Aikuisten lasten taloudellinen avustaminen

Mitä mieltä olette, jos hyvätuloiset vanhemmat avustavat taloudellisesti aikuisia lapsia?
Itse lähdin 31-vuotiaana opiskelemaan uutta ammattia. Omat vanhempani ovat eläkkeelläkin hyvätuloisia, heidän yhteenlasketut nettoansionsa eläkkeellä on luokkaa 4000e /kk+ vielä muuta kiinteää omaisuutta ehkä puolen miljoonan euron edestä. Tyrkyttävät rahaa vähän väliä ja kysyvät onko tarvetta. En aina tohdi kieltäytyäkään, joskus olen maksanut takaisin. Kerran oli hetkellisesti tiukkaa ja olin lykkäämässä vuokranmaksua, avustivat kuitenkin taloudellisesti jonkinverran. Viimeinen isovanhemmistamme kuoli, tästä tuli perintönä kaikille sisaruksista n. 10000 euroa. Omat vanhempani vielä ottivat tästä itselleen hitusen ja jakoivat tasapuolisesti loput meidän nuorempien kesken. Eroaako toisaalta tämä mitenkään sellaisista perheistä, joissa on rahastoja ja säätiöitä lapsia varten. Verosuunnittelun pohjalta siis. Tai jos isoilla tiloilla tehdään sukupolvenvaihdos. Isälläni erityisesti paljon maa- ja metsäomaisuutta.
Itse en siis millään haluaisi apua ottaa vastaan, koska olen sitä mieltä, että jokaisen on itse pärjättävä. Tavalla tai toisella. Pari kertaa olen lykännyt vuokranmaksua siten, että seuraavasta tilistä ottanut puolet vuokraan ja edellisestä tilistä puolet, jotta on tasapainoiseen ruokaankin riittänyt.

Pari kertaa myös sanonut äidille, että katsoo nyt, että itsellääkin on rahaa. Tosin näyttäisi olevan, kun on varaa käydä ystäväporukan kanssa Pariisissa pyörähtämässä ja taloakin rempataan vähän väliä.