Elämä Suomessa todella ankeaa

Vierailija kirjoitti:

En lukenut koko ketjua, mutta ympärillä olevat ihmiset muodostavat elämän mielekkyyden tai toisinpäin. Suomessa suuri osa (ei kaikki) ihmisistä on tosi sulkeutuneita ja ankeita. Tämän huomaa esim. ihan siitä, että jokaiseen taloyhtiöön mahtuu tyyppi tai muutama, jotka eivät ikinä vaihda sanaakaan kenenkään naapurin kanssa tai pahimmassa tapauksessa halua edes moikata ketään.

Jos on ollut jo pitkään yksinäinen, niin onhan se (valitettavasti) täysin loogista. Tähän pitäisi keksiä jokin ratkaisu. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Elämä on pitkälti sellaista mitä siitä itse tekee. Suurin vika ja ongelma löytyy peiliin katsomalla.

Tiedän, mutta olisinko onnellisempi ja tyytyväisempi jossain muussa ympäristössä, kuin Suomessa?

Tietenkin arki tulee ulkomaillakin vastaan.

AP

aika moni on tullut maitojunalla takaisin Suomeen.

Tiedän tutun joka elää Espanjassa kolme kertaa matalammilla tuloilla kuin Suomessa eläisi, mutta elää sielä pääsääntöisesti vapaamielisemmän kannabislainsäädännön vuoksi ja ilmaston vuoksi. Hän on oikeasti onnellisempi, kun kukaan ei pidätä häntä ja ei jahtaa häntä ja ei ilmianna häntä, vaikka tulot putosi todella paljon.

Hän saa elää yksilönä vapaasti valtiossa. Yksilönvapaudet siis toteutuu Espanjassa.

Sana "maitojuna" kuvaa suomalaisia hyvin, en tiedä mitään muuta maata jossa olisi keksitty erikseen sana kuvaamaan ulkomaille muuttoa ja sieltä palaamista. Muualla ihmiset yksinkertaisesti muuttavat ja palaavat takaisin jos siltä tuntuu. Olisi mielenkiintoista tutkia mikä psykologian oikku suomalaisilla on tuossa takana.

Ei maitojuna-sanaa tuota varten keksitty. Ennen vanhaan maitotonkkia tuotiin junalla ja niihin saattoi myös hypätä kyytiin.

Tämä. Maitojunalla tultiin retkiltä takaisin, kun "suuri maailma" (lähinnä lähin kaupunki) ei ollutkaan niin herkkua.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen kauan yrittänyt saada terapiaa hyväksikäyttö trauman takia. Taas tuli hylkypäätös.

Jotenkin ei mene oikeuden tajuun että tekijöitä hoidetaan paremmin kuin rikoksen uhreja.

Pitäisikö minun tatuoida itseni n33k3riksi jotta saisin apua?

Tämä on muuten yleinen harhaluulo että Kelan terapiaan pääsisi helposti. Että turhaan meitä lääkkeiden popsijoita haukutaan, meillä ei ole muita vaihtoehtoja. 

Seurakuntiin voit astella milloin vain puhumaan diakonin kanssa mieltä askarruttavista asioista. Ei maksa mitään. Jos on yksinäinen, ne pillerit eivät auta mitään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Muista sitten vakuutukset siellä ulkomaiden ihanuudessa. Esim. jos joudut jenkeissä sairaalaan tehohoitoon ilman vakuutusta, se maksaa 11000 dollaria per päivä omasta pussistasi...

Miksi luulet että kaikki haluavat Jenkkilään?

Asun Keski-Euroopassa. Terveydenhuolto on ilmaista. Siis veroista joo, mutta hoitotilanteessa ilmaista. Olin leikkauksessa ja 7vrk sairaalassa. Hinta 0. Käytän päivittäin erästä lääkettä. Hinta 0. Erikoislääkärille pääsee ilman ajanvarausta samana päivänä hetken jonotuksen jälkeen. Hinta 0.

Yhdysvallat on varmaan länsimaiden paskin esimerkki terveydenhuollon suhteen.

Mikä maa?

Vierailija kirjoitti:

On tässä Suomessa hyviäkin puolia. Täällä ei tarvise pelätä, että joku tulee ja sahaa pään poikki, ei ole myrkkykäärmeitä ja -hyönteisiä, ei maanjäristyksiä, tsunameja, tulivuorenpurkauksia eikä pensaspaloja. Ei tappavia tauteja, ei nälänhatää, ei ilmansaasteita, ei jatkuvaa älämölöä ja tungosta. Täällä on puita ja metsiä ja omaa rauhaa.

Pitää sitten vetää ääripäät mukaan keskusteluun? Itse asun ulkomailla, eikä täällä missä itse asun ole tsunameja tai myrkkykäärmeitä eikä kukaan sahaa päätä pois. Ihan rauhallista ja leppoisaa elämää voi viettää ulkomaillakin ja monissa maissa ilmasto on paljon miellyttävämpi, joten puista ja metsistä voi nauttia pitempään paremmalla säällä höystettynä.

Vierailija kirjoitti:

No ei se elämä välttämättä ulkomailla sen autuaammaksi tee. Itse asuin lähes 10 vuotta ulkomailla ja erityisesti tuli ikävä Suomen pitkiä lomia, lyhyitä 8-tuntisia työpäiviä ja työ- ja perhe-elämän yhteensovittamisen helppoutta. Palkat Suomessa on huonommat mutta elämä tuntuu turvatummalta.

Myös lastenhoito Suomessa toimi hyvin ja oli ihanaa palata Suomeen kun ei ole enää jatkuvaa uuvuttavaa hellettä eikä saastunutta ympäristöä. Enää en lähtisi pois Suomesta mutta ymmärrän kyllä seikkailunhalun.

Tämäkin on maakohtaista. Itselläni on 25 lomapäivää, jotka saa etukäteen, eikä Suomen omituisen systeemin mukaan, joka pakottaa uuden tulokkaan tekemään kokonaisen "lomavuoden" töitä ennen kuin saa kunnon loman. Lisäksi työpäivä on tasan kahdeksan tuntia, ylitöitä ei ole eikä saa olla. Töistä lähtiessä ovi painuu kiinni ja työasioita ei tarvitse miettiä vapaa-ajalla, vaikka olen finanssialalla.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Muista sitten vakuutukset siellä ulkomaiden ihanuudessa. Esim. jos joudut jenkeissä sairaalaan tehohoitoon ilman vakuutusta, se maksaa 11000 dollaria per päivä omasta pussistasi...

Miksi luulet että kaikki haluavat Jenkkilään?

Asun Keski-Euroopassa. Terveydenhuolto on ilmaista. Siis veroista joo, mutta hoitotilanteessa ilmaista. Olin leikkauksessa ja 7vrk sairaalassa. Hinta 0. Käytän päivittäin erästä lääkettä. Hinta 0. Erikoislääkärille pääsee ilman ajanvarausta samana päivänä hetken jonotuksen jälkeen. Hinta 0.

Yhdysvallat on varmaan länsimaiden paskin esimerkki terveydenhuollon suhteen.

Mikä maa?

Tsekki.

Vierailija kirjoitti:

On tässä Suomessa hyviäkin puolia. Täällä ei tarvise pelätä, että joku tulee ja sahaa pään poikki, ei ole myrkkykäärmeitä ja -hyönteisiä, ei maanjäristyksiä, tsunameja, tulivuorenpurkauksia eikä pensaspaloja. Ei tappavia tauteja, ei nälänhatää, ei ilmansaasteita, ei jatkuvaa älämölöä ja tungosta. Täällä on puita ja metsiä ja omaa rauhaa. 

Heh. Asuinmaassani ei tarvitse pelätä väkivaltaa eikä murhia, ei ole myrkyllisiä eläimiä, ei maanjäristyksiä tai mitään muitakaan luonnonkatastrofeja (tulvia on joskus niin kuin Pohjanmaalla). Ei tauteja, ei nälänhätää, ei tungosta. Maaseutu on laaja, sieltä löytyy myös puhtaat metsät ja upeat vuoret. Kaupungista pääsee koska tahansa pois.

Suomi ei ole maailman ainoa paikka jossa on näin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No ei se elämä välttämättä ulkomailla sen autuaammaksi tee. Itse asuin lähes 10 vuotta ulkomailla ja erityisesti tuli ikävä Suomen pitkiä lomia, lyhyitä 8-tuntisia työpäiviä ja työ- ja perhe-elämän yhteensovittamisen helppoutta. Palkat Suomessa on huonommat mutta elämä tuntuu turvatummalta.

Myös lastenhoito Suomessa toimi hyvin ja oli ihanaa palata Suomeen kun ei ole enää jatkuvaa uuvuttavaa hellettä eikä saastunutta ympäristöä. Enää en lähtisi pois Suomesta mutta ymmärrän kyllä seikkailunhalun.

Tämäkin on maakohtaista. Itselläni on 25 lomapäivää, jotka saa etukäteen, eikä Suomen omituisen systeemin mukaan, joka pakottaa uuden tulokkaan tekemään kokonaisen "lomavuoden" töitä ennen kuin saa kunnon loman. Lisäksi työpäivä on tasan kahdeksan tuntia, ylitöitä ei ole eikä saa olla. Töistä lähtiessä ovi painuu kiinni ja työasioita ei tarvitse miettiä vapaa-ajalla, vaikka olen finanssialalla.

Lisätään vielä että lomaa kuluttavat vain arkipäivät, eli tuo on 5vk - enemmän kuin minulla oli Suomen työpaikoissa. Lisäksi sijoitan kesälomani niin että osa siitä on pyhäpäiviä tässä maassa, niitä kun kätevästi on juuri kesällä muutama :).

Kannattaa kokeilla asumista toisessa maassa, jos on mahdollisuus. Joko sieltä palaa takaisin osaten arvostaa kotimaataan tai sitten löytää sen paremman vaihtoehdon. Joka tapauksessa ulkomaat ovat aina kiehtoneet nuoria ja vähän vanhempiakin, valtiosta riippumatta.

Vierailija kirjoitti:

En lukenut koko ketjua, mutta ympärillä olevat ihmiset muodostavat elämän mielekkyyden tai toisinpäin. Suomessa suuri osa (ei kaikki) ihmisistä on tosi sulkeutuneita ja ankeita. Tämän huomaa esim. ihan siitä, että jokaiseen taloyhtiöön mahtuu tyyppi tai muutama, jotka eivät ikinä vaihda sanaakaan kenenkään naapurin kanssa tai pahimmassa tapauksessa halua edes moikata ketään.

Ja nämä tyypit on just ne taloyhtiön ihmiset, joiden kanssa haluaisit olla tekemisissä? Miksi ihmeessä?

Mun mielestä tyypillistä suomalaista ankeutta on nähdä vain se, mikä on negatiivista. Just ne muutamat taloyhtiön ankeuttajat eikä niitä, jotka eivät ole ankeuttajia. Tällaisena elämää katsova on ankeuttaja itsekin sekä omassa elämässään että muiden elämässä. 

Oman kokemukseni mukaan Suomessa on hyvin paljon ihmisiä, jotka eivät ole sulkeutuneita ja ankeita. Mulla on laaja sosiaalinen verkosto, ihmiset siinä oikein mukavia. Asun pääkaupunkiseudulla isossa rivitaloyhtiössä ja täällä kaikki naapurit vähintäänkin moikkaavat toisiaan, suurin osa jää pihassa pieneksi hetkeksi juttelemaankin ja monen kanssa jtellaan pidemmänkin aikaa. Olen myös ollut elämäni aikana monessa työpaikassa. Isossa ja pienessä. Yhdessäkään työpaikassa tilanne ei ole ollut sellainen, että kukaan ei puhuisi kenenkään kanssa. Monessa on kuitenkin ollut se yksi, joka lukee mieluummin lehteä tai kännykkäänsä kuin osallistuu kahvitauolla keskusteluun. He ovat kuitenkin aina olleet yksittäistapauksia. Jos joku haluaa olla rauhassa, se hänelle suotakoon. Ei ole mikään pakko saada keskustelua aikaiseksi juuri tämän yhden kanssa, joka haluaa olla rauhassa. On ihmisiä, jotka työpaikallaan näkisivät vain tämän yhden ja ajattelisivat, että kylläpä on taas ankeaa. Eikä niitä kolmeakymmentä muuta, joiden kanssa juttu luistaa. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Elämä on pitkälti sellaista mitä siitä itse tekee. Suurin vika ja ongelma löytyy peiliin katsomalla.

Tiedän, mutta olisinko onnellisempi ja tyytyväisempi jossain muussa ympäristössä, kuin Suomessa?

Tietenkin arki tulee ulkomaillakin vastaan.

AP

Olen asunut ulkomailla 9,5 vuotta, joista viimeiset 7 vuotta putkeen. Ei ole tullut "arki" vielä vastaan! Tarkoitan tällä sitä, että Suomessa olin todella onneton. En saanut kavereita, en seurustelukumppania. Elämä oli harmaata tallustamista töihin ja kotiin, 6kk vuodesta vieläpä pimeässä ja loskassa... Kesä on Suomessa ihana mutta ei sekään lämmitä, jos ei ole yhtään ystävää.

Ulkomaille muutettuani olen aina saanut ystäviä heti. Ei minussa ole mitään vikaa, ihmiset pitävät minusta ja pyytävät mukaan juttuihinsa. Aluksi olin aivan shokissa. Se olikin Suomi, joka oli tässä yhtälössä väärin.

Töitä olen aina saanut hyvin nopeasti, päivääkään en ole ollut työtön. Palkka on vaihdellut keskinkertaisesta hyvään mutta aina olen tullut omillani toimeen. Totta kai työ ottaa pannuun täälläkin, mieluiten varmaan olisimme miljonäärejä ilman vastuita, mutta on elämäni silti 100% parempaa kuin Suomessa. En ole enää masentunut ja yksinäinen, kiitos ulkomaille siitä!

Itselle asiat ovat luonnistuneet sekä ulkomailla että Suomessa. Olen asunut USAssa ja Ranskassa yhteensä 8 vuotta.

Mikä se siinä yhtälössä sitten, että sinulta se ei onnistunut?

Win win, kun (jos...) valittajat muuttavat Suomesta :)

Vierailija kirjoitti:

Win win, kun (jos...) valittajat muuttavat Suomesta :)

Totta. Suomi ei olisi lainkaan ankea paikka, jos valittajat lähtisivät sinne, missä asiat ovat heidän mielestään paremmin. 

Suomi ei vain sovi kaikille, vaikka siellä onkin syntynyt. 

Miksi se on ongelma niille, joille se sopii?

Niin, ajatteles kuinka ankeaa elämä olikaan sellaiset 50-100 vuotta sitten täällä Pohjantähden alla. Niin ankeaa, että porukka pisti joukolla ja yhteisymmäryksessä töpinäksi ja rakensi suhteellisen lyhyessä ajassa perustan koko maailman mittakaavassa poikkeukselliselle menestystarinalle (= hyvinvointivaltio). Suurin osa maailman kansoista vielä odottelee tätä kvanttihyppäystä pois kurjista oloista. Meille itsestäänselvät asiat kuten puhtaus, turvallisuus, vakaat olot jne. ovat valitettavan monille täysin käsittämättömiä ylellisyyksiä.

Vierailija kirjoitti:

Suomi ei vain sovi kaikille, vaikka siellä onkin syntynyt. 

Miksi se on ongelma niille, joille se sopii?

Ei mulle ainakaan ole ongelma. Jo ketjun alussa kehotin ihmisiä lähtemään Suomesta, jos Suomessa asuminen tuntuu ankealta. Valittamalla heidän elämänsä tuskin muuttuu, pitää ryhtyä toimiin ja lähteä. 

Onhan täällä tavallaan ankeaa johtuen ihan ilmastostakin. Kesällä vähän herätään henkiin ja ihmiset kokoontuvat johonkin (kesäiset torit, konsertit jne) mutta syksyn tullessa alkaa ankea harmaus. Ulkona syöminen on kallista, sitäkään ei porukalla voi extempore harrastaa. jne

Vierailija kirjoitti:

Onhan täällä tavallaan ankeaa johtuen ihan ilmastostakin. Kesällä vähän herätään henkiin ja ihmiset kokoontuvat johonkin (kesäiset torit, konsertit jne) mutta syksyn tullessa alkaa ankea harmaus. Ulkona syöminen on kallista, sitäkään ei porukalla voi extempore harrastaa. jne

Lisään vielä, että arvostan tietysti turvallisuutta, puhdasta ilmaa ja luontoa Suomessa.

Suomen ongelma on ankeutus. Rajoitetaan, vähennetään, poistetaan, säännellään.

Miten olisi runsautus? Aloitetaan kahvila-ravintolatoiminnan järkyttävästä kontrolloinnista niin saadaan elämää katutason, sitä halpaa ihanaa katukuppiloissa istuskelua jota byrokraatit itsekin lomilla ulkomailta hakevat.