Lue keskustelun säännöt.
Olemme maalta, lapsemme tavallisesta maalaislukiosta
14.06.2019 |
He eivät käyneet hienoja lukioita pk-seudulla, koska asumme syrjässä. Kävivät täkäläisen lukion, eivät mitään erikoislukiota ja asuneet siellä.
He ovat valmistuneet korkeakoulusta, saaneet kovapalkkaiset työt, tekevät kansainvälistä uraa isoissa nimekkäissä yhtiöissä.
Tällainen on siis täysin mahdollista ilman Ressuja, Sykkejä ja Norssejakin.
Kommentit (55)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Helsingissä huonoin keskiarvo millä pääsee lukioon oli 7,42. Maalla se voi olla jopa 5,5.
Niin, mistähän voisi johtua... Ettei vaan väkimäärästä?
Väkimäärästä ja väkimäärän tasosta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Helsingissä huonoin keskiarvo millä pääsee lukioon oli 7,42. Maalla se voi olla jopa 5,5.
Niin, mistähän voisi johtua... Ettei vaan väkimäärästä?
Väkimäärästä ja väkimäärän tasosta.
Hyvä kai se on, että ne Helsingin huonompitasoisetkin opiskelijat pääsee jonnekin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Helsingissä huonoin keskiarvo millä pääsee lukioon oli 7,42. Maalla se voi olla jopa 5,5.
Niin, mistähän voisi johtua... Ettei vaan väkimäärästä?
Väkimäärästä ja väkimäärän tasosta.
Hyvä kai se on, että ne Helsingin huonompitasoisetkin opiskelijat pääsee jonnekin.
On toki. Ja se että ne hyvät ei joudu opiskelemaan vitosen oppilaiden kanssa.
Tutkimusten mukaan muuten tuo pohjoisen ahkeruus ei päde. Pohjoisessa ja idässä on ihan puhtaasti lukutaidottomia eniten.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Helsingissä huonoin keskiarvo millä pääsee lukioon oli 7,42. Maalla se voi olla jopa 5,5.
Niin, mistähän voisi johtua... Ettei vaan väkimäärästä?
Väkimäärästä ja väkimäärän tasosta.
Olen ollut erilaisissa lukioissa opettajana.
Jos tavoitteena on että puolet ikäluokasta suorittaa lukion niin selvää on, että kaikki lukion suorittavat eivät ole tulevia professoreja. Onneksi!
Ylioppilaskirjoitukset ovat kaikille samat, joten ketään joka lukion suorittaa ei tule ’halveksua’ tai pitää jotenkin tyhmänä. Osasta heistä tulee insinöörejä tai lääkäreitä - osasta tulee Suomen parhaita poliiseja, opettajia, kiinteistönvälittäjiä, oman alansa yrittäjiä, autokauppiaita, merimiehiä ja ties mitä.
Ne kaikkein ’älykkäimpinå itseään pitävät’ monta kertaa ’alisuoriutuvat’ uran luomisessa - ehkäpä koska heillä onkin jotkut ihan muut arvot kuin mitä me ulkopuoliset näemme heidän potentiaalikseen.
Tärkeintä on, että jokainen löytää itsellen elämänputken, missä kokee olonsa mielekkääksi ja pystyy itsensä he perheensä elättämään. Me tarvitsemme jopa niitä jotka vain rimaa hipoen selviävät lukiosta! (Ja jopa niitä, jotka joutuvat jättämään leikin kesken!)
Ja kuka hömö-opettaja tahansa opettaa innostuneesti luokkaa, jonka lähtötaso on ysin kieppeillä - todelliset taidot ja motivaatio tarvitaan siihen että saa myös sen ns heikomman materiaalin oppimaan!
Sama täällä. Kotoisin pieneltä paikkakunnalta, lukio siellä, sitten muutto Espooseen Otaniemeen opiskelemaan. Nyt johtavassa asemassa töissä. En usko, että työuran kannalta on kovin merkitsevää, missä lukion käy.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Helsingissä huonoin keskiarvo millä pääsee lukioon oli 7,42. Maalla se voi olla jopa 5,5.
Niin, mistähän voisi johtua... Ettei vaan väkimäärästä?
Väkimäärästä ja väkimäärän tasosta.
Olen ollut erilaisissa lukioissa opettajana.
Jos tavoitteena on että puolet ikäluokasta suorittaa lukion niin selvää on, että kaikki lukion suorittavat eivät ole tulevia professoreja. Onneksi!Ylioppilaskirjoitukset ovat kaikille samat, joten ketään joka lukion suorittaa ei tule ’halveksua’ tai pitää jotenkin tyhmänä. Osasta heistä tulee insinöörejä tai lääkäreitä - osasta tulee Suomen parhaita poliiseja, opettajia, kiinteistönvälittäjiä, oman alansa yrittäjiä, autokauppiaita, merimiehiä ja ties mitä.
Ne kaikkein ’älykkäimpinå itseään pitävät’ monta kertaa ’alisuoriutuvat’ uran luomisessa - ehkäpä koska heillä onkin jotkut ihan muut arvot kuin mitä me ulkopuoliset näemme heidän potentiaalikseen.
Tärkeintä on, että jokainen löytää itsellen elämänputken, missä kokee olonsa mielekkääksi ja pystyy itsensä he perheensä elättämään. Me tarvitsemme jopa niitä jotka vain rimaa hipoen selviävät lukiosta! (Ja jopa niitä, jotka joutuvat jättämään leikin kesken!)
Ja kuka hömö-opettaja tahansa opettaa innostuneesti luokkaa, jonka lähtötaso on ysin kieppeillä - todelliset taidot ja motivaatio tarvitaan siihen että saa myös sen ns heikomman materiaalin oppimaan!
Hyvät koulut voivat valita opettajansa joten he on parempia kuin muualla.
Ja hyvää oppilastahan ei motivoi tai auta yhtään että se hömö opettaja saa vuoden tankkaamalla takarivin pässinpään oppimaan jotain. Hän käy koulua saadakseen sieltä itse jotakin.
Hki Espoo vantaa voi valita mihin lukioon. Hyvä niin että on valinnanvaraa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Nythän kävi ohrasesti. Etis eli Etelä-Tapiolan lukio alin ka millä pääsi oli 7. Viimevuonna 9,17.
Mikä teitä vaivaa kun asenne kuten aloittajalla , me nyt ollaan vaan tällaisia ja omanarvontunto on lytätään ihan itse ja siitä syytetään jotain porukkaa x , joka asuu jossain kaupungissa y 500 km päässä.
Mitä tulee itse aiheeseen niin sillä lukiolla mistä kirjoitat ei ole p*skaakaan merkitystä. Arvosanoilla on ja ne hankitaan ihan itse.
Muka rupulukiosta mennään korkeakouluihin siinä missä Sykistä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Me asutaan Helsingissä ja koska täällä on mahdollisuus valita lapselleen kunnolliset koulut, valitsimme ne. Eikä ole kaduttu. Kesätöitä hakiessa muuten se koulun nimi on auttanut. Ja itse koulut! Jestas. On niissä kuulkaa eroa. Leirikouluja (Englanti jo alakoulussa, Ranska, Italia, Venäjä, Kiina), projekteja, innoittavia luennoitsijoita, kielitarjonta, opettajien innokkuus...
No todella onkin! Siellä Helsingissä siis varsinkin. Valitseeko (jos pääsee) tuohon kuvailemaasi lukioon vaiko siihen Albania-Kurdistan-Somalia -painotteiseen...
”Pikkupaikkakunnan” lukioiden etu on... no eipä sitä tässä sen enempää tarvitse avata sen pystyy tuosta Hesan tilanteesta ihan itse päättelemään :)
Kansqinvälisyyttä löytyy Itäkeskuksen. Medialukion. Vuosaaren lukion. Kontulan lähellä joku lukio ja hyvä niin. On urheilulukiota. Ib lukiota. Matemaattisluonnontieteellistä jne ja on hyvä että voi valita koska on mahdollista.
Ressu ja Ksyk on esimerkiksi hyviä kansainvälisiä lukioita. Ksykissä on muistaakssni 40 prossaa erimaalaisilla taustoilla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Pääkaupunkilaiset asuvat omassa kuplassaan, eivätkä tajua, miten hyvin firmoihin sijoitutaan töihin ihan mistä vaan Suomesta, pieniltä paikkakunnilta, maalaislukioista.
Maalla asuvilla on myös jokin kupla. Kaupunkiin on tultava opiskelemaan yliopistoon tai ammattikorkeakouluun, että voi edetä urallaan sinne ulkomaalaisiin työpaikkoihin. Ei siihen pelkkä maalaislukio riitä.
En tajua tätä asennetta. Miehen suku on Itä-Suomesta ja tätä järjetöntä Helsinki-vihaa tulee sieltäkin joka kerta. Helvetti, jos on kerran niin hyvä siellä niin mitä se muiden eläminen voi hetkauttaa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itse muutin isompaan kaupunkiin lukion perässä. Oman kylän alle 50 oppilaan lukio oli tosiaan todella pieni, sekä opettajilla että oppilailla oli vakava motivaation puute ja kursseja järjestettiin todella huonosti; pakollisetkin kurssit menivät kerran kahteen vuoteen. Vaikka kukaan ei koskaan tule kysymään mitä lukiota kävin, en siltikään kadu valintaani. Sain suuremmasta lukiosta hyvät eväät korkeakouluopintoihin, opettajat paloivat oppiaineilleen ja osasivat opettaa erittäin hyvin.
Kaverit jotka jäivät pikkulukioon kirjoittivat kaikki suht huonot tai parhaimmillaan keskinkertaiset paperit, kun taas liki kaikki kaverini suuresta lukiosta (kuten myös itse) pärjäsivät ylppäreissä erittäin hyvin. Tietenkään aina näin ei ole, mutta kyllä se pienen maalaislukion pienuus saattaa myös vaikuttaa opetuksen laatuun.
Ressuun ei mene kuin hyväosaisten perfektionisti kakarat. Mun firmaan jos tulis joku töitä hakemaan ja kourassa olisi RESSUN lukion todistus. Komentaisin välittömästi poistumaan. Ei olisi sovelias työntekijä. Tämä lukio kuhisee perfektionistejä....ei siitä työnteosta mitään tule jos on sellainen. Jäävät nysväämään epäoleellisia asioita.
Minä opiskelin pienen kaupungin isossa lukiossa. Oppilaita oli paljon, valinnaiskursseja hyvin, eivätkä ne alemman keskiarvon oppilaat samassa luokassa mitenkään minua tuhonneet. Opettaja opetti kurssisisällöt ja jos joku ei ymmärtänyt, ei hän siellä riehunut. Syventävillä kursseilla mentiin sitten nopeammin.
Kirjoitin neljä ällää ja kaksi eximiaa ja menin ensi yrittämällä yliopistoon alalle, joka oli tuona vuonna vaikeimpia päästä sisään. Vuosikurssillani ei ollut ketään noista eliittilukioista. Muutama oli Helsingistä perushyvistä lukioista, loput eri puolilta maata.
Vierailija kirjoitti:
Ressuun ei mene kuin hyväosaisten perfektionisti kakarat. Mun firmaan jos tulis joku töitä hakemaan ja kourassa olisi RESSUN lukion todistus. Komentaisin välittömästi poistumaan. Ei olisi sovelias työntekijä. Tämä lukio kuhisee perfektionistejä....ei siitä työnteosta mitään tule jos on sellainen. Jäävät nysväämään epäoleellisia asioita.
Ihan kuin joku ressulainen haluaisi kirjoitustaidottoman kusipään putkifirmaan.😂😂😂
Vierailija kirjoitti:
Joo, mun lapset kävi perähikiän hömppälukion. Toinen on nyt persian prinssi, ja toinen tienaa miljardeja yrityksellään, joka stailaa puutarhatonttuja.
Tämä! Juuri se helsinkiläinen asenne. Vai He ovat Jotain ja vain heidän huippulukiolapsistaan tulee jotain. Mutta kun se ei pidä paikkaansa. Varmaan tosi ärsyttävää, että ns. tuppukyläläiset tulevat heidän työkavereikseen, ovat saaneet opiskelupaikan siinä missä ressulainenkin, että miten se VOI olla mahdollista.... mutta se on, on aina ollut ja tulee olemaankin. Lukioilla brassailevat vanhemmat ovat säälittäviä.
Vierailija kirjoitti:
Minä opiskelin pienen kaupungin isossa lukiossa. Oppilaita oli paljon, valinnaiskursseja hyvin, eivätkä ne alemman keskiarvon oppilaat samassa luokassa mitenkään minua tuhonneet. Opettaja opetti kurssisisällöt ja jos joku ei ymmärtänyt, ei hän siellä riehunut. Syventävillä kursseilla mentiin sitten nopeammin.
Kirjoitin neljä ällää ja kaksi eximiaa ja menin ensi yrittämällä yliopistoon alalle, joka oli tuona vuonna vaikeimpia päästä sisään. Vuosikurssillani ei ollut ketään noista eliittilukioista. Muutama oli Helsingistä perushyvistä lukioista, loput eri puolilta maata.
Juuri näin se menee.
Niin, mistähän voisi johtua... Ettei vaan väkimäärästä?