Mitä jaksatte tehdä työpäivän jälkeen?
Itse en jaksaisi enkä haluaisi tehdä mitään. Puoliväkisin kerran viikossa tapaan ystävää liikunnan parissa. Työ vie täysin mehut. Onko tää yleistä?
Kommentit (32)
Jos työpäivän jälkeen ei jaksa muuta elämää, niin vikaa on jossain: työssä tai sen olosuhteissa, terveydessäsi tms. Ei työn kuulu olla niin kuormittavaa, että et voi tehdä elämälläsi muuta. Vaikka Suomessa työn arvostus on kova, ei silti pidä pitää normina, että työ on noin raskasta ettei normaalia arkea jaksa.
Kävisin juttelemassa työterveydessä jaksamisestani, jos olisin noin väsynyt.
Vain pakolliset hommat. Muut työt jää viikonloppuun.
Tervetuloa nyky-yhteiskuntaan! Tämän ei pitäisi mennä näin mutta näin se silti menee. Usein en jaksa työpäivän jälkeen muuta kuin maata sohvalla. Olisi kauhistus, jos minulla olisi perhe. En halua edes kuvitella miten kamalaa se arki sitten olisi. Usein vaivoin saan tehtyä välttämättömät kotiaskareet, kuten keittiön siivouksen ja kaupassa käynnit. Välillä näen nälkää, kun en vain millään jaksa lähteä kauppaan työpäivän jälkeen.
Kun pääsen kotiin, otan lasillisen punaviiniä ja avaan Netflixin.
Siinä koko illan sisältö. Työtahti on liikaa.
En mitään. Just totesin miehelle että takki on ihan tyhjä ja nyt vasta tiistai. Vielä kolme päivää pitää jaksaa.
Istun sohvalla ja mietin et pitäis raahautua viikkaamaan pyykit, laittamaan pesukoneen päälle ja tyhjentää sekä täyttää tiskikone. Keittiössäkin pitäis rättiä näyttää.
Ainiin. Teen kaiken siivoamisen ja sen sellaisen työviikon viimeisenä työpäivänä, jotta saan viikonlopun vain olla ja nukkua. Työni on erittäin fyysistä ja työpäivät saattavat olla yli 8 h. Parempi palkka tosin kuin monella muulla tällä alalla kouluttamattomana.
Mitä työtä te oikein teette, jos on noin kamalaa? Onko työnne oikeasti noin huonosti organisoitua että teette monen ihmisen työt, vai onko oma asenne työnarkomaaninen? Tietääkö teidän esimiehenne työmääränne? Olen selvästi onnekas, kun kaikissa työpaikoissa jäänyt virtaa myös harrastamiseen, sosiaaliseen elämään ja kotitöihin.
Ihan normisettiä, että ei oikeasti jaksa juuri muuta kuin syödä, katsoa hiukan telkkaria, käydä suihkussa ja kaatua taas petiin odottelemaan aamuherätystä seuraavaan työvuoroon. Tässähän tämä elämä menee... kuolemaa odotellessa!
Vierailija kirjoitti:
Mitä työtä te oikein teette, jos on noin kamalaa? Onko työnne oikeasti noin huonosti organisoitua että teette monen ihmisen työt, vai onko oma asenne työnarkomaaninen? Tietääkö teidän esimiehenne työmääränne? Olen selvästi onnekas, kun kaikissa työpaikoissa jäänyt virtaa myös harrastamiseen, sosiaaliseen elämään ja kotitöihin.
Työni ei itsessään ole millään mittapuulla kamalaa, mutta se on aivan älyttömän kuormittavaa. Lisäksi työtahti on aivan yli-inhimmillinen etenkin tällä siivousalalla. Samaa voisin sanoa myös ravintola-alasta, jolla olen myös ollut. Tuntejakin on useasti työn fyysisyyteen nähden ihan liikaa. En ihan oikeasti ihmettele, miksi nykyään esiintyy niin paljon burnoutteja.
Miten nukut? Entä onko työpaikalla jotain kuormittavaa olosuhteissa, työtehtävissä tai ilmapiirissä? Syy voi löytyä näistä asioista. Ehkä kannattaa käydä myös työterveydessä ja tarkistaa rauta-arvoja yms. ja miettiä omia elämäntapojaankin.
Itsekin olen aivan poikki työpäivien jälkeen. Lepään töiden jälkeen 2-3 tuntia, mutta työni on aika raskasta ja minulla on perussairaus taustalla. Stressi vie joskus yöunet.
Olen sinkku, joten kotitöitä ja kokkausta ei paljon ole. Käyn lähes joka päivä salilla tai urheilen muuten, sen lisäksi käyn kerran pari viikossa joko leffassa tai jossain kulttuuritapahtumassa. Näen kavereita, käydään ulkona syömässä vähintään kerran viikossa.
Vierailija kirjoitti:
Mitä työtä te oikein teette, jos on noin kamalaa? Onko työnne oikeasti noin huonosti organisoitua että teette monen ihmisen työt, vai onko oma asenne työnarkomaaninen? Tietääkö teidän esimiehenne työmääränne? Olen selvästi onnekas, kun kaikissa työpaikoissa jäänyt virtaa myös harrastamiseen, sosiaaliseen elämään ja kotitöihin.
Täytyy ihan onnitella, jos joku on noin onnellisessa asemassa.
Ei ole työnarkomaniaa, ja esimies tietoinen tilanteesta, kiitos kysymästä.
Kaikki ei vain voi valita työmääräänsä. Usein firmalle tulos on niin tärkeä, ettei työntekijöitä palkata tarpeeksi. Siis voi voi, tällaisista ei oikeasti tapahdu, huijasin. Heh he...
Jesus...
Ei jaksa työpäivän jälkeen tehdä muuta ,kuin just pakolliset .Onnekseni lapset ovat jo 15 ja 18 ,joten heistä ei ole vaivaa. Työskentelen asiakaspalvelussa ja koko ajan on tietysti asiakas palveltavana+ siihen liittyvää lisähommaa. Henkilökuntamitoitus on ollut jo vuosikymmeniä todella kireää. Muuten työ on ok.
No, tästä,on tietysti seurauksena saikkuja, kukin on vuorollaan, kun ei enää jaksa.
Hoitoala ja vuorotyö vie itseltäni tällä hetkellä kyllä kaikki voimat. Onneksi loma alkaa pian.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä työtä te oikein teette, jos on noin kamalaa? Onko työnne oikeasti noin huonosti organisoitua että teette monen ihmisen työt, vai onko oma asenne työnarkomaaninen? Tietääkö teidän esimiehenne työmääränne? Olen selvästi onnekas, kun kaikissa työpaikoissa jäänyt virtaa myös harrastamiseen, sosiaaliseen elämään ja kotitöihin.
Täytyy ihan onnitella, jos joku on noin onnellisessa asemassa.
Ei ole työnarkomaniaa, ja esimies tietoinen tilanteesta, kiitos kysymästä.
Kaikki ei vain voi valita työmääräänsä. Usein firmalle tulos on niin tärkeä, ettei työntekijöitä palkata tarpeeksi. Siis voi voi, tällaisista ei oikeasti tapahdu, huijasin. Heh he...Jesus...
No taatusti tapahtuu.
Ei mitään, pakolliset kotityöt. Muuten sohvalla. Jalkoja pakottaa, keho aivan puhki. Fyysinen työ ja helle:/
Teen viikonloppuisin sapuskat arkea varten mm. pakastamalla osan eli helpotan arkea etukäteen. Pesen myös kaikki pyykit viikonloppuisin ja siivoan. En mitään lattiasta kattoon vaan perussiivouksen. Pari kertaa vuodessa palkkaan siivousfirman tekemään perusteellisemman siivon. Näin pääsen arkena vähällä ja töiden jälkeen kuntoilen aina 400kcal ma-pe. Sitten suihkuun ja rauhassa päivällistä syömään. Hyvin ehtii tehdä kaikkea.
Tulipa surullinen olo tästä ketjusta. Sen lisäksi että vastaajat ovat väsyneitä, niin kaikki työtahdin kyseenalaistajien kommentit on miinustettu ja väsyneiden plussattu, aivan kuin väsymys olisi jotenkin hyvä asia. Itse nautin enemmän siitä, että töiden jälkeen harrastan liikuntaa, ulkoilen koiran kanssa ja tapaan ystäviä.
Vaikka mitä! Neljän tunnin työpäivä ei ihan kamalasti väsytä :)