Koko kesä yksin kolmen lapsen kanssa.

Olen koko kesän käytännössä nelistään 1v:n ja kahden 4v:n kanssa. Tästä tulee kivaa! Reissataan sukulaisissa, käydään leikkipuistoissa, erilaisissa tapahtumissa, uimassa, metsäretkillä, laivareissussa. Rakennetaan majoja, kiipeillään puissa, hoidetaan pihaa ja puutarhaa, käydään ongella. Isäkin perheeseen kuuluu, mutta hän on kesällä niin kiireinen, ettei välttämättä paljoa ole näkösällä. Tästä tulee koko perheelle mukava kesä, jota myöhemminkin muistellaan. Asennekysymys.

Vierailija kirjoitti:

Mieheni on yrittäjä joten jouduin olemaan tosi paljon lasteni lanssa yksin. Kesät olivat mielestäni helpointa aikaa, kun ulkoiltiin tosi paljon. Leikkipuistossa käytiin syömässä. Se helpotti tosi paljon arkea. Aikansa kutakin. Nyt ovat teini-ikäisiä ja voin kertoa että omaa aikaa on.

Aina näihin yh-keskusteluihin on pakko tulla jonkun jolla mies paljon töissä ja siten vertaavat itseään yh:na oloon. Tai jos mies lähtee viikon työreissuun niin ollaan julistamassa, kuinka ovat viikon yh. Kyse ei ole vain lasten kanssa olemisesta. Ulkoilua ja leikkipuistossa syömisestä ei varmaan moni rasittuisikaan, mutta kun kyse on siitä koko kokonaisuudesta mitä siihen liittyy, kun ei ole sitä toista aikuista jakamassa arkea ja vastuuta. Ei ole koskaan.

Opettajana koko kesän kotona.

Kesä- ja heinäkuun käymme lähipuistossa , siellä on puistoruokailu.

Lapset eivät niin hirveesti halua, mutta tyytyvät kohtaloon.

Aamulla syödään puuroa, fillaroidaan puistoon. Kiipeilevät ja kouhuavat, sitten on ruokailu ja touhu jatkuu.

Viim klo 14 lähdetään kotia kohti, käydään matkalla uimassa ja kun ollaan kotona, isä tuleekin kotiin.

Kännyköitä ei paljon edes avata päivän aikana.

Minulla on ollut tosi helppoa tähän mennessä.

Tällä viikolla oli pari luokkakaveria myös mukana, kun heidän vanhemmilla alkoi loma juhannuksesta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ymmärrän, jatkuvasti pitää olla huoltamassa, ja se vie lomasta rentouttavuuden tosi tehokkaasti. Itsekin surkuttelen lomassani sitä, kun ihan jatkuvasti pitää olla vääntämässä pöperöä pöytään, ja vähintäänkin miettimässä mitä syödään, tai kaupasta rahtaamassa ruokaostoksia. En jaksaisi tätä yhtään! Koulussa saivat sentään lounaan ja välipalan. Välillä käydään syömässä jossain valmiissa lounaspöydässä, mutta se on vain hetkellinen apu. Päivän viidestä ateriasta on silloin tehtävä vain neljä, jepujee!

Kai koululaiset voivat jo itse tehdä aamu-, väli- ja iltapalan?

Periaatteessa kyllä, ja käytännössä ei ihan. Aikuisen pitää kuitenkin a) huolehtia ruokaa kaappiin, b) pitää huolta ruoka-ajoista ja patistaa syömään ja c) katsoa mitä ruokaa ottavat ja että sitä tulee riittävästi. Itse jos saisivat päättää, niin luultavasti valinta olisi jäätelöpuikko.

Vierailija kirjoitti:

Opettajana koko kesän kotona.

Kesä- ja heinäkuun käymme lähipuistossa , siellä on puistoruokailu.

Lapset eivät niin hirveesti halua, mutta tyytyvät kohtaloon.

Aamulla syödään puuroa, fillaroidaan puistoon. Kiipeilevät ja kouhuavat, sitten on ruokailu ja touhu jatkuu.

Viim klo 14 lähdetään kotia kohti, käydään matkalla uimassa ja kun ollaan kotona, isä tuleekin kotiin.

Kännyköitä ei paljon edes avata päivän aikana.

Minulla on ollut tosi helppoa tähän mennessä.

Tällä viikolla oli pari luokkakaveria myös mukana, kun heidän vanhemmilla alkoi loma juhannuksesta.

Olisikin puistoruokailu!!! Vaan kun ei ole. Ymmärrättekö ollenkaan millaisen lahjan saatte te, joilla tämä mahdollisuus on?! Kaikilla ei todellakaan ole.

Otsikossa kolme lasta, kommenttiosiossa vain yksi. Kumpi on valhetta?

Kolme lasta ja yksin heidän kanssaan koko kesä, kauhea ajatus.

Olen siis kolmen lapsen totaali yksinhuoltaja. Yksi lapsista on erityislapsi, joka rajoittaa paljon, vaikka koululainen onkin. Lasten kanssa olo ei ole ongelma. Kivaa tehdään ja mennään sinne ja tänne jne. Mutta aikuisen elämässä on myös paljon muita osa-alueita kuten nyt vaikka esimerkiksi talous. Ei se ole vain valitettavasti pelkkää lasten kanssa puuhastelua vaikka kuinka haluaisi. Jotenkin osasin odottaa tämän tason kommentteja ihmisiltä ja mielestäni ne kertovat vain äärimmäisestä empatianpuutteesta sekä puhtaasta ilkeydestä. Se, että olen yksin lasten kanssa ei mikään tragedia ole. Ihmisten joilla kaksi aikuista erheessä ei tarvitse edes tulla kommentoimaan yksinhuoltajuuteen liittyviin asioihin mitenkään. Tulee vaan olo, että liekö onnetonta omassa elämässään, kun täytyy liittyä yksinhuoltajien keskusteluihin... Muut totaali yksinhuoltajat kyllä tietävät mitä tarkoitan ja minkälaista se on, kun ei ole ketään toista aikuista missään kohti. :) Yksinhuoltajat, kuten esimerkiksi minä, olen myös tehnyt lapset kun olen heidät halunnut eikä se siitä ole kiinni että tarvitsisin "lapsivapaata".. Minulla ei koskaan ole moista enkä ole moista kaivannut. Olisi vain ihanaa jos esimerkiksi olisi mummo, joka joskus kyläilisi. Mutta ei, kaikilla ei ole sellaisia. Hyvää kesää kaikille ihanille sekä kaikille akoille ketkä kokevat tarpeelliseksi lytätä yksinhuoltaja äitejä, olen niiiiin iloinen etten ole yksi teistä! :) -ap

Ja lisättäköön vielä, että olen hoitanut itse asiat siten että lapset voivat olla koko kesän kotona. En todellakaan ole sellainen joka edes harkitsisi sitä, että lapsista pitäisi eroon päästä... Ihmisillä on todella outo käsitys yksinhuoltajista. Nuo jotkut perheet joilla on kaksi vanhempaa saattavat pitää lapsensa lähes koko kesän päiväkodissa. Ja tämä joka kommentoi "me lähdemme italiaan" yms. vastaavat kommentit...Olenko sanonut etteikö me matkailtaisi tai tehtäisi kivoja asioita..? Kommentit osoittavat vain ettet edes tiedä mistä puhun... Olisin toivonut keskustelua muitten totaaliyksinhuoltajien kanssa, mutta eipä siin. Tervetuloa mukaan keskusteluun ;) -ap 

Ihmiset taitavat olla niin vähä-älysiä tässä yhteiskunnassa, että ei ymmärretä vertaistuen merkitystä. Ap kysyi aloituksessaan onko muita samassa jamassa olevia. Eli tarkoittaa ihmisiä joilla on monta lasta ja jotka ovat yksinhuoltajia. Ihan absurdeja kommentteja etenkin nuo mitä kaikkea voi lasten kanssa puuhata tai miten pitäisi tehdä asiat... Eiköhän tämänkin aloituksen tekijän lapsilla ole yökyläläisiä ja kavereita kylässä ja eivätköhän he ulkoile ja nauti kesästä joka päivä. Pistää miettimään kun lukee tämän ketjun, että mikä joissain ihmisissä on pielessä... Vielä osa korkeasti koulutettuja ihmisiä... huh huh.  

Ota ero. Sun lapsista siis.

Vierailija kirjoitti:

Ihmiset taitavat olla niin vähä-älysiä tässä yhteiskunnassa, että ei ymmärretä vertaistuen merkitystä. Ap kysyi aloituksessaan onko muita samassa jamassa olevia. Eli tarkoittaa ihmisiä joilla on monta lasta ja jotka ovat yksinhuoltajia. Ihan absurdeja kommentteja etenkin nuo mitä kaikkea voi lasten kanssa puuhata tai miten pitäisi tehdä asiat... Eiköhän tämänkin aloituksen tekijän lapsilla ole yökyläläisiä ja kavereita kylässä ja eivätköhän he ulkoile ja nauti kesästä joka päivä. Pistää miettimään kun lukee tämän ketjun, että mikä joissain ihmisissä on pielessä... Vielä osa korkeasti koulutettuja ihmisiä... huh huh.  

Juuri näin! Luin nyt vasta illalla mitä ihmiset olivat tähän vastailleet, kun en aiemmin ehtinyt. Voin kertoa, että samaa mietin minäkin :D-ap

Vierailija kirjoitti:

Päiväkotiin voi viedä lapset myös kesällä ja suosittelen. Isommat lapset osaavat olla myös päivällä yksin vaikka leikkipuistossa, kannattaa myös hyödyntää lapsen kaverit, joiden perheet ovat kesän kotona ja sopia että ovat vaikka vastavuoroisesti yön kylässä.

Suurin osa päiväkodeista on kyllä kiinni heinäkuun. jotain muutamia päivystäviä on huitsin nevadassa, mutta en tiedä, voiko niihin viedä, ellei itse käy töissä tai muussa toiminnassa.. On lapsellekin kettumaista, jos joutuu vaihtaa päiväkotia yhtäkkiä..

Mites spr ystäväpalvelu? Tai mieskaveritoiminta josta lapset saisivat aikuista seuraa vastakkaisesta sukupuolesta? Neuvola tarjoaa myös tukipalveluja pyytäessä oli sovittuna sitten kodin- tai lastenhoitoapu sovitun tuntimäärän viikoittain

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mieheni on yrittäjä joten jouduin olemaan tosi paljon lasteni lanssa yksin. Kesät olivat mielestäni helpointa aikaa, kun ulkoiltiin tosi paljon. Leikkipuistossa käytiin syömässä. Se helpotti tosi paljon arkea. Aikansa kutakin. Nyt ovat teini-ikäisiä ja voin kertoa että omaa aikaa on.

Aina näihin yh-keskusteluihin on pakko tulla jonkun jolla mies paljon töissä ja siten vertaavat itseään yh:na oloon. Tai jos mies lähtee viikon työreissuun niin ollaan julistamassa, kuinka ovat viikon yh. Kyse ei ole vain lasten kanssa olemisesta. Ulkoilua ja leikkipuistossa syömisestä ei varmaan moni rasittuisikaan, mutta kun kyse on siitä koko kokonaisuudesta mitä siihen liittyy, kun ei ole sitä toista aikuista jakamassa arkea ja vastuuta. Ei ole koskaan.

No kyllä se on melkein sama asia. Yleensä erona että ei ole niin tiukkaa rahan kanssa, mutta jos toinen on jatkuvasti töissä, vaikkapa työmatkalla, niin toinen on käytännössä yh.

M41

Vierailija kirjoitti:

Ota ero. Sun lapsista siis.

Se, että kaipaisi vertaistukea ei tarkoita etteikö arvostaisi lapsia ja heidän kanssa oloa. Itsehän valitsin heidän kanssaan olla koko kesän. Muitten yksinhuoltajien kanssa joilla usea lapsi olisi ollut kiva jakaa tuntoja tähän väliin. Mutta kiitos näistä, huomasin, että tämä palsta on täysin väärä paikka siihen :) Siksi en onneksi täällä käykään. Nyt vaan kaipasin avointa tunteitten tuuletusta muitten samassa tilanteessa olevien kanssa. Se auttaa jaksamaan. Asioitten tahallinen vääristely sekä syyllistäminen on puhdasta ilkeyttä ja sanonkin ihan suoraan että onneksi emme tunne oikeassa elämässä. Minä en kyllä tänne palstalle jatkossa enää tule, hyvää palstailua teille :) -ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mieheni on yrittäjä joten jouduin olemaan tosi paljon lasteni lanssa yksin. Kesät olivat mielestäni helpointa aikaa, kun ulkoiltiin tosi paljon. Leikkipuistossa käytiin syömässä. Se helpotti tosi paljon arkea. Aikansa kutakin. Nyt ovat teini-ikäisiä ja voin kertoa että omaa aikaa on.

Aina näihin yh-keskusteluihin on pakko tulla jonkun jolla mies paljon töissä ja siten vertaavat itseään yh:na oloon. Tai jos mies lähtee viikon työreissuun niin ollaan julistamassa, kuinka ovat viikon yh. Kyse ei ole vain lasten kanssa olemisesta. Ulkoilua ja leikkipuistossa syömisestä ei varmaan moni rasittuisikaan, mutta kun kyse on siitä koko kokonaisuudesta mitä siihen liittyy, kun ei ole sitä toista aikuista jakamassa arkea ja vastuuta. Ei ole koskaan.

No kyllä se on melkein sama asia. Yleensä erona että ei ole niin tiukkaa rahan kanssa, mutta jos toinen on jatkuvasti töissä, vaikkapa työmatkalla, niin toinen on käytännössä yh.

M41

Niinhän sinä luulet.

Vierailija kirjoitti:

Tiedän tunteen. Vaikka lapsi onkin rakas ja ihana, niin kesällä jokainen sekunti on omasta selkärangasta. Normaalina päivänä saa hetken ”huilata” työpäivän aikana. Mukavaa kesää teille ja jaksamista!

Miten ?!?!? Miten se on omasta selkärangasta. Ovat ilmeisesti vieneet koko selkärangan, sen kuulosta tekstiä. Miten se on selkärangasta pois jos käy vaikka uimassa? Eväsretkellä? Jos selkärankaa ei ole, siitä ei voi myöskään ottaa mitään pois, sitikin vaadin hieman ryhtiä.

Täällä yksi. Minulla on yksi lapsi, jo aika iso koululainen, mutta silti väsyttää. Ja tuntuu, että näin lomilla huomaa, että ne jo vuosia repussa olleet rasitteet ovat siellä vielä myös. Nyt kun itsellä helpottaa, kun esim. lapsen voi lähettää kauppaan, kirjoja kirjastoon palauttamaan jne, niin tuntuu uskomattomalta että on totaali-yh:na selvinnyt vauvavuoden, taaperovuodet, leikki-iän jne. Ja ei pelkästään selvinnyt, vaan jos lasta katsoo, niin jotenkin on nähtävästi tehty erinomaista työtä.  Nyt pääsee nukkumaan vuosikausia vanhoja univelkoja, ja ihmettelemään peilistä, että noinko ryppyinen sitä jo on :)

Vieläkin välillä ihmetyttää, että nykyään pääsee suihkuun, kävelyllä, kauppaan... ihan yksin. 

Vasta nyt on niitä arjen minitaukoja, joita parisuhteissa olevilla on: Voi mennä suihkuun, vessaan, kellariin, autoon, roskia viemään, niin että se toinen ottaa vastuun sillä aikaa. Ei tarvitse miettiä, että nyt on jo 3 roskapussia, joista yksi sisältää kalanperkeitä, ja nyt tuo taapero nukahti jo yöunille, vienkö roskat vai en. j

Jos päättää viedä roskat, niin täytyy muistaa lähettää viesti joko omalle ystävälle tai äidille, ja sitten toinen tullessa. Tämä siksi, kun sitähän saattaa kaatua talvella liukkaalla tai juuttua hissiin tms., ja sitten olisi se taapero siellä kotona yksin.

Kyllä, ymmärrystä siis löytyy.

Mukavaa kesää ap:n perheelle!

Vierailija kirjoitti:

Mites spr ystäväpalvelu? Tai mieskaveritoiminta josta lapset saisivat aikuista seuraa vastakkaisesta sukupuolesta? Neuvola tarjoaa myös tukipalveluja pyytäessä oli sovittuna sitten kodin- tai lastenhoitoapu sovitun tuntimäärän viikoittain

Olen yksin pärjännyt vallan mainiosti ja toki jos näitä olisin halunnut tai kokenut tarvitsevani, olisin näitä ottanut. Tähän saakka kuitenkin ollut kaikki ihan hyvin juuri näin. -ap