Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Mietin kun täällä eletään vain kerran niin miksen kokeilisi saanko ukkomiehen.
15.06.2019 |
Olen siihen ihastunut. Kuinka paha asia se on asteikolla 1-10 jos sen kertoo sille ja jos yrittää. Kai se voi päättää sitten mitä tekee.
Kommentit (135)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen kokenut sen, kun 15 vuoden uskollinen avioliitto särkyy miehen 50-villityksen salasuhteen myötä. Suurimmat kärsijät tilanteessa ovat lapset. Myös herra ex olisi halunnut pitää vaimonsa, kun kuulemma olen hänen suurin rakkautensa. 🤔🙄😬 Nuori nainen oli liian houkuttava, mutta suhde ei tietenkään jatkunut.
Tilanteen suurin roisto on herra ex. Myös salasuhdenainen ON vastuussa teoistaan, niinkuin ihmiset yleensäkin ovat. Usein täällä, tässäkin keskustelussa, sinkut väittävät, ettei ole väärin olla varatun kanssa. Olen todellakin eri mieltä! En ikinä koskaan suostu tapailemaan varattuja, niitähän deittipalstatkin on pullollaan.
En ole sitä salanaista tavannut suhteen ilmitulon jälkeen, mutta en tiedä mitä sanon hänelle, jos jonain päivänä tulee vastaan... Ehkä kysyn, että oletko rikkonut muitakin perheitä meidän jälkeen... Kuulemma on jatkanut varattujen kanssa seurustelua, tietolähteenä pienen paikkakunnan juorukerho.
Erot aiheuttaa suurta tuskaa, mutta ei esim. aviomies voi ottaa vastuuta naisen onnellisena pitämisestä. Avioliittovaloja kun ei nykyään oteta kirjaimellisesti.
Maailma on täynnä sydänsuruja, jotka johtuu enimmäkseen siitä, että ajatellaan että vain tämä tietty yksilö voi tehdä onnelliseksi.
Jos jää yksin vanhemmalla iällä, voi ajatella että elämä on ohi. No ei se ole. Mutta jos katkeroituu, voi ollakin.
Tottahan tuossa on, mutta... Jokainen on vastuussa vain omasta onnestaan ja tietenkin jos jälkikasvua on, niin ainakin lapsuuden ajan myös heidän onni pitäisi olla tärkeä.
Kannattaa miettiä mitkä asiat ovat pettäjämiehelle/naiselle tärkeitä ja ovatko ne linjassa loppujen lopuksi omien ajatusten ja toiveiden kanssa.
Miettisin todella tarkkaan ennen kuin lähtisin ukkomiehen/varatun naisen kanssa mitään kaveruutta enempää säätämään. Onko hän sen arvoinen ja tuleeko ukkomiehen/naisen ja sinun suhteesta sitä mitä haluaisi. Kannattaako käsiään sotkea tuollaisen tyypin takia ja oletko miehen/naisen kanssa aidosti onnellinen? Vai houkuttaako vain kielletty rakkaus? Haluaako suhteelta siis vain hetken hurmaa vai uutta parisuhdetta?
Onko varattua vikittelevä ihminen valmis kohtaamaan sen todellisuuden, mitä on tulossa sitten kun kaikki paljastuu? Onko se ukkomies tai naimisissa oleva nainen enää sitten niin ihana, kun hän miettii 99% ajasta eroaan, perhettään, perheen yhteisiä muistoja, lastensa ja vaimonsa surua, ystäville ja sukulaisille asian kertomista ja selittelyä, tavaroiden ja muun omaisuuden jakoa, huoltajuus kysymyksiä eron myötä hoidettavia satoja asioita ja ihan kaikkea?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kirjoitin että pitäskö yrittää sitä ukkomiestä? Meillä synkkaa jutut hyvin ja pientä silmäniskua ollut jo pitkä aika. Se lähteekö mukaani on sen asia. Ja mä en jää miksikää toiseksi naiseksi, eroo jos mut haluu.
Lapsia ei parilla ole.
N-77 kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Entä miehen moraali jos alkaa toiseen suhteeseen?
Entä jos heillä huono suhde ja nainen käyttää miestä hyväkseen vain? Miksen saisi mennä väliin, mies saisi paljon mukavamman ja seksihaluisemman naisen seuraa minusta. Nykyinen nainen on ylimustasukkainen raivohullu, joka laittaa miehen vahtimaan omaa lastansa joka ei ole miehen lapsi. Ero niille tulee kuitenkin, veikkaan.
Varmaan se ukko osaa ottaa sitten ensin sen eron, jos tilanne on tuo. Sitten taas jos on niin lussutossu urvelo ettei edes tuollasta saa aikaan, mutta voi lähteä paneksimaan jotain mirkkua, niin eipä ole kovin kaksinen tyyppi.
ihastuminen on ihanaa :D.Jos ihastuu varattuun,niin ku minulle kävi.En ala ruokkimaan sitä.Ja en todellakaan haluaisi,että asia etenesi.Kuka urpo levittää haaransa varatulle miehelle ja kuvittelee olevansa parempi,kun varatun puoliso.Mä en tee toisele mitään mitä en haluaisi itselleni tehtävä.
Vierailija kirjoitti:
ihastuminen on ihanaa :D.Jos ihastuu varattuun,niin ku minulle kävi.En ala ruokkimaan sitä.Ja en todellakaan haluaisi,että asia etenesi.Kuka urpo levittää haaransa varatulle miehelle ja kuvittelee olevansa parempi,kun varatun puoliso.Mä en tee toisele mitään mitä en haluaisi itselleni tehtävä.
Näin se on. Mutta entäpä tilanne jossa mies on valmis eroon saadakseen sinut rinnalleen? Eikö ukkomies voi rakastua toiseen siinä missä vaimokin voi rakastua toiseen? Silloin se suhde on jo alusta alkaen eri tasolla kuin suhde missä vain etsitään tarpeiden tyydyttäjää? Olen ihastunut ukkomeiheen ja hän minuun. Sänkyyn emme ole menneet koska en halua. Juttumme joko etenee niin että hän eroaa tai sitten pysymme hyvinä ystävinä. Molemmat tiedämme pitävämme toisistamme, mutta aina se eroaminenkaan ei ole helppoa enkä aio siihen prosessiin puuttua. Mutta kunnioitan itseäni sen verran että tiedän mitä tahdon, tämän miehen mutten hinnalla millä hyvänsä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
ihastuminen on ihanaa :D.Jos ihastuu varattuun,niin ku minulle kävi.En ala ruokkimaan sitä.Ja en todellakaan haluaisi,että asia etenesi.Kuka urpo levittää haaransa varatulle miehelle ja kuvittelee olevansa parempi,kun varatun puoliso.Mä en tee toisele mitään mitä en haluaisi itselleni tehtävä.
Näin se on. Mutta entäpä tilanne jossa mies on valmis eroon saadakseen sinut rinnalleen? Eikö ukkomies voi rakastua toiseen siinä missä vaimokin voi rakastua toiseen? Silloin se suhde on jo alusta alkaen eri tasolla kuin suhde missä vain etsitään tarpeiden tyydyttäjää? Olen ihastunut ukkomeiheen ja hän minuun. Sänkyyn emme ole menneet koska en halua. Juttumme joko etenee niin että hän eroaa tai sitten pysymme hyvinä ystävinä. Molemmat tiedämme pitävämme toisistamme, mutta aina se eroaminenkaan ei ole helppoa enkä aio siihen prosessiin puuttua. Mutta kunnioitan itseäni sen verran että tiedän mitä tahdon, tämän miehen mutten hinnalla millä hyvänsä.
Ei taida pitää sinusta kuitenkaan niin paljon että eroaisi. Lupauksia näillä aina riittää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aikaisemmin olin jyrkästi sitä mieltä, että ei ikinä saa edes flirttailla varatun kanssa.
Kun ikää on karttunut, ja kun näkee miten moni kuitenkin eroaa, asiaa ei enää katso niin ahdasmielisesti.
Kerran me vain eletään ja jokainen hakee omaa etuaan, miehet ja naiset. Jos ei ole onnellinen kumppaninsa kanssa, vaihtaminen on ok. Jos ei ole valmis ottamaan riskiä siitä että jää yksinhuoltajaksi, silloin ei pidä tehdä lapsia.
Elämä on riskejä täynnä, ja joskus lapset joutuu sijaiskärsijöiksi, mutta shit happens muutenkin.
Miksi luulet että pettäjä haluaisi vaihtaa jos kaipaa vain vaihtelua? Suuret on luulot ihmisillä itsestään.
Aika moni haluaa vaihtaa ja on vaihtanutkin. Esimerkkejä on paljon.
Aika moni ei halua vaihtaa eikä ole vaihtanut. Esimerkkejä on paljon.
Tuo nyt on turhaa jossittelua, koska molempia löytyy. Avioeroprosentti on 40, mikä on aika paljon.
Eroamattomien prosentti on 60, joka on paljon enemmän kuin 40.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen kokenut sen, kun 15 vuoden uskollinen avioliitto särkyy miehen 50-villityksen salasuhteen myötä. Suurimmat kärsijät tilanteessa ovat lapset. Myös herra ex olisi halunnut pitää vaimonsa, kun kuulemma olen hänen suurin rakkautensa. 🤔🙄😬 Nuori nainen oli liian houkuttava, mutta suhde ei tietenkään jatkunut.
Tilanteen suurin roisto on herra ex. Myös salasuhdenainen ON vastuussa teoistaan, niinkuin ihmiset yleensäkin ovat. Usein täällä, tässäkin keskustelussa, sinkut väittävät, ettei ole väärin olla varatun kanssa. Olen todellakin eri mieltä! En ikinä koskaan suostu tapailemaan varattuja, niitähän deittipalstatkin on pullollaan.
En ole sitä salanaista tavannut suhteen ilmitulon jälkeen, mutta en tiedä mitä sanon hänelle, jos jonain päivänä tulee vastaan... Ehkä kysyn, että oletko rikkonut muitakin perheitä meidän jälkeen... Kuulemma on jatkanut varattujen kanssa seurustelua, tietolähteenä pienen paikkakunnan juorukerho.
Ei pettämisen ole pakko johtaa eroon. Puhut kuin se olisi jokin automaatio, johon itse et ole voinut vaikuttaa. Sinun päätöshän se on ollut. Miehesi on pettänyt luottamuksesi, mikä on paha asia, mutta sen jälkeen päätös luovuttaa on ollut sinun. Lopeta nyt ainakin sen toisen naisen syyttely. Suret lastesi puolesta, mutta itsehän sinä olet laittanut myös oman loukatun ylpeytesi heidän edelleen. Monet selviää pettämisestä. Sinä et halunnut edes yrittää. Ehkä olit muutenkin toivonut eroa ja sait helpon syyn?
Pieleen meni sinun analyysit. Yritimme pelastaa avioliiton ihan yhdessä, mutta vuoden yrittämisen jälkeen tiesin, etteivät tunteeni miestäni kohtaan enää korjaannu. Liitto olisi jatkunut kämppiksinä enkä enää luottanut mieheen niinkuin ennen luotin. Avioliitto ilman rakkautta ja luottamusta ei tee ketään onnelliseksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Varatut on parhaita seksisuhteeseen. Ovat usein puutteessa ja pitävät erikoisemmankin suhteen omana tietonaan.
En usko että tää on puutteessa. Tai mistäs mä sen tiedän mutta tyhmä sen eukko jos ei niin upealle miehelle anna tai ei ymmärrä pitää sitä.
Upea ukkomiehesi voi olla sängyssä surkea, mielikuvitukseton ja itsekäs luttanamuna. Mutta kokeile toki, jos mieles tekee. Voihan hän myös olla suurenmoinen.
Tabut ovat typeryksille. Lempeä ei ole koskaan liikaa. Jos suhde toimii, se tuottaa pelkkää hyvää kaikille.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olette lapsen tasolle jääneitä, itsekkäitä ihmisen kuvatuksia. Tai no pikkulastakin alempana tässä asteikossa, heillekin kun jo opetetaan, että toiselta ei viedä lelua vaikka olisi kuinka kiva koska se on tyhmää ja siitä tulee toiselle paha mieli. Toisen aviopuolison iskeminen on vähän sama juttu. Toki sillä puolisollakin on vastuunsa, mutta ei hän ole ainut vastuussa, kyllä teillä vikittelijöilläkin on jonkinlainen vastuu vaikka kuinka täällä uhmaikäisesti kiukuttelisitte että ei ole. Haluaisitteko itse olla samassa tilanteessa? Suhteessa sen isketyn petturimiehen kanssa, onnellisia, ja sitten iskee joku kaltaisenne kiusantekijä tulee ja hups jäätte taas yksin kun mies lähtee toisen matkaan teistä paskaa puhuen samalla kun se uusi on taas nii-in täydellinen ja virheetön... itse asiassa toivottavasti tekin koette sen. Voisi kasvattaa henkisesti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aikaisemmin olin jyrkästi sitä mieltä, että ei ikinä saa edes flirttailla varatun kanssa.
Kun ikää on karttunut, ja kun näkee miten moni kuitenkin eroaa, asiaa ei enää katso niin ahdasmielisesti.
Kerran me vain eletään ja jokainen hakee omaa etuaan, miehet ja naiset. Jos ei ole onnellinen kumppaninsa kanssa, vaihtaminen on ok. Jos ei ole valmis ottamaan riskiä siitä että jää yksinhuoltajaksi, silloin ei pidä tehdä lapsia.
Elämä on riskejä täynnä, ja joskus lapset joutuu sijaiskärsijöiksi, mutta shit happens muutenkin.
Miksi luulet että pettäjä haluaisi vaihtaa jos kaipaa vain vaihtelua? Suuret on luulot ihmisillä itsestään.
Aika moni haluaa vaihtaa ja on vaihtanutkin. Esimerkkejä on paljon.
Aika moni ei halua vaihtaa eikä ole vaihtanut. Esimerkkejä on paljon.
Tuo nyt on turhaa jossittelua, koska molempia löytyy. Avioeroprosentti on 40, mikä on aika paljon.
Eroamattomien prosentti on 60, joka on paljon enemmän kuin 40.
Niin, 100-60 on 40 ja 100-40 on 60.
Yllättävää. Ei siis ole 50.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Olette lapsen tasolle jääneitä, itsekkäitä ihmisen kuvatuksia. Tai no pikkulastakin alempana tässä asteikossa, heillekin kun jo opetetaan, että toiselta ei viedä lelua vaikka olisi kuinka kiva koska se on tyhmää ja siitä tulee toiselle paha mieli. Toisen aviopuolison iskeminen on vähän sama juttu. Toki sillä puolisollakin on vastuunsa, mutta ei hän ole ainut vastuussa, kyllä teillä vikittelijöilläkin on jonkinlainen vastuu vaikka kuinka täällä uhmaikäisesti kiukuttelisitte että ei ole. Haluaisitteko itse olla samassa tilanteessa? Suhteessa sen isketyn petturimiehen kanssa, onnellisia, ja sitten iskee joku kaltaisenne kiusantekijä tulee ja hups jäätte taas yksin kun mies lähtee toisen matkaan teistä paskaa puhuen samalla kun se uusi on taas nii-in täydellinen ja virheetön... itse asiassa toivottavasti tekin koette sen. Voisi kasvattaa henkisesti.
Kyllä sinulla itselläsi olisi se kasvun paikka, kun vertaat puolisoa hiekkakakkumuottiin. Ihmistä ei sillä lailla omisteta eikä puolison vertaaminen leluun ole oikein. Siihen tarpeeseen on erilaisia suristimia. Parisuhde on kahden kauppa, ei yhden omistussuhde.
Mä en jää ukkomiehen eroamista odottelemaan.Ihmisen täytyy hoitaa ero ilman kolmansia osapuolia ja olla hetken yksin.Sellasesta saa vasta itsenäisen ja uskollisen kumppanin :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ukkomies ja vielä lasten kanssa on itselleni niin suuri turn off etten mistään hinnasta työntäisi kouraani sellaiseen jaskaan. Hyi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olette lapsen tasolle jääneitä, itsekkäitä ihmisen kuvatuksia. Tai no pikkulastakin alempana tässä asteikossa, heillekin kun jo opetetaan, että toiselta ei viedä lelua vaikka olisi kuinka kiva koska se on tyhmää ja siitä tulee toiselle paha mieli. Toisen aviopuolison iskeminen on vähän sama juttu. Toki sillä puolisollakin on vastuunsa, mutta ei hän ole ainut vastuussa, kyllä teillä vikittelijöilläkin on jonkinlainen vastuu vaikka kuinka täällä uhmaikäisesti kiukuttelisitte että ei ole. Haluaisitteko itse olla samassa tilanteessa? Suhteessa sen isketyn petturimiehen kanssa, onnellisia, ja sitten iskee joku kaltaisenne kiusantekijä tulee ja hups jäätte taas yksin kun mies lähtee toisen matkaan teistä paskaa puhuen samalla kun se uusi on taas nii-in täydellinen ja virheetön... itse asiassa toivottavasti tekin koette sen. Voisi kasvattaa henkisesti.
Kyllä sinulla itselläsi olisi se kasvun paikka, kun vertaat puolisoa hiekkakakkumuottiin. Ihmistä ei sillä lailla omisteta eikä puolison vertaaminen leluun ole oikein. Siihen tarpeeseen on erilaisia suristimia. Parisuhde on kahden kauppa, ei yhden omistussuhde.
Tätä samaa asia olen täällä toistellut ja en tiedä miksi joillakin on se kuva, että naimisiin mennessä omistaa toisen kokonaan. Avioliitossa ja parisuhteessa odotetaan 100% sulautumista toiseen ja ajatuskaan ei saisi käydä missään kielletyssä.
Olen naimisissa ja perheellinen, emme ole pettäneet toisiamme näiden yli kahdenkymmenen vuoden aikana ja emme ole pettämässäkään, mutta olemme erillisiä olentoja, joilla on täysin oma historiansa ja tulevasta emme tiedä.
Emme suhtaudu vihamielisesti tulevaisuuteen, vaan uteliaasti. Tutustumme uusiin ihmisiin ennakkoluulottomasti, mutta elämän ihmisillä on tietenkin tärkeysjärjestys ja siinä puoliso ja lapset ovat ehdottomasti etusijalla. En ala pelkäämään mieheni valintoja ja moraalia, mutta huolehdin siitä, että jokainen yhdessä oltu päivä on hyvä ja mieheni tuntee olevansa minun mieheni.
Parisuhteessa oleminen on valinta, molemmilta tahoilta. Jos joku väkisin viettelee toisen, hyi sitä, mutta onhan se aika outoa ajatella, ettei toinen voi muuttaa mielipidettään ja valitakin jonkun toisen.
Jos joku on joskus pitänyt sinusta ja ollut rakastunut, ei se välttämättä ole ikuinen olotila.
Toivottavasti kaikki pitävät huolta aviopuolisoistaan, mikäli haluavat tilanteen pysyvän samana.
Jos toinen puoliso on uskoton, avioliitosta menee täydellinen luottamus lopullisesti. Ja kyllä otan avioliittolupaukset alttarilla kirjaimellisesti. Onko se jotain teatteria seisoa siinä alttarilla, jos ei tarkoita mitä siinä luvataan?
Alue: Aihe vapaa
Ei pettämisen ole pakko johtaa eroon. Puhut kuin se olisi jokin automaatio, johon itse et ole voinut vaikuttaa. Sinun päätöshän se on ollut. Miehesi on pettänyt luottamuksesi, mikä on paha asia, mutta sen jälkeen päätös luovuttaa on ollut sinun. Lopeta nyt ainakin sen toisen naisen syyttely. Suret lastesi puolesta, mutta itsehän sinä olet laittanut myös oman loukatun ylpeytesi heidän edelleen. Monet selviää pettämisestä. Sinä et halunnut edes yrittää. Ehkä olit muutenkin toivonut eroa ja sait helpon syyn?