Lue keskustelun säännöt.
Rekry: Et tullut valituksi, kyseessä oli soveltuvuus tiimiin
11.06.2019 |
Olin työhaastattelussa, jossa toinen haastattelija käyttäytyi minua kohtaan todella kylmäkiskoisesti. Ei katsonut minuun päin, ei reagoinut vastauksiini, jotka sinänsä olivat kai ihan hyviä. Sanalla sanoen: ihan paska työnhakijakokemus, jota en tuon mittaluokan yritykseltä olisi voinut kuvitella. Ajattelinkin heti haastattelun jälkeen, että tuohon putiikiin en astu. Tehtävä, joita itse asiassa oli useampi auki oli mielenkiintoinen, samoin talo. Mutta elämä tuon kylmän tiukkiksen alaisena, joka ei malttanut edes puolta tuntia olla aidosti läsnä..
No, näinhän siinä kävi, etten päässyt jatkoon. Sanoivat, että kokemuksesta ei jäänyt kiinni, että kyse oli ”fitistä tiimiin”. Te, joilla on rekrykokemusta, kertokaa missä tilanteessa hakija on jo 5 min sisällä täysi EI? Aiemmissa rekryissä olen nimenomaan kuullut, että tyyppinä ovat tykänneet, ovat vieläpä eritelleet sen puolen osaamisesta, jossa toinen hakija on ollut vaan vahvempi.
Tulee epätoivoinen olo, että kokemuksesta ja osaamisesta huolimatta en saa töitä kun ”jokin” on täysin punainen merkki otsassani. Onko kyse iästä (olen jo nelikymppinen), ulkonäöstä, pukeutumisesta vai mistä? Edellinen esimieheni kiusasi minua, ja siksi olen työnhaussa. Tuolloinkin sanottiin vain, että ”en vaan sovi tiimiin”. Siitäkin huolimatta, että yritin kaikkeni, jotta olisin pidetty. Vanha esimies on tämän rekryävän tuttu - se tuli esiin haastattelussa. Onko entinen esimies voinut mustata maineeni? Tuntuu, että työurani tyssää tähän.
Ja jos olenkin vain omille heikkouksille sokea? Miten voin parantaa tapani, kun en tiedä mitä itsessäni muuttaa? Yritän olla ystävällinen, joustava ja muita huomioiva. Silti en sovi tiimiin?
Kommentit (53)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No tuota. Se tyyppi-kysymys selviää jo ekan kädenpuristuksen aikana. Joskus vaan tietää, että edessä on tukalat 30min, kun pitää esittää että olisi henkilöstä oikeasti kiinnostunut ko. tehtävään. Eli 5min on jo pitkä aika. Tosin tökerö käytös ei koskaan ole soveliasta, keneltäkään.
Juuri näin. Nopeimmillaan ei tarvita kuin se ensitervehdy/kättely ja sen vain tietää, että tätä tyyppiä en ikinä palkkaisi. Tällöin syynä on ollut ihan se olemus, mikä ei ole ollut työyhteisöömme sopiva. Eli voi olla ulkonäköseikka (joku silmille hyppäävä piirre), löysä olemus ja kädenpuristus, tiukkikselta vaikuttava persoona..sen vain tunnistaa heti, että onko edes kiinnostusta tutustua paremmin. Tosin en ikinä antaisi tämän tunteen vaikuttaa haastatteluun, vaan vedän täyden haastattelun läpi myös tässä tapauksessa.
Niin mikä ala, niin osaa välttää.
Jep :D ei voi olla ainakaan mikään asiantuntijatyö, eihän? Sellaisessa työssä ei voi olla hylkäyskriteerinä että joku "vaikutti tiukkikselta".
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Älä uikuta ap.
Olet sopimaton tiimityöskentelyyn. Hae toisenlaisia hommia.
Minun kokemukseni ”tiimityöstä” edellisessä työpaikassa:
-Esimies päätti ja liidasi jokaisen projektin yksityiskohtia myöden. Pitkän linjan asiantuntijat olivat apukäsiä, joiden tehtävä oli sanoa jees ja korjata lähinnä kirjoitusvirheitä. Minkäänlaista työnjakoa ei ollut. Pomo oli huono projektinhallinnassa. Ei suunnitelmallisuutta, vaan tulipalojen sammuttelua ja mokien korjailua. Siksi kuukauden projekti saattoi venyä vuodeksi. Asiat roikkuivat.
-Tiimityö ei koskenut työkuorman jakoa. Toiset eivät koskaan jeesanneet ylitöissä. Yksi lähti klo 15 ja toinen klo 01 yöllä. Ja se oli ”tiimityötä”.
-Aina projekteihin ei saanut edes osallistua -> tiimitaitojen puutteesta syyttelyä.
-Yhteistyökumppaneilta ei tiedetty mitä tilata. Kumppani meni heti vaihtoon, jos eivät ajatuksia lukeneet. Tiimihenkeä vahvistettiin haukkumalla kumppaneita tai vaikkapa tiimin kesätyöntekijää selän takana.
Jos tämä on ”tiimityötä”, niin kyllä., en kai sovi tiimityöhön.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No tuota. Se tyyppi-kysymys selviää jo ekan kädenpuristuksen aikana. Joskus vaan tietää, että edessä on tukalat 30min, kun pitää esittää että olisi henkilöstä oikeasti kiinnostunut ko. tehtävään. Eli 5min on jo pitkä aika. Tosin tökerö käytös ei koskaan ole soveliasta, keneltäkään.
Juuri näin. Nopeimmillaan ei tarvita kuin se ensitervehdy/kättely ja sen vain tietää, että tätä tyyppiä en ikinä palkkaisi. Tällöin syynä on ollut ihan se olemus, mikä ei ole ollut työyhteisöömme sopiva. Eli voi olla ulkonäköseikka (joku silmille hyppäävä piirre), löysä olemus ja kädenpuristus, tiukkikselta vaikuttava persoona..sen vain tunnistaa heti, että onko edes kiinnostusta tutustua paremmin. Tosin en ikinä antaisi tämän tunteen vaikuttaa haastatteluun, vaan vedän täyden haastattelun läpi myös tässä tapauksessa.
Niin mikä ala, niin osaa välttää.
Jep :D ei voi olla ainakaan mikään asiantuntijatyö, eihän? Sellaisessa työssä ei voi olla hylkäyskriteerinä että joku "vaikutti tiukkikselta".
Aamen! Työhön vaadittiin korkeakoulututkinto, alan kokemusta 8 vuotta ja osaamista spesifeistä tehtävistä. Minulla kokemusvuosia oli tuplasti. Silti pärstäkertoimesta jäi kiinni.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
olet liian vanha
Niin varmasti olenkin. Tosin ikäistäni nuoremman näköinen ja työkaverini sanoja lainatakseni ”edustava”.
Sikäli sairasta, sillä eläkeikään on vielä lähes 30 v. Mistä ehdotat hakemaan loppusijoituspaikkaa?
Olen tiimiesimies ja rekrytoin meille silloin tällöin uusia työntekijöitä. Ensimmäisenä kriteerinä on tausta ja osaaminen, onko realistista tarjota hakijalle avointa paikkaa. Mutta yhtä tärkeää on innokkuus ja halu oppia uutta. Jos haastatteluun tulee ystävällinen, hyväkäytöksinen ja innostunut tyyppi, hän hyvin todennäköisesti saa paikan. Myös halu edetä ja kehittyä on tärkeää, ei toki välttämätöntä. Hakija saa olla omalaatuinen tai persoonallinen. Mitä monipuolisempi poppoo meillä on, sitä enemmän ideoita ja näkökulmia saamme. En siis etsi mitään tiettyä muottia.
Mutta jos haastateltava vaikuttaa ikävältä tai hankalalta jo haastattelussa, hänestä tuskin kuoriutuu mukavaa varsinaisen työn alkaessa.
Etsin tiimiin maalaisjärjellä ja hyvällä asenteella toimivia tavallisia ihmisiä. Ilmapiirin myrkyttäjät menkööt muualle.
Koen että tehtäväni on olla haastateltavalle ystävällinen ja luoda hyvä ilmapiiri, mutta haastattelussa ei kuitenkaan ole kyse minusta, vaan haastateltavan ajatuksista. Voihan se olla, että ap:n haastattelijalla on ollut yrmeä perusilme, tai vasta vähän kokemusta rekrytoinnista. Tai sitten kohtaamasi haastattelija oli huono työssään, kuka tietää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ymmärrän että kaikki ei pidä kaikista. En itsekään pidä kaikista tapaamistani ihmisistä, mutta mielestäni on epäammattimaista antaa sen näkyä työpaikalla tai asiakaspalvelutilanteissa. Siellä kuitenkin edustetaan omaa firmaa ja omaa ammattikuntaa. Aikuisen ihmisen pitää osata olla neutraali.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No tuota. Se tyyppi-kysymys selviää jo ekan kädenpuristuksen aikana. Joskus vaan tietää, että edessä on tukalat 30min, kun pitää esittää että olisi henkilöstä oikeasti kiinnostunut ko. tehtävään. Eli 5min on jo pitkä aika. Tosin tökerö käytös ei koskaan ole soveliasta, keneltäkään.
Juuri näin. Nopeimmillaan ei tarvita kuin se ensitervehdy/kättely ja sen vain tietää, että tätä tyyppiä en ikinä palkkaisi. Tällöin syynä on ollut ihan se olemus, mikä ei ole ollut työyhteisöömme sopiva. Eli voi olla ulkonäköseikka (joku silmille hyppäävä piirre), löysä olemus ja kädenpuristus, tiukkikselta vaikuttava persoona..sen vain tunnistaa heti, että onko edes kiinnostusta tutustua paremmin. Tosin en ikinä antaisi tämän tunteen vaikuttaa haastatteluun, vaan vedän täyden haastattelun läpi myös tässä tapauksessa.
Niin mikä ala, niin osaa välttää.
En viitsi paljastaa, mutta ala on pieni, ja jos näet samassa työpaikassa kerralla poikkeuksellisen monta paikkaa auki, niin kellot soimaan. Kuvittelin, että firmalla on hyvä maine - siksi kohtelu yllätti. Jossa pienessä nyrkkipajassa ei välttämättä ole osaamista työnantajamielikuvan rakentamiseen, mutta olisin kuvitellut tästä toista. Ja kuten sanottua, vuosien mittaan ja ihan hiljattainkin on kokemusta haastatteluista. Niissä on oltu ystävällisiä ja kiinnostuneita. Tämä oli ensimmäinen surkea haastattelu, joten yllättyin, että iso firma oli niin epäammattimainen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Työpaikka hakiessa on selvää että työtä hakevan ihmisen työtulosta ja olemusta, on tiedusteltu entisestä työpaikasta.
Jos arvioat sieltä ovat heikot, miksi työnantaja palkkasi firmaansa sellaisen ihmisen.
Puskaradio toimii aina vuorenvarmasti.
Pomo ei aina halua antaa kehuja työntekijöille joka on työnsä tehnyt hyvin mutta jonka kanssa on ollut henkilökemiaongelmia, niinkuin kaikkien muidenkin kanssa jotka ovat lähdössä tai jo lähteneet.
”Mutta jos haastateltava vaikuttaa ikävältä tai hankalalta jo haastattelussa, hänestä tuskin kuoriutuu mukavaa varsinaisen työn alkaessa.
Etsin tiimiin maalaisjärjellä ja hyvällä asenteella toimivia tavallisia ihmisiä. Ilmapiirin myrkyttäjät menkööt muualle.”
Mistä tällainen fiilis ”hankalasta tyypistä” syntyy? Kysyn, jotta voisin välttää.
Hymyilen, olen positiivinen, en puhu pahaa entisestä työpaikasta (vaikka syytä olisi). Proaktiivisesti tuon esiin, miksi työ kiinnostaa ja mitä osaamista olisi annettavana. Näillä tavoilla olen saanut hyvää palautetta. Oikeastaan aina jos olen pudonnut jatkosta, tiedän, mistä ammatillisista seikoista on ollut kyse. Joko jotain osaamista puuttui tai hakivat juniorimpaa kehittymään tehtävään. Joskus olen ollut liian kokenut. Hyvässä prosessissa olen saanut ihan hyvät selitykset pyytämättä. Usein ovat luvanneet pitää mielessä tulevia positioita ajatellen. Nyt tulkitsin, että turha jatkossakaan.
Mietin, että jos ex-esimies on valehdellut ja mustamaalannut (jäänyt valehtelusta aiemminkin kiinni), niin oikeusturvani on olematon.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En sitten ollutkaan ”liian vanha” tai ”tiimityöhön soveltumaton”. Sain toisen, mielenkiintoisen työtarjouksen! Tässä välissä kävin myös eräässä toisessa haastattelussa, jossa olivat myös kiinnostuneita ja suhtautuivat ystävällisesti ja positiivisesti. Ja samaan tehtävänkuvaan hakivat tekijää.
Tämä vahvistaa entisestään tunnetta, että tuon ison yhtiön haastattelutilanne oli täysin asiaton. On tainnut jotain nimeltä mainitsematonta haastattelijan päähän.
AP
Rekryäjiä pitää mielistellä, näyttää että tulee toimeen kaikkien kanssa. Myös kasvojen ilmeillä näyttää, että kysymykset ovat hyviä, vaikka koko touhu on ihan pelleilyä. Valehtelu on kanssa hyvästä.