Miksi anoppi kritisoi minua kaikesta?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Älä mene sinne. Jää lasten kanssa kotiin.

 

 

Niin lapset ainakin pitää kääntää mummoaan vastaan, parjata ja motkottaa.  Tietysti myös mies mutta mies joka on hitusen itsenäisyyttään onnistunut säilyttämään, voi joskus vastoin vaimon tahtoa käydä äidillään.  Mutta kyllä sen saa päättäväisellä puheella, uhkaamalla erolla, loppumaan.

Ei ole anopin käytös lapsille hyvästä. 

 

Jos mies ei siihen puutu, voi käydä ihan yksinänsä.

Mulla ihan oma perhe alkoi kummalliseksi pätijäksi, kun sain lapsen. Parhaiten tiesi toki lapseton pikkuveljeni, jolla oli aina hyviä ideoita siitä, mitä minun pitäisi tehdä.

Haha, mun anoppi sanonut mulle ton saman et pidän vauvaa liikaa sylissä ja et ei saisi heti mennä katsomaan kun vauva itkee, et vauva oppii siitä huonoille tavoille. Oli myös sitä mieltä että mun pitää äitiysvapaan aikana tienata omaa rahaa (?) jostain. 

Meillä syynä oli kirkkaasti se etten hänen mielestään ollut kyllin hyvä puoliso hänen ihmeelliselle pojalleen. Eikä ollut toinenkaan miniä, vävyjä sen sijaan kehuttiin maasta taivaaseen. 

Missä ihmisten loogisuus?  Tämähän on anoppien haukkumis/kritisointikeskustelu.  Miniät eivät siedä anoppeja, koska ovat itse niin kivoja ihmisiä, niin korkea koulutus ja hyvät tulot, silti on naitu tökerön kodin poika.

Nuorempikin voi kehittää, huolimatta siitä että on kympin tyttö, sosiaalisia taitojaan kohdata erilaisia ihmisiä alemmastakin yhteiskuntaluokasta jos sinne on avioliiton kautta joutunut.

Ehkä ne anopit on vaan puheliaita ja kertovat miten he tekivät tms  eivätkä tajua miniän olevan omanarvontuntoinen, helposti itseensä ottava joka sanasta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Älä mene sinne. Jää lasten kanssa kotiin.

 

 

Niin lapset ainakin pitää kääntää mummoaan vastaan, parjata ja motkottaa.  Tietysti myös mies mutta mies joka on hitusen itsenäisyyttään onnistunut säilyttämään, voi joskus vastoin vaimon tahtoa käydä äidillään.  Mutta kyllä sen saa päättäväisellä puheella, uhkaamalla erolla, loppumaan.

Ei ole anopin käytös lapsille hyvästä. 

 

Jos mies ei siihen puutu, voi käydä ihan yksinänsä.

Hyvin koulittu mies on nöyrä vaimolleen.  Jatka kouluttamista,  koirankouluttajilta voit saada hyviä ohjeita tottelevaisuuskoulutukseen.

Sanot vain, että meillä tehdään nyt kuitenkin näin ja tämä toimii hyvin. Voit sanoa ihan rauhassa idioottimaisuuksiin takaisin (mieluummin silti rakentavasti, varsinkin silloin kun toinen on pöljä). Miehesi ja sinun kuuluisi olla samassa tiimissä pitämässä toistenne puolia. 

Minä olen myös tehnyt kaiken väärin siitä lähtien, kun tieto raskaudesta julkaistiin. Olin väärin raskaana, synnytin väärin, "pakotin" mieheni mukaan synnytykseen vaikka äippäkin olisi tarvinnut apua. En antanut vauvalle vettä ja appelsiinimehua, tästä oli kylällä ollut oikein huutoäänestys. En antanut vauvan leikkiä insuliinikynällä tai pistorasioilla enkä niellä kiviä jne jne jne. Siis aivan kaikki mitä teen on väärin. Jopa hiukseni ja kotini ovat vääränlaiset ja olen huono nainen kun menen perheeni kanssa hotelliin. Anoppini on jopa ehdottanut että voisi olla lapseni äiti ja minä olisin apuäiti joka opettelee siinä samalla :D.

Ja olen pohtinut, että anoppini on ehkä lievästi autistininen. Väittää itse, että suorasanaisuutensa on pohjanmaan peruja, mutta osaa kuitenkin maskata siellä pohjanmaalla niin hienosti, että ei voi ihan vain pohjalaisuudesta olla kyse.

Anoppi oli myös neitsytmorsiamena joutunut "hirveän anopin" armoille (muilta olen kuullut, että anoppinsa oli kiltti ihminen, mutta mikä lie totuus). Anopin mies oli reilusti vanhempi kolmen lapsen isä, ja nämä lapset ovat kertoneet, että anoppi oli todella mustasukkainen ja epävarma, kun miehellä oli ne lapset. 

Ehkäpä anoppi vain halusi lopultakin olla se aikuinen ihminen (eikä lapsellinen, tyhmä ja ruma kuten minä) ja pettyi kun ei päässytkään elämään sitä elämäänsä perheen päänä. 

Terve se ihmisraunio ei ainakaan ole millään mittapuulla. En enää edes vihaa, vaan säälin silloin kun muistan olemassaolonsa. 

Vierailija kirjoitti:

Missä ihmisten loogisuus?  Tämähän on anoppien haukkumis/kritisointikeskustelu.  Miniät eivät siedä anoppeja, koska ovat itse niin kivoja ihmisiä, niin korkea koulutus ja hyvät tulot, silti on naitu tökerön kodin poika.

Nuorempikin voi kehittää, huolimatta siitä että on kympin tyttö, sosiaalisia taitojaan kohdata erilaisia ihmisiä alemmastakin yhteiskuntaluokasta jos sinne on avioliiton kautta joutunut.

Ehkä ne anopit on vaan puheliaita ja kertovat miten he tekivät tms  eivätkä tajua miniän olevan omanarvontuntoinen, helposti itseensä ottava joka sanasta.

Mistä tällaisen anopin löytäisi? Voisin vaihtaa omaani. Hän ei kerro, kuinka kymmeniä vuosia sitten tehtiin, vaan suoraan ohjeistaa/käskyttää tekemään 70-luvun kasvatussäännöin. Todella loukkaavaa, olenhan itse kasvatusalan ihminen ja viimeisimmät täydennyskoulutuksenikin ovat ihan tältä vuosikymmeneltä. Luulisin, että tutkimustietoon voi luottaa ja psykologian opinnotkin tukevat lapsen terveeksi kasvattamisessa. En pysty jättämään alle vuoden ikäistä itkemään yksikseen, vaikka anoppi niin toistuvasti käskeekin tekemään. Enkä kyllä jätä lapsia myöskään ilman valvovaa silmää anopin luona.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Missä ihmisten loogisuus?  Tämähän on anoppien haukkumis/kritisointikeskustelu.  Miniät eivät siedä anoppeja, koska ovat itse niin kivoja ihmisiä, niin korkea koulutus ja hyvät tulot, silti on naitu tökerön kodin poika.

Nuorempikin voi kehittää, huolimatta siitä että on kympin tyttö, sosiaalisia taitojaan kohdata erilaisia ihmisiä alemmastakin yhteiskuntaluokasta jos sinne on avioliiton kautta joutunut.

Ehkä ne anopit on vaan puheliaita ja kertovat miten he tekivät tms  eivätkä tajua miniän olevan omanarvontuntoinen, helposti itseensä ottava joka sanasta.

Mistä tällaisen anopin löytäisi? Voisin vaihtaa omaani. Hän ei kerro, kuinka kymmeniä vuosia sitten tehtiin, vaan suoraan ohjeistaa/käskyttää tekemään 70-luvun kasvatussäännöin. Todella loukkaavaa, olenhan itse kasvatusalan ihminen ja viimeisimmät täydennyskoulutuksenikin ovat ihan t

Miksi ihmeessä et tarkistanut anopin koulutustaustaa ja varallisuutta ennen lapsen hankkimista?  Lapsparkahan voi tulla tyh.ään anoppiinsa.

Anoppi saatana vei kahden kuukauden ikäisen poikani saunaan, joo sanoi että käy vain kaupassa ihan rauhassa. Tulin takaisin ja kertoi mitä oli tehnyt, pidin puhuttelun ja puolusti "hän on syntynyt saunassa ja aina on vauvat käyneet saunassa". Sanoin kyllä selvällä Suomella että oli viimeinen kerta kun minun lapseen edes koskee. 

Olisi niin mukavaa, kun voisikin avoimesti keskustella anopin kanssa ja nauraa sille, miten entisaikoina ja nykyisin on niin erilaiset ohjeistukset lasten hoidosta ja ravinnosta. Mutta hän kauhistelee nykyisiä neuvolan ohjeistuksia ja kiellettyjä ruokia pitäisi antaa, koska maalaisjärkeäkin saa kuulemma käyttää. Lasta ei saa liikaa helliä eikä kehua jne. Moitteet pitää tiuskia. Kiellettyjä ruokia tulee antaa, vaikka omien lasten hampaat olivat reikiintyneet jo kouluikäisenä tai vaikka niistä on tutkitusti terveyshaittoja pienen lapsen sisäelimille. Perusteluna on, koska ennenkin tehtiin niin. En jaksa tällaisia yksipuolisia komentelukeskusteluja, mutta mielelläni vertailisin ilman arvostelemista näitä eri toimintatapoja.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kukaan nainen ei ole koskaan tarpeeksi hyvä pojalle.

Anopit harvemmin moitskelee vävyjä,  mutta miniät ovat ikuisesti hampaissa.

 

Ei pidä paikkaansa! Koskaan en ole kritisoinut poikieni tyttöystäviä/avovaimoja/vaimoja. Se tietenkin vaatii tietoista päätöstä, sillä usein olisi kyllä ollut sanottavaa. Ehkä ap:n anoppi vaan sanoo, mitä ajattelee, eikä huomaa, että pahoittaa miniän mielen.

Miksi ajattelet pahaa miniästä ja arvostelet usein hänen tapojaan? Tottakai se näkyy olemuksestaan ja sen vaistoaa. Miksi et voisi ottaa positiivista, hyväksyvää ja rakastavaa asennetta poikasi mielitiettyä kohtaan?

Olisikohan jonkinlainen kiertotie jolla osoittaa välittämistä?

Miksi ihmeessä et tarkistanut anopin koulutustaustaa ja varallisuutta ennen lapsen hankkimista?  Lapsparkahan voi tulla tyh.ään anoppiinsa

-> Juuri siitä syystä, että koulutustaso ei meille puolisoni kanssa merkkaa ja fiksu äiti ja isä osaavat kyllä kasvattaa oman lapsensa ilman mummon päsmäröintiä. Emme anna mummon esim. pahoinpidellä lastamme tukistamalla, kun pieni lapsi tekee jotain tuhmaa. Onneksi lapsi ei voi tulla lapsenlasta lyövään mummoonsa kun valvomme puolisoni kanssa koko ajan vieressä kasvatuksen asianmukaisuutta. Mieskin tietää ettei nykyään kuriteta fyysisesti lasta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kukaan nainen ei ole koskaan tarpeeksi hyvä pojalle.

Anopit harvemmin moitskelee vävyjä,  mutta miniät ovat ikuisesti hampaissa.

 

Ei pidä paikkaansa! Koskaan en ole kritisoinut poikieni tyttöystäviä/avovaimoja/vaimoja. Se tietenkin vaatii tietoista päätöstä, sillä usein olisi kyllä ollut sanottavaa. Ehkä ap:n anoppi vaan sanoo, mitä ajattelee, eikä huomaa, että pahoittaa miniän mielen.

Miksi ajattelet pahaa miniästä ja arvostelet usein hänen tapojaan? Tottakai se näkyy olemuksestaan ja sen vaistoaa. Miksi et voisi ottaa positiivista, hyväksyvää ja rakastavaa asennetta poikasi mielitiettyä kohtaan?

Käviskö sama miniöihin, eivät tulisi nokka pystyssä ivallisin ilmein anoppilaansa. " minun äidilläni ei ole enää 30 vuotta vanhoja huonekaluja,  äitini ei asuisi näin ahtaasti,  äitini  jumppaa ja pysyy hoikkana, voi, äitini ei tarjoisi vieraille pullaa  eikä ainakaan noin rumalta pullalautaselta jne."

Muista, että sinun ei tarvitse olla tekemisissä tuollaisen ihmisen kanssa. Ei varmasti tee hyvää itsetunnollesi kuunnella jatkuvaa arvostelua. Voit kokeilla vaikka viestillä kertoa miltä hänen käytöksensä tuntuu, ja jos sekään ei auta niin kontakti aivan minimiin.

Minulla samanlainen anoppi. Milloin on sipulit leikattu väärin ja milloin on muutenkin tehty kaikki asiat väärin. Hänen tekemä tapansa on ainut ja oikea. Ärsyttää kun pitää poikaansa kuninkaana ja minä joudun aina palvelemaan. Välillä tunnen olevani ennemminkin poikansa palvelija kuin vaimo. Poikansa vain saa olla ja nainen palvelee.

Vierailija kirjoitti:

Minulla samanlainen anoppi. Milloin on sipulit leikattu väärin ja milloin on muutenkin tehty kaikki asiat väärin. Hänen tekemä tapansa on ainut ja oikea. Ärsyttää kun pitää poikaansa kuninkaana ja minä joudun aina palvelemaan. Välillä tunnen olevani ennemminkin poikansa palvelija kuin vaimo. Poikansa vain saa olla ja nainen palvelee.

Jos sipuli on leikattu väärin, kippaa pois saman tien ja ärjäise: "piika töihin!" Ja arvostele jokainen liike, minkä se tekee uutta sipulia pilkkoessaan. Pilkkoo liian hitaasti, väärällä veitsellä, väärällä laudalla, liian erikoikoisia paloja...