on lapset seurana, mutta kyllä sitä kaipaisi myös aikuista seuraa..
Kommentit (88)
Miksi tuli tunne, että olisit mustasukkainen ydinperheille? Rakas aviopuoliso ja omat lapset menee aina edelle ennen naapurin puistohenkilöä. Jos sinulla on vapaa, niin muilla on samaan aikaan täysi oikeus viettää aikaansa oman perheen kanssa ilman raportointivelvollisuutta sinulle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Voithan sä yksinään lähteä vaikka kylpylään tai yökerhoon, ei siihen ystäviä mukaan tarvitse, kun sitä vapaata on niin kannattaa käyttää.
Lasten kanssa voisi puuhata yhdessä jotain, hekin tarvitsee sitä "laatuaikaa" :ei tän tarvitse olla mitään ihmeellistä, tehkää ruokaa yhdessä, pelatkaa vaikka korttia tai minigolfia, syökää ulkona, viettäkää päivä uimarannalla...
Eikö sinulla ole muita kuin äitikavereita?
Ja miten ihmeessä sinulla on varaa olla kotiäitinä, jos erositte jo vuosi sitten? Tavallisesti yh:t on aika lailla pulassa, kun ei ole muuta tuloa kuin kotihoidontuki. Eli jos olet sijoittaja, niin eikö niistä piireistä löytyisi mukavaa juttuseuraa niiksi viikonlopuiksi, kun lapset on isällään? Luulisi, että jo jonkun 2000 e/kk tuottavan osakesalkun kasvattamisen kanssa on sen verran hauskaa tekemistä, että saisi elämäänsä muutakin sisältöä kuin kavereitten puolisot.
Itse ainakin haluan miehen loma-aikaan tosiaan olla itsekin perheen kanssa. Ahdistaisi jos joku on kokoajan kysymässä että koska nähtäisiin. Siksi en nykyään sovi mitään näkemisiä kesälle, sillä en halua ottaa mitään ylimääräistä stressiä ja syyllisyyttä jos en ehdi nähdä jotain ystävää. Jos näette arkena usein, niin teillä on taas lomien jälkeen mahdollisuus nähdä joka viikko.
Tilanne on sinulle ikävä, ymmärrän sen. Mutta jatkuva kysely ja painostus aiheuttaa lopulta sen, että kesän jälkeenkään eivät pian halua nähdä sinua. Jos olet oikea ystävä niin ymmärrät että he ovat nyt lomalla perheen kanssa ja lopetat tuon painostamisen. Ota vaikka yhteyttä siihen puhelimen yhteystietoon jota et ole nähnyt pitkään aikaan, käytä tämä äitikaveri-vapaa näkemällä muita ihmisiä.
Vierailija kirjoitti:
Miksi tuli tunne, että olisit mustasukkainen ydinperheille? Rakas aviopuoliso ja omat lapset menee aina edelle ennen naapurin puistohenkilöä. Jos sinulla on vapaa, niin muilla on samaan aikaan täysi oikeus viettää aikaansa oman perheen kanssa ilman raportointivelvollisuutta sinulle.
Siis kun en ole mikään "naapurin puistohenkilö", vaan olemme tunteneet ystävieni kanssa yli 10 vuotta.
Ennen minun ja mieheni eroa, vietimme yhteisiä grilli-iltoja ym. Kiinnitin tähän jo huomiota viime kesänä kun olimme mieheni kanssa eronneet, että en saanut enää kyläily kutsuja kun ystävieni miehet olivat lomalla vaikka ennen tätä vietimme yhdessä aikaa koko porukalla. Olen vielä toisen ystäväni lapsen sylikummi
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi tuli tunne, että olisit mustasukkainen ydinperheille? Rakas aviopuoliso ja omat lapset menee aina edelle ennen naapurin puistohenkilöä. Jos sinulla on vapaa, niin muilla on samaan aikaan täysi oikeus viettää aikaansa oman perheen kanssa ilman raportointivelvollisuutta sinulle.
Siis kun en ole mikään "naapurin puistohenkilö", vaan olemme tunteneet ystävieni kanssa yli 10 vuotta.
Ennen minun ja mieheni eroa, vietimme yhteisiä grilli-iltoja ym. Kiinnitin tähän jo huomiota viime kesänä kun olimme mieheni kanssa eronneet, että en saanut enää kyläily kutsuja kun ystävieni miehet olivat lomalla vaikka ennen tätä vietimme yhdessä aikaa koko porukalla. Olen vielä toisen ystäväni lapsen sylikummi
Ap
Johtuisiko sitten siitä että olet negatiivinen ruikuttaja eikä kukaan halua pilata illanistujaisia katsomalla sun hapanta naamaa kun tuijotat muiden perheidylliä kateellisena.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi tuli tunne, että olisit mustasukkainen ydinperheille? Rakas aviopuoliso ja omat lapset menee aina edelle ennen naapurin puistohenkilöä. Jos sinulla on vapaa, niin muilla on samaan aikaan täysi oikeus viettää aikaansa oman perheen kanssa ilman raportointivelvollisuutta sinulle.
Siis kun en ole mikään "naapurin puistohenkilö", vaan olemme tunteneet ystävieni kanssa yli 10 vuotta.
Ennen minun ja mieheni eroa, vietimme yhteisiä grilli-iltoja ym. Kiinnitin tähän jo huomiota viime kesänä kun olimme mieheni kanssa eronneet, että en saanut enää kyläily kutsuja kun ystävieni miehet olivat lomalla vaikka ennen tätä vietimme yhdessä aikaa koko porukalla. Olen vielä toisen ystäväni lapsen sylikummi
Ap
Entä sitten? Teidän ystävyyden motiivit ei enää täyty samalla tavalla kuin ennen koska sinun elämäntilanteesi on muuttunut. Nyt on aika solmia niitä uusia ihmissuhteita, jotka tukee paremmin sinun elämäntilannetta. Ja opetella myös taito olla yksin.
No nyt sulla on lomaviikot lastesi kanssa. Panosta heihin ja heidän kanssaan puuhasteluun. Ehdit tavata ystäviäsi lomien loputtuakin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
AP:n kaltaisten takia en halunnut yhtäkään äitikaveria. Kun lapset oli pieniä, en suostunut leikkitreffeihin (ei se 1v 1kk ikäinen sellaista kaipaa) ja leikkipuistossakin pidin matalaa profiilia. Pidin tarkoituksella yllä ystävyyssuhteita "vanhoihin kavereihin"ja nimenomaan ilman puolisoa, koska en halunnut tulla tunnetuksi ripustautujana, joka on koko ajan kyttäämässä, koska lapsineen pääsisi äitijuttelemaan tai perhetreffaamaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sun täytyy löytää joku kesä-jonne, Tinder käyttöön.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyllähän oma perhe on ihan ykkönen. Ajatellaan että koko vuosi painetaan töitä ja perheen yhdessäoloaika jää vähiin niin kyllä ne muutamat viikot kesästä haluaa pyhittää perheelleen kun siihen on mahdollisuus. Tämä on hyvin ymmärrettävää. Kesällä ihmiset menee ja tulee.
Ymmärrän apn yksinäisyyden ja seurankaipuun koska elämäsi kuulostaa vähän yksitotiselta ja koet jääväsi syrjään mutta sinun on vain tehtävä elämästäsi oman näköisesi ja mentävä lasten kanssa vaikka uimaan, kirjastoon jne. Älä jää odottelemaan toisten yhteydenottoja vaan järjestä elämä oman näköiseksi ja mene ja tule sinäkin.
Sitten kun on sopiva hetki niin näette taasen ystävä-äitien kanssa. Mielikuvitus on rajana kesäisin mitä voi puuhailla. Ei kannata jäädä jumiutuneisiin ajatuksiin koko kesäksi.
Ainahan ihmisen asema muuttuu eron myötä. Tuliko se sulle yllätyksenä?
Ap, sinkku nainen on aina toisen, varatun uhka. Näin se menee, ei vaikuta, vaikka olisi lähisukulainen tai pitkäaikainen ystävä.
Minua ei kutsuttu yh:na kylään pariskuntien luo. Ei edes seurakunnassa, johon liityin saadakseni elämääni ryhtiä.
No näkeehän sen jo otsallaan ettei tuo ole sellaista tosiystävyyttä, vaan sellainen ns. kaverisuhde millä tyydytetään lähinnä omaa yksinäisyyttä. Sinä ehkä haluaisit sen olevan enemmän, mutta nämä äitikaverit ovat tosiaan seuraasi vailla vain silloin kun he kokevat yksinäisyyttä, TAI silloin kun teidän yhdessä hengailu jotenkin korottaa heidän omaa sosiaalista statusta (pariskuntavierailut).
Hanki parempia ystäviä. Ja se on tietysti helpommin sanottu kuin tehty. Minun piti elää tällä pallolla 30 vuotta, ennenkuin löysin sen sydänystävän. Ja minä olen eronnut, ystävä onnellisesti avioliitossa, mutta parisuhde ei tule meidän ystävyyden tielle, eikä meidän ystävyys mene heidän parisuhteen edelle. Eli asiat on balanssissa.
Minullakin oli ja on edelleen kyllä näitä kavereita, joiden jutut on luokkaa "no en vielä tiedä mitä silloin tehdään, tai onko herra H silloin kotona, ilmoittelen myöhemmin", tai "hei, meille tulikin suunnitelmiin muutoksia, herra H on kotona ja lähdetäänkin yhdessä kauppakeskukseen" tai "hei, me myöhästytään n. tunti, herra H tulikin ajoissa kotiin ja syödään ruoka yhdessä ensin". On todella vaikeaa muodostaa syvää ystävyyssuhdetta ihmiseen, joka elää jonkinlaisessa oudossa symbioosissa vain kumppanilleen. Ei se minua sinänsä haittaa, toisaalta en ole itsekkään milläänlailla velvollinen sitoutumaan näihin kaverisuhteisiin. Niihin täytyy vaan itse osata näin suhtautua, muuten tulee itselle turhia pettymyksiä.
Mitä jos alottaisit uuden harrastuksen, tai harrastuksia? Ja yrittäisit tavata uusia ihmisiä. Ystäviä ei koskaan voi olla liikaa. Hauskaa kesää!
Näin se käy. Edellisessä elämänvaiheessa teiltä puolestaan putosivat sinkkuystävät, kun alettiin pitää näitä pariskuntailtoja ja puistotapaamisia.
Sinä taidat olla ennen kaikkea se äitikaveri (jota treffataan äitien jesken), toiset taas (keitä tavataan nyt loman aikaan) ns perhekavereita.
Toisaalta tuo kuvio on ymmärrettävä, koko perheen voimin treffataan niitä, keitä koko perhe haluaa treffata.
Ja kun puoliso jää lomalle, halutaan viettää aikaa perheenä, sekin varsin ymmärrettävää.