Lue keskustelun säännöt.
Te jotka tiedätte, että ette enää koskaan seurustele
18.06.2019 |
Miten kestätte hellyydenpuutetta? Ikääkin on vasta 32, eli mahdollisesti vuosikymmeniä edessä yksin. Seksisuhteissakaan ei oikein sitä hellyyttä saa, kun miehille riittää se, että omat tarpeet on tyydytetty ja se on siinä. Onko lemmikistä apua?
Kommentit (72)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei sellaista osaa kaivata jota ei ole koskaan saanutkaan. Ne muutamat harvat muistot ovat haalistuneet jo.
Kyllä minä saan hellyyttä seksisuhteissa. Lisäksi on koira, jota halin.
En pidä ihmisistä. En keksi yhtään syytä miksi pitäisin kenestäkään. En pahaa saa tehdä, mutta en halua ajatella ihmisiä. Ei kiinnosta. En jaksa teeskennellä kenellekään. Kantani ei tule muuttumaan.
Joko riittää?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kuhan viinaa riiittää niin se ritttää. Muuuta ei tarviii.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mulla ei ole hellyydenpuutetta. Rakastan yksinoloa <3
En tykkää kosketuksesta enkä varsinkaan seksistä. Halaaminen jne. ahdistaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei mulla ole koskaan ollut mitään hellyydenpuutetta. En kaipaa sellaista ollenkaan, ja ns. hellyys eli kaikenlainen lääppiminen ja turha hömppäpuhe lähinnä ärsyttivät silloinkin kun olin suhteissa vielä.
En halua myöskään lemmikkiä koska nekin tunkee iholle ja vaativat huomiota kuten ihmisetkin.
Avioliitto? En mä ainakaan kaipaa seurustelua. Onnellisesti naimisissa lähes 20 v. Mistä sitä edes tietää, ettei koskaan enää seurustele? Isänikin aloitti seurustelun yli 70-vuotiaana äitini kuoltua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Oon naimisissa, joten en enää seurustele. Hohohoho
Minä olen jo tavallani tottunut tähän tilanteeseen, koska en oikeastaan ole koskaan seurustellut ja viimeisimmät satunnaiset (eli epätyydyttävät) kosketukset ovat vuosituhannen vaihteesta. Välillä kuitenkin tuntuu edelleen siltä, että keuhkoista tyhjenee ilma ja vatsa kuristuu kokoon, kun tekisi mieli halata, mutta ei ole ketään halattavana.
Isoja ihania koiria ja kaikenlaisia muita eläimiä ja ihmisiä voi halata ja pitää sylissäkin, mutta se on aivan eri juttu kuin "oman" ihmisen halaaminen, minkä osaan kyllä kuvitella, vaikken ole sellaista kokenutkaan.
En ole juhannusihmisiä, mutta kuten muidenkin juhlapäivien alla olen seurannut viikonlopun valmisteluja pikkuruista kateutta tuntien. Ihmisille näkyy olevan aivan luontevaa, että mukana on kumppani ja muita pariskuntia. Se on varmaan kiva tunne.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mistä sinä tiedät, että et enää koskaan seurustele? Se minua alkoi tässä askarruttaa.
En kaipaa sellaista hellyyttä, jota voi saada vain parisuhteessa. Mulla on pari kissaa sekä koira, joita voi halia, jos iskee hellyydenpuuska. Erosin kolmekymppisenä ja nyt jo 28 vuotta sinkkuna.
En vaan usko enää, että kykenisin ihastumaan mieheen joka myös ihastuisi minuun. On parempi lopettaa haihattelu. En kaipaa miestä, jota kohtaan en tunne mitään, niitä olisi tarjolla aina silloin tällöin. Olen joskus ollut ihastunut pari kertaa ja päin h**vettiä on mennyt, en usko siihen enää. Siksi mietin miten tätä jaksaa. Seksisuhteissakin tulee vain entistä pahempi olo kun tietää olevansa joku, joka kelpaa vain panemiseen.
Ap
Naurattaa teidän kaltaiset itsesääli tapaukset. Menkää itseenne jos kukaan ei teistä innostu.
Vierailija kirjoitti:
Naurattaa teidän kaltaiset itsesääli tapaukset. Menkää itseenne jos kukaan ei teistä innostu.
Kyllä kuule innostuu, ja aika monikin. Vaan kun itse ei pysty innostumaan. Pitäisikö oikeasti alkaa seurustelemaan miehen kanssa jota ei halua edes pussata, puhumattakaan seksistä? Sekö jotenkin tyydyttäisi sitten?
Ap
Siis olet nainen? Nainen jolla on tuo ongelma? Outoa.
Tule tänne niin voidaan vaikkapa istua sylikkäin puistonpenkillä tai sohvalla, kävellä käsikädessä lenkkipoluilla, jne. Olen halailuaddikti. Minulle tuollainen suhde sopii oikein hyvin, me voidaan olla "halikamut", meillä voi olla silkka halailusuhde, voin helliä sinua niin paljon että tulet hulluksi. Miljoonille miehille tuollainen suhde sopisi. Harvemmille naisille sopii. Sopiiko sulle? Vai tahdotko sä ensin kirjoitella ja tutustua ja jutella ja kuulla kumppanin elämäntarinan ja esitellä kumppanin sun vanhemmille ja käydä monta kertaa treffeillä ja saada mieheltä paljon lahjoja sekä kihlasormuksen?
Jos pelkkä halailu riittää niin mulle sopii. Jos pitää myös jutella ja kirjoitella niin mulle ei sovi.
t. Mies 33v
Ei ole lemmikistä apua. Ei ainakaan minulla vaikka koiran omistankin.