Lue keskustelun säännöt.
Erityisen tuen oppilas ja arjen vaikeudet
14.06.2019 |
Missä vaiheessa kannattaisi mennä tutkimuksiin? Vai kannattaako?
Lapsi läpäisi aina neuvolan seulat, mutta koulussa huomattiin ettei opi.
Nippanappa selvittänyt vitoselle.
Matikka on mukautettu, kohta varmaan äidinkielikin. On tavallisen oloinen monella tavalla ja normaalissa luokassa.
Osaa pyöräillä ja uida, mutta fyysisesti arka lapsi. Ei jotenkin tunne mittojaan ja heikko kehon hallinta. Siis 5v nuorempi pikkuveli osaa heittämällä asiat mitkä tuottaa vaikeuksia.
Lapsen on vaikea hahmottaa myös vessahätää, läksyjä ei halua tehdä. Koulussa opettaja tuntuu pitävän tahallaan vaikeana oppilaana. Minusta lapsi EI VAIN OSAA eikä ymmärrä.
Mitä nyt? Mitään kovin kattavia testejä ei olla tehty, koulupsykologi tapasi kerran. Veisitkö tutkimuksiin ja minne? Asumme Helsingissä.
Kommentit (37)
Niin paljon kun tällä palstalla joutuukin törmäämään jos jonkinmoisiin höpö höpö-ohjeisiin, niin täytyy sanoa että joskus kyllä yllättyy positiivisesti! Olin tulossa antamaan neuvoja ap:lle, mutta eipä tarvitsekaan kun ketjuun on jo laitettu useampia hyviä toimintaohjeita. Toivottavasti apu löytyy ja tilanne paranee! Hienoa ap että olet nyt ottanut askeleen lähteä hakemaan teille apua oma-aloitteisesti, kun asioihin ei ole koulun puolelta asianmukaisesti tartuttu. Hyvää jatkoa ja ihanaa kesää teille! T. Sh lastenpsykiatrialta
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Koulusta tulee myös saada apua jatko-opiskelupaikan valinnassa, joku kymppiluokan tyyppinen ratkaisukin voisi olla hänelle hyvä niin olisi enemmän aikaa kuroa kiinni menetettyä aikaa oppia (en kyllä tiedä onko kymppiluokkia enää mutta jotain samantyyppistä varmaan).
Itse asiassa kymppiluokka ei ole "tällaisten lasten" paikka ollenkaan. Kymppi sopii niille, jotka ovat seiskan-kasin oppilaita, mutta yläasteella muut asiat veivät mukanaan ja koulumenestys kärsi, tai koulumenestys ei ihan riitä haluamaansa jatkopaikkaan. Siellä voi käydä korottamassa numeroita ja mennä sitten uudella innolla lukioon tai amikseen.
Kymppi on siis lähinnä niille, joilla on jonkinlaisia motivaatio-ongelmia. Erityisopetuspaikka se ei ole.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Koulusta tulee myös saada apua jatko-opiskelupaikan valinnassa, joku kymppiluokan tyyppinen ratkaisukin voisi olla hänelle hyvä niin olisi enemmän aikaa kuroa kiinni menetettyä aikaa oppia (en kyllä tiedä onko kymppiluokkia enää mutta jotain samantyyppistä varmaan).
Itse asiassa kymppiluokka ei ole "tällaisten lasten" paikka ollenkaan. Kymppi sopii niille, jotka ovat seiskan-kasin oppilaita, mutta yläasteella muut asiat veivät mukanaan ja koulumenestys kärsi, tai koulumenestys ei ihan riitä haluamaansa jatkopaikkaan. Siellä voi käydä korottamassa numeroita ja mennä sitten uudella innolla lukioon tai amikseen.
Kymppi on siis lähinnä niille, joilla on jonkinlaisia motivaatio-ongelmia. Erityisopetuspaikka se ei ole.
Ok, no jos tiedät näistä asioista, niin onko olemassa joku sellainen luokka-aste, jolla voisi korvata sitä menetettyä aikaa, kun lapselle olisi todennäköisesti kannattanut laittaa pidennetty oppivelvollisuus, eli oppivelvollisuus olisi alkanut aiemmin, mutta sitä ei ole aikoinaan tehty?
Itse vastauksessani oletin ehkä että jos lapselle saataisiin apua ja hänen oppimistuloksensa paranisivat, niin tällöin hänelle tekisi hyvää olla koulussa vähän lisäaikaa, jos se olisi mahdollista. Esimerkiksi oma erityisen tuen oppilaani on ihan normiluokassa ja erityisopetusta on vain muutamia tunteja viikossa. Hän oppii kyllä kun saa tukea (pääasiassa kotoa), mutta on ikäistään hieman jäljessä henkiseltä kehitykseltään, ja hänelle tekisi todella hyvää, jos ei tarvitsisi lähteä jatko-opintoihin ihan niin nopeasti. Onko tähän olemassa mitään ratkaisua? Meidän koulussamme kymppiä ei ole. Vähän asian ulkopuolelta kysyn, jos jollakulla on tietoa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Koulusta tulee myös saada apua jatko-opiskelupaikan valinnassa, joku kymppiluokan tyyppinen ratkaisukin voisi olla hänelle hyvä niin olisi enemmän aikaa kuroa kiinni menetettyä aikaa oppia (en kyllä tiedä onko kymppiluokkia enää mutta jotain samantyyppistä varmaan).
Itse asiassa kymppiluokka ei ole "tällaisten lasten" paikka ollenkaan. Kymppi sopii niille, jotka ovat seiskan-kasin oppilaita, mutta yläasteella muut asiat veivät mukanaan ja koulumenestys kärsi, tai koulumenestys ei ihan riitä haluamaansa jatkopaikkaan. Siellä voi käydä korottamassa numeroita ja mennä sitten uudella innolla lukioon tai amikseen.
Kymppi on siis lähinnä niille, joilla on jonkinlaisia motivaatio-ongelmia. Erityisopetuspaikka se ei ole.
Ok, no jos tiedät näistä asioista, niin onko olemassa joku sellainen luokka-aste, jolla voisi korvata sitä menetettyä aikaa, kun lapselle olisi todennäköisesti kannattanut laittaa pidennetty oppivelvollisuus, eli oppivelvollisuus olisi alkanut aiemmin, mutta sitä ei ole aikoinaan tehty?
Itse vastauksessani oletin ehkä että jos lapselle saataisiin apua ja hänen oppimistuloksensa paranisivat, niin tällöin hänelle tekisi hyvää olla koulussa vähän lisäaikaa, jos se olisi mahdollista. Esimerkiksi oma erityisen tuen oppilaani on ihan normiluokassa ja erityisopetusta on vain muutamia tunteja viikossa. Hän oppii kyllä kun saa tukea (pääasiassa kotoa), mutta on ikäistään hieman jäljessä henkiseltä kehitykseltään, ja hänelle tekisi todella hyvää, jos ei tarvitsisi lähteä jatko-opintoihin ihan niin nopeasti. Onko tähän olemassa mitään ratkaisua? Meidän koulussamme kymppiä ei ole. Vähän asian ulkopuolelta kysyn, jos jollakulla on tietoa.
Koulun opo on paras asiantuntija jatko-opinnoissa. On olemassa valmentavaa linjaa amiksen opintoihin, jos numerot ei suoraan riitä opintoihin. On erityisammattikouluja kehitysvammaisille jne. Jokaisen kunnan tilanne selviää vain ottamalla selvää kouluilta tai koukuvirastosta. Kyseinen lapsi on vielä alakoulussa mutta tuen tarve on ilmeinen ja suuri. On tärkeää päästä tutkimuksiin mahdollisimman pian. Yhteys kouluun on säilytettävä ja pyydettävä palaveria, jossa koulupsykologi ja lääkäri ja lähetteet tutkimuksiin on saatava. Jos eivät anna, on mentävä lastenlääkärille joko julkiselle tai yksityiselle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Koulusta tulee myös saada apua jatko-opiskelupaikan valinnassa, joku kymppiluokan tyyppinen ratkaisukin voisi olla hänelle hyvä niin olisi enemmän aikaa kuroa kiinni menetettyä aikaa oppia (en kyllä tiedä onko kymppiluokkia enää mutta jotain samantyyppistä varmaan).
Itse asiassa kymppiluokka ei ole "tällaisten lasten" paikka ollenkaan. Kymppi sopii niille, jotka ovat seiskan-kasin oppilaita, mutta yläasteella muut asiat veivät mukanaan ja koulumenestys kärsi, tai koulumenestys ei ihan riitä haluamaansa jatkopaikkaan. Siellä voi käydä korottamassa numeroita ja mennä sitten uudella innolla lukioon tai amikseen.
Kymppi on siis lähinnä niille, joilla on jonkinlaisia motivaatio-ongelmia. Erityisopetuspaikka se ei ole.
Ok, no jos tiedät näistä asioista, niin onko olemassa joku sellainen luokka-aste, jolla voisi korvata sitä menetettyä aikaa, kun lapselle olisi todennäköisesti kannattanut laittaa pidennetty oppivelvollisuus, eli oppivelvollisuus olisi alkanut aiemmin, mutta sitä ei ole aikoinaan tehty?
Itse vastauksessani oletin ehkä että jos lapselle saataisiin apua ja hänen oppimistuloksensa paranisivat, niin tällöin hänelle tekisi hyvää olla koulussa vähän lisäaikaa, jos se olisi mahdollista. Esimerkiksi oma erityisen tuen oppilaani on ihan normiluokassa ja erityisopetusta on vain muutamia tunteja viikossa. Hän oppii kyllä kun saa tukea (pääasiassa kotoa), mutta on ikäistään hieman jäljessä henkiseltä kehitykseltään, ja hänelle tekisi todella hyvää, jos ei tarvitsisi lähteä jatko-opintoihin ihan niin nopeasti. Onko tähän olemassa mitään ratkaisua? Meidän koulussamme kymppiä ei ole. Vähän asian ulkopuolelta kysyn, jos jollakulla on tietoa.
Koulun opo on paras asiantuntija jatko-opinnoissa. On olemassa valmentavaa linjaa amiksen opintoihin, jos numerot ei suoraan riitä opintoihin. On erityisammattikouluja kehitysvammaisille jne. Jokaisen kunnan tilanne selviää vain ottamalla selvää kouluilta tai koukuvirastosta. Kyseinen lapsi on vielä alakoulussa mutta tuen tarve on ilmeinen ja suuri. On tärkeää päästä tutkimuksiin mahdollisimman pian. Yhteys kouluun on säilytettävä ja pyydettävä palaveria, jossa koulupsykologi ja lääkäri ja lähetteet tutkimuksiin on saatava. Jos eivät anna, on mentävä lastenlääkärille joko julkiselle tai yksityiselle.
Juu, en siis missään nimessä tarkoittanut että se kymppi olisi vaihtoehto muulle avulle, vaan tosiaan varmaan liian positiivisesti ajattelin, että jos lapsen asiat merkittävästi paranisivat sitä ennen tuen avulla. Olen pahoillani kun annoin väärää informaatiota.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Suosittelen sellaista lastenneurologia kuin Aija Lampinen-Helle, on ainakin tähän mennessä ottanut vastaan (aika harvakseltaan) Töölön Mehiläisessä. Hänen aikansa eivät näy netissä, pitää soittaa. Hän on töissä myös Vantaan kaupungilla, ja nimenomaan hoitaa näitä lasten kouluasioita yms kuntoutustyöryhmissä, eli asiat ovat hänelle tuttuja. Toki jos hänelle ei saa aikaa lähiaikoina, niin en jäisi kovin kauaksi aikaa odottelemaan.
Ehdottomasti tutkimuksiin. Jos ei tutkita ja hoideta, niin aikuisena olo tulee olemaan edelleen vaikeaa. Lisäksi, jos aikuisena itse hakeutuu tutkimuksiin, niin sitä ei mielellään enää diagnosoida ja vähintään on kauhea todistelun taakka siitä, että ne ongelmat on ollut aina.
T. Vihdoin aikuisena, vaikean kautta, ADHD-diagnoosin ja -lääkityksen saanut
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Koululääkärin ja -psykologin kauttaa pääsee tutkimuksiin. Ota yhteyttä jompaankumpaan ja kerro huolesi sinne, ei tänne.
Ope
Kävimme vastaanotolla silloin kun mukautetusta tehtiin päätös. Mutta jotenkin tuntuu että tämä solmu ei näin aukea, vaan lapsi on koko ajan vain ”huono lapsi”, häntä ahdistaa, vaatimukset painaa - koska taitoja on niin vähän.
Mietin vain, saisiko yksityiseltä (tai jostain?) vähän laaja-alaisempaa näkemystä ongelmiin? Kun lapsella ei itsetuntoa koulussa paikkaa edes urheilu, koska esim. liikkuvan pallon hahmottaminen on kai vaikeaa.
Ehdottomasti haette apua niin kauan kunnes sitä saatte, se ei saa olla yhdestä psykologista kiinni. Vaikka sitten yksityiseltä, asutte kuitenkin siihen nähden varmaan parhaassa paikassa Suomessa. Hommat pitää saada haltuun ennen kuin teini-ikä painaa kunnolla päälle.
Olen todella pahoillani tilanteestanne ja erittäin häpeissäni, että erityinen tuki on hoidettu noin epäammattimaisesti. Oppiaineiden yksilöllistämiselle (ns.mukauttaminen) pitää olla vahvat perusteet ja lapsella erityisen tuen päätös, siihen tarkasti eriteltynä mitä ja minkälaista tukea lapsenne saa sekä tavoitteet oppisiältöihin. Teillä on siihen lain mukaan oikeus ja koulun velvollisuus ( loppuviimein siis kunnan tai kaupungin-) on taata että lapsenne saa oikeaa tukea koulunkäyntiin. Oppilashuoltoryhmässä on pikaisesti tehtävä päätös lisätutkimuksista sekä pohdittava, miten jatkossa toimitaan.
Teidän on perheenä tärkeintä varmistua siitä, että lapsellanne on koulussa mahdollisimman turvallinen olla, että hän saa oman tasoistaan opetusta ja tukea. Positiivista kannustusta sekä itse- ja oman arvon tunnon tukemista! Tsemppiä!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ap, kerrot, että asutte Helsingissä, mitään tutkimuksia ei ole tehty, ja lapsella on yksilöllistetty matematiikka.
Joku noista asioista ei vaan valitettavasti pidä paikkaansa.
Helsingissä oppiaineen yksilöllistämiseen (arkikielessä, täälläkin jotkut kutsuvat sitä mukauttamiseksi) tarvitaan aina asiantuntijalausunto, jonka pohjana ovat tutkimukset. Yleensä nämä ovat pääsääntöisesti koulupsykologin tutkimukset. Yksilöllistämispäätöksen tekee aina opetusvirasto. Ilman tutkimuksia yksilöllistämistä ei voida myöntää.
Up, kiinnostaa tämä aihe. Miten ap vastaa edelliseen kommenttiin?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sotkeeko ap tehostetun tuen ja erityisen tuen?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miten olette saaneet mukautetut aineet koulussa ilman psykologisia testejä? Meillä psykologiset testit ja juostiin neurolla kevät että saatiin mukautettu äidinkieli ja matikka. Saa myös tukea: muutaman kerran viikossa käy erityiopen luona pienryhmässä. Näihin tukitoimiin päästiin vain käymällä testien ja kokeiden kautta. Miten se on mahdollista teillä ilman diagnoosia? Itseä harmitti kun joutui töissä sovittelemaan työvuoroja että päästiin niihin testeihin, neurolle oli useampia käyntejä. Aika näyttää miten seuraava luokka lähtee menemään toivon että tukitoimista on apua. Pitää yrittää pitää lippu korkealla ja kannustaa.
Itse veisin lapsen nyt heti yksityisen lääkärin vastaanotolle. Julkisen puolen jonoissa aika valuu hukkaan ja lapsen ongelmat pahenevat. Pyydä kuitenkin koulusta ja julkiselta puolelta kaikki lasta koskevat paperit ja ota ne mukaan lääkärille.
Helsingissä on paikoin niin valtavia sote-puolen ongelmia, että aikaa omalle terveysasemalle ei saa lainkaan, ellei kyse ole akuutista vaivasta. Myös kouluterveydenhoito on tukossa. Siksi kannattaa mennä yksityisen kautta.
Ap:n viestistä saa sen kuvan, että lapsella on jo erityisen tuen päätös... se tekee kaikesta vielä kummallisempaa. Suorastaan kuulostaa ”heitteillejätöltä” kaupungin puolelta.