Lue keskustelun säännöt.
Naiset! Jos haluatte romanttisen ja paljon läheisyyttä sisältävän suhteen, älkää vaatiko yhteen muuttamista
15.06.2019 |
"Aluksi hurmataan ja sit rentoudutaan, mutta nainen haluaa huomiota, läheisyyttä ja romantiikkaa. Ei ihme että tunteet kuolee ja suhde muuttuu kämppissuhteeksi, kaipaa jotain enemmän. Kunpa useampi mies tajuaisi tämän."
Näin kirjoittaa nainen. Ja hän on aivan oikeassa. Mutta näin vastaa mies:
Kyllähän minä tajuan oikein hyvin. Mutta kun käytännössä melkein kaikkien naisten täytyy saada se yhteinen koti ja talous pyöritettäväksi ja hirvittävästi kaikenlaisia kodinhoitorooleja ja tehtäviä jaettavaksi ja stressattavaksi, vaikka noilla ei ole seurustelun kannalta mitään merkitystä. Yhdessä asuminen ei paranna suhdetta.
Minulle riittää aivan hyvin se, että kumpikin hoitaa oman taloutensa ja yhteinen aika käytetään kokonaisuudessaan toisen huomiointiin, läheisyyteen ja romantiikkaan. Sillä lailla pysyy suhde yhtä tyydyttävänä kuin ensimmäisten seurustelukuukausien aikana. Samaa haluavia naisia vain on hyvin harvassa.
Kaikkea ei voi saada. Priorisoikaa, naiset.
Kommentit (76)
Taas pitäis mennä niinkuin mies tahtoo. Jospa sä et neuvois niin paljon.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mites tässä suhteessa vastoinkäymiset, toisella jalka poikki tai jostain muusta syystä kaipaisia jatkuvasti apua, voinko odottaa että pyytää kavereitaan välillä jeesaamaan? Ku treffailusuhteeseen ei mikään vaimon rooli kuulu.
Vierailija kirjoitti:
Mites tässä suhteessa vastoinkäymiset, toisella jalka poikki tai jostain muusta syystä kaipaisia jatkuvasti apua, voinko odottaa että pyytää kavereitaan välillä jeesaamaan? Ku treffailusuhteeseen ei mikään vaimon rooli kuulu.
Täysin kohtuullinen odotus. Ei ole muutenkaan tervettä nojata kaikissa avuntarpeissaan aina yhteen ja samaan ihmiseen. Pitää olla tukiverkostot kunnossa. Omaishoitajuus ja romantikka eivät sovi yhteen.
Vierailija kirjoitti:
Taas pitäis mennä niinkuin mies tahtoo. Jospa sä et neuvois niin paljon.
Tässähän nimenomaan kehotettiin jokaista naista miettimään, mitä lopulta tahtoo. Onko turvallinen, ennustettava, jaettu arki tärkeintä? Vai romantiikka, emotionaalinen yhteys, intohimo ja toisen kohtaaminen rakastajana?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mites tässä suhteessa vastoinkäymiset, toisella jalka poikki tai jostain muusta syystä kaipaisia jatkuvasti apua, voinko odottaa että pyytää kavereitaan välillä jeesaamaan? Ku treffailusuhteeseen ei mikään vaimon rooli kuulu.
Täysin kohtuullinen odotus. Ei ole muutenkaan tervettä nojata kaikissa avuntarpeissaan aina yhteen ja samaan ihmiseen. Pitää olla tukiverkostot kunnossa. Omaishoitajuus ja romantikka eivät sovi yhteen.
Eli jos sattuu jotain pahemmin niin täytyy pitää romantiikkaa elossa etänä tai sitten sopia sellainen ajoitus että ei tarvi just sillon mitään apua. Tietty vähän ikävä jos tulee pitempi tauko mut minkäpä sille voi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Taas pitäis mennä niinkuin mies tahtoo. Jospa sä et neuvois niin paljon.
Tässähän nimenomaan kehotettiin jokaista naista miettimään, mitä lopulta tahtoo. Onko turvallinen, ennustettava, jaettu arki tärkeintä? Vai romantiikka, emotionaalinen yhteys, intohimo ja toisen kohtaaminen rakastajana?
Mutta silti nimenomaan miehen halujen ehdoilla. Lue nyt se aloituksesi ajatuksella, äläkä ala jankkaamaan.
Totta. Ainakin kannattaa katsella erillään asuen monta vuotta. Liian nopeasti muutetaan yhteen tuoreen kumppanin kanssa. Viikonloput voi harjoitella ja huomaa kyllä ajan kanssa että kannattaako. Varsinkin jos on lapsia niin ei myllerryksiä tiuhaan tahtiin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ihmiset odottavat nykyisin tosi paljon kumppaneilta. Tulee hirveät paineet yhden ihmisen niskaan. Saman tyypin pitäis olla rakastaja, kasvatuskumppani, paras ystävä, kiinteistönhoitokumppani, arjen jakaja, tukihenkilö, psykologi... Kannattaa miettiä, mikä itselle on oikeasti tärkeää ja mikä toissijaista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mites tässä suhteessa vastoinkäymiset, toisella jalka poikki tai jostain muusta syystä kaipaisia jatkuvasti apua, voinko odottaa että pyytää kavereitaan välillä jeesaamaan? Ku treffailusuhteeseen ei mikään vaimon rooli kuulu.
Täysin kohtuullinen odotus. Ei ole muutenkaan tervettä nojata kaikissa avuntarpeissaan aina yhteen ja samaan ihmiseen. Pitää olla tukiverkostot kunnossa. Omaishoitajuus ja romantikka eivät sovi yhteen.
Eli jos sattuu jotain pahemmin niin täytyy pitää romantiikkaa elossa etänä tai sitten sopia sellainen ajoitus että ei tarvi just sillon mitään apua. Tietty vähän ikävä jos tulee pitempi tauko mut minkäpä sille voi.
Kyllä mä ainakin kyynersauvoista huolimatta olen pystynyt treffeillä käymään ja jopa (gasp!) seksiä harrastamaan. En nyt oikein ymmärrä pointtiasi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Totta. Ainakin kannattaa katsella erillään asuen monta vuotta. Liian nopeasti muutetaan yhteen tuoreen kumppanin kanssa. Viikonloput voi harjoitella ja huomaa kyllä ajan kanssa että kannattaako. Varsinkin jos on lapsia niin ei myllerryksiä tiuhaan tahtiin.
Viikonloppu on aika pitkä aika, siinä tulee toisen suolentoiminnat yms tutuiksi, joten siinäpä se mainittu romantiikka sitten menikin. Jos kerran päätetään pysyä omissa kämpissä, niin ei mitään erillään asumista ja ehkä sitten samaan kämppään. Se tarkoittaa erillään asumista ja sillä selvä. yh-isien kanssa ei todellakaan mitään tämmösiä suunnitelmia, mikään ei tapa intohimoa paremmin kuin vieraat mukulat.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Taas pitäis mennä niinkuin mies tahtoo. Jospa sä et neuvois niin paljon.
Tässähän nimenomaan kehotettiin jokaista naista miettimään, mitä lopulta tahtoo. Onko turvallinen, ennustettava, jaettu arki tärkeintä? Vai romantiikka, emotionaalinen yhteys, intohimo ja toisen kohtaaminen rakastajana?
En usko, että vaihtoehdot ovat täysin toisensa poissulkevia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Totta. Ainakin kannattaa katsella erillään asuen monta vuotta. Liian nopeasti muutetaan yhteen tuoreen kumppanin kanssa. Viikonloput voi harjoitella ja huomaa kyllä ajan kanssa että kannattaako. Varsinkin jos on lapsia niin ei myllerryksiä tiuhaan tahtiin.
Viikonloppu on aika pitkä aika, siinä tulee toisen suolentoiminnat yms tutuiksi, joten siinäpä se mainittu romantiikka sitten menikin. Jos kerran päätetään pysyä omissa kämpissä, niin ei mitään erillään asumista ja ehkä sitten samaan kämppään. Se tarkoittaa erillään asumista ja sillä selvä. yh-isien kanssa ei todellakaan mitään tämmösiä suunnitelmia, mikään ei tapa intohimoa paremmin kuin vieraat mukulat.
Miten mä en usko, että oikeissa suhteissa se romantiikka on kiinni siitä, ettei tiedä, koska toinen käy vessassa. Tuo on enemmän tuollainen populaariviihteen hölmö klisee. Tosielämässä pariskunta voi lähteä vaikka viikoksi purjehtimaan, ja se on hyvin romanttista, vaikka todella tiiviisti tuo aika ollaankin ja ihan varmaan tietää, koska toinen kakkii.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mites tässä suhteessa vastoinkäymiset, toisella jalka poikki tai jostain muusta syystä kaipaisia jatkuvasti apua, voinko odottaa että pyytää kavereitaan välillä jeesaamaan? Ku treffailusuhteeseen ei mikään vaimon rooli kuulu.
Täysin kohtuullinen odotus. Ei ole muutenkaan tervettä nojata kaikissa avuntarpeissaan aina yhteen ja samaan ihmiseen. Pitää olla tukiverkostot kunnossa. Omaishoitajuus ja romantikka eivät sovi yhteen.
Eli jos sattuu jotain pahemmin niin täytyy pitää romantiikkaa elossa etänä tai sitten sopia sellainen ajoitus että ei tarvi just sillon mitään apua. Tietty vähän ikävä jos tulee pitempi tauko mut minkäpä sille voi.
Kyllä mä ainakin kyynersauvoista huolimatta olen pystynyt treffeillä käymään ja jopa (gasp!) seksiä harrastamaan. En nyt oikein ymmärrä pointtiasi.
No et ymmärrä tosiaan. Tarkoitin hieman laajemmin, johon viittasi kommenteissa osat "tai jostain muusta syystä" ja seuraavassa "jos sattuu jotain pahemmin". Jalka paketissakin alussa sen kanssa pidetään kohoasento ja liikkuminen voi olla hankalaa, vaihtamaan tarvittaessa siteet (kaikki ei pysty itse, ei kestä esim verta ja haavoja) ja kivun kanssa tarvii löytää balanssi. Semmoset ei kuulu romantiikkaan. Oliko riittävän ratakiskosta?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mites tässä suhteessa vastoinkäymiset, toisella jalka poikki tai jostain muusta syystä kaipaisia jatkuvasti apua, voinko odottaa että pyytää kavereitaan välillä jeesaamaan? Ku treffailusuhteeseen ei mikään vaimon rooli kuulu.
Täysin kohtuullinen odotus. Ei ole muutenkaan tervettä nojata kaikissa avuntarpeissaan aina yhteen ja samaan ihmiseen. Pitää olla tukiverkostot kunnossa. Omaishoitajuus ja romantikka eivät sovi yhteen.
Eli jos sattuu jotain pahemmin niin täytyy pitää romantiikkaa elossa etänä tai sitten sopia sellainen ajoitus että ei tarvi just sillon mitään apua. Tietty vähän ikävä jos tulee pitempi tauko mut minkäpä sille voi.
Kyllä mä ainakin kyynersauvoista huolimatta olen pystynyt treffeillä käymään ja jopa (gasp!) seksiä harrastamaan. En nyt oikein ymmärrä pointtiasi.
No et ymmärrä tosiaan. Tarkoitin hieman laajemmin, johon viittasi kommenteissa osat "tai jostain muusta syystä" ja seuraavassa "jos sattuu jotain pahemmin". Jalka paketissakin alussa sen kanssa pidetään kohoasento ja liikkuminen voi olla hankalaa, vaihtamaan tarvittaessa siteet (kaikki ei pysty itse, ei kestä esim verta ja haavoja) ja kivun kanssa tarvii löytää balanssi. Semmoset ei kuulu romantiikkaan. Oliko riittävän ratakiskosta?
Ja mieti, että jotenkin kaikki sinkut ja muuten yksin asuvat kuitenkin pysyvät hengissä.
Jos sä mies haluat sitä s* parisuhteessa, niin kannattaa oikeasti rakastaa naista ja olla romanttinen
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Totta. Ainakin kannattaa katsella erillään asuen monta vuotta. Liian nopeasti muutetaan yhteen tuoreen kumppanin kanssa. Viikonloput voi harjoitella ja huomaa kyllä ajan kanssa että kannattaako. Varsinkin jos on lapsia niin ei myllerryksiä tiuhaan tahtiin.
Viikonloppu on aika pitkä aika, siinä tulee toisen suolentoiminnat yms tutuiksi, joten siinäpä se mainittu romantiikka sitten menikin. Jos kerran päätetään pysyä omissa kämpissä, niin ei mitään erillään asumista ja ehkä sitten samaan kämppään. Se tarkoittaa erillään asumista ja sillä selvä. yh-isien kanssa ei todellakaan mitään tämmösiä suunnitelmia, mikään ei tapa intohimoa paremmin kuin vieraat mukulat.
Miten mä en usko, että oikeissa suhteissa se romantiikka on kiinni siitä, ettei tiedä, koska toinen käy vessassa. Tuo on enemmän tuollainen populaariviihteen hölmö klisee. Tosielämässä pariskunta voi lähteä vaikka viikoksi purjehtimaan, ja se on hyvin romanttista, vaikka todella tiiviisti tuo aika ollaankin ja ihan varmaan tietää, koska toinen kakkii.
Ap painotti intohimoa ja romantiikkaa. Yllättävän vaikeeta se huonoeristeisessä kämpässä erittäminen tuntuu osalle olevan, mitä nuorempi sitä enemmän.
Purjehtimisen romanttisuus on aika lujasti kiinni säätiloista. 15m/s vastaista ilman aurinkoa ja romantiikka ei oo ensimmäinen ajatus.
Viimeistään siinä vaiheessa, kun lapset on tehty ja kotileikit leikitty, moni nainen etsii juuri tällaista suhdetta. Se on sitten toinen juttu, kuka siinä vaiheessa lähtee mukaan, mutta 40+ ikäluokassa erillissuhde ei ole mitenkään harvinainen juttu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mites tässä suhteessa vastoinkäymiset, toisella jalka poikki tai jostain muusta syystä kaipaisia jatkuvasti apua, voinko odottaa että pyytää kavereitaan välillä jeesaamaan? Ku treffailusuhteeseen ei mikään vaimon rooli kuulu.
Täysin kohtuullinen odotus. Ei ole muutenkaan tervettä nojata kaikissa avuntarpeissaan aina yhteen ja samaan ihmiseen. Pitää olla tukiverkostot kunnossa. Omaishoitajuus ja romantikka eivät sovi yhteen.
Eli jos sattuu jotain pahemmin niin täytyy pitää romantiikkaa elossa etänä tai sitten sopia sellainen ajoitus että ei tarvi just sillon mitään apua. Tietty vähän ikävä jos tulee pitempi tauko mut minkäpä sille voi.
Kyllä mä ainakin kyynersauvoista huolimatta olen pystynyt treffeillä käymään ja jopa (gasp!) seksiä harrastamaan. En nyt oikein ymmärrä pointtiasi.
Kyynär-, kyynär-, se on kyynÄr!
Miksi olisin parisuhteessa ylipäänsä jos mies ei rakastaisi tai olisi romanttinen? Eiköhän nuo ole ihan peruslähtökohta useammalle naiselle.Jos mies ei voi olla sitä asumalla yhdessä, niin se on sitten voi voi.Mies voi muuttaa pois ja next.Romanttinen rakkaus on ikuista, vain kohde muuttuu
Luin otsikon toisinpäin.
Silloinhan se olisi pitänyt paikkaansa.
Sinccis