Moni 45+ nainen poistuu vapaaehtoisesti parisuhdemarkkinoilta

Moni? Vielä useampi löytää +45 ikäisenä toisella kierroksella uuden rakkauden. Tiedän mistä puhun, koska kuulun itsekin kyseiseen joukkoon. Kuten kaikki (eronneet) ystävätkin.

Mahtavia kommentteja ja hyvä keskustelu!  Itse tunnen suoranaista "helpotusta", että saan pikkuhiljaa siirtyä ns. "näkymättömään" kastiin eikä tarvitse enää yrittää näyttää hehkeältä tai "pantavalta" kenellekään :o). Maailmassa on todellakin tärkeämpiä asioita kuin seksi ja vastakkaisen sukupuolen huomio - onneksi.

Ja toisille seksi nyt vaan on tärkeämpää kuin toisille. Joku on ehkä jo todennutin sen, että pääasia, että samanmieliset löytävät toisensa.

Niin mutta miksi se uusi äijä pitäisi löytää?

Mikä niissä miehissä on niin hienoa. Harvat ovat oikeesti helliä vaan mielessä paneminen. Itsekkäitä ja mustasukkaisia. Hyi helvetti.

Vierailija kirjoitti:

Moni poistuu jo päälle kolmekymppisenä haudaten haaveet omasta perheestä kun miehiä kiinnostaa vain irtoseksi ja/tai seksisuhteet.

Minä en kutsuisi tätä vapaaehtoiseksi poistumiseksi..

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kävin noin vuoden treffeillä, on/off, ehkä noin parinkymmenen Pk-seudulla asuvan keski-ikäisen miehen kanssa. Ihan mukavia miehiä suurin osa, mutta mikä oli silmiinpistävää on se, että noin suunnilleen jokaisella on selkeitä ongelmia menneisyytensä, itsensä, työnsä, eksänsä jne kanssa. Voi olla naisillakin, mutta koska en ole naisia treffaillut, niin tämä huomio koskee nyt vain miehiä. Eli keski-iän kriisi, miesten vaihdevuodet? Oli asian nimi mikä tahansa, niin totesin, että en missään nimessä halua edes ihastua, saati sitten aloittaa suhdetta tuollaisten ongelmatyyppien kanssa, ei mitään halua olla tässä iässä yhdenkään miehen terapeutti ja pelastaja, kaikista vähiten paskasanko. Eli tämän kun sisäistin, niin pitkän 25-vuoden parisuhteen jälkeen tullut ”hätä” löytää uusi suhde hävisi pois ja miten vapauttavaa se onkaan. Ja kyllä seksiä saa jos vain haluaa. N49

Aika voimakas yleistys. Itse erosin viisikymppisenä ja muutaman vuoden jälkeen löysin nykyisen mieheni joka aivan sovussa historiansa kanssa, hänen ex-vaimonsa sen sijaan taitaa olla vieläkin masentunut, halusi erota miehestä kun oletti miehen aiheuttavan pahan olonsa. Aikuiset ihmiset parhaimmillaan pystyvät erittäin mielekkäisiin parisuhteisiin, seistään omilla jaloilla ja annetaan toiselle tarpeeksi tilaa ollaEiköhän ongelmallisia ole sekä naisissa että miehissä. Ja molemmissa peiliin katsomista vältteleviä ihmisiä joiden mielestä ne ongelmat on aina muissa. Tämän ketjun kyynisyys ja toiseen sukupuoleen kohdistettu inho on huolestuttavaa, kirjoittajat ei taida olla kovin onnellisia ihmisiä?

Niin? Eli ei saa kertoa kokemuksia miehistä, jos ei ole kokemuksia naisista? Johan tuon kirjoittaja sanoi, että ei tiedä kuinka ongelmaisia vastaavasti naiset ovat, koska ei heitä deittaile🙄

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kävin noin vuoden treffeillä, on/off, ehkä noin parinkymmenen Pk-seudulla asuvan keski-ikäisen miehen kanssa. Ihan mukavia miehiä suurin osa, mutta mikä oli silmiinpistävää on se, että noin suunnilleen jokaisella on selkeitä ongelmia menneisyytensä, itsensä, työnsä, eksänsä jne kanssa. Voi olla naisillakin, mutta koska en ole naisia treffaillut, niin tämä huomio koskee nyt vain miehiä. Eli keski-iän kriisi, miesten vaihdevuodet? Oli asian nimi mikä tahansa, niin totesin, että en missään nimessä halua edes ihastua, saati sitten aloittaa suhdetta tuollaisten ongelmatyyppien kanssa, ei mitään halua olla tässä iässä yhdenkään miehen terapeutti ja pelastaja, kaikista vähiten paskasanko. Eli tämän kun sisäistin, niin pitkän 25-vuoden parisuhteen jälkeen tullut ”hätä” löytää uusi suhde hävisi pois ja miten vapauttavaa se onkaan. Ja kyllä seksiä saa jos vain haluaa. N49

Aika voimakas yleistys. Itse erosin viisikymppisenä ja muutaman vuoden jälkeen löysin nykyisen mieheni joka aivan sovussa historiansa kanssa, hänen ex-vaimonsa sen sijaan taitaa olla vieläkin masentunut, halusi erota miehestä kun oletti miehen aiheuttavan pahan olonsa. Aikuiset ihmiset parhaimmillaan pystyvät erittäin mielekkäisiin parisuhteisiin, seistään omilla jaloilla ja annetaan toiselle tarpeeksi tilaa ollaEiköhän ongelmallisia ole sekä naisissa että miehissä. Ja molemmissa peiliin katsomista vältteleviä ihmisiä joiden mielestä ne ongelmat on aina muissa. Tämän ketjun kyynisyys ja toiseen sukupuoleen kohdistettu inho on huolestuttavaa, kirjoittajat ei taida olla kovin onnellisia ihmisiä?

Niin? Eli ei saa kertoa kokemuksia miehistä, jos ei ole kokemuksia naisista? Johan tuon kirjoittaja sanoi, että ei tiedä kuinka ongelmaisia vastaavasti naiset ovat, koska ei heitä deittaile🙄

Tsekkaapa muut ketjun viestit, niissä samanlaista viestiä, hyvin ylenkatseista ja ylemmyydentuntoista suhtautumista miehiin - ja toisinpäin. Ehkä se peili olisi hyvästä, missä ne ongelmat oikein ovat? Ja ehkä kannattaisi pysähtyä lukemaan niitä omia viestejä ja miettiä omaa hyvinvointiaan. Toisaalta aina näitä lukiessa pitäisi itsenikin muistaa, että kirjoittajia on harvoja, monet näyttävät notkuvan av:lla jatkuvasti kun tunnistavat toistensa aloituksia. Ja tuo väki ei varmasti edusta keski-ikäisen väestön jakaumaa kovin hyvin, painottuu netissä aikaa tappaviin katkeroituneisiin. Monet kaltaiseni positiiviset vain pyörähtävät kuten itse, palaavat töihin mihin itse nyt lähden tai lomatekemisiin.

Olen eronnut 44v nainen ja huomaan olevani todella nirso miesten suhteen. Jos aion seurustella, on miehen oltava lähes kymppi.

Tämän ikäisenä en enää halua tuhlata elämääni ihan kivaan mieheen tai parisuhteeseen.

Tuo on totta ja johtuu siitä että mies on niin kuluttava naiselle. Naisen elämä on paljon parempaa ja helpompaa ilman riippakivimiestä. Kaikissa ikäryhmissä mies hyötyy parusuhteessa ja nainen häviää.

Moni mies haluaisi muuttaa mahdollisimman pian virallisesti yhteen naisen kanssa niin että myydään omat ja hommataan yhteinen asunto ja vuoroin miehen vuoroin naisen luona oleminen ei riitä miehelle koska mies haluaa naisen luo täyshoitoon. Siihen moni nainen ei aiemman kokemuksen vuoksi lähde ja hyvä niin.

Jos nyt syystä tai toisesta jäisin yksin niin en todellakaan haluaisi enää parisuhdetta. Olisin vapaa.

Nykyisessä parisuhteessa/miehessä ei ole mitään vikaa ja olen onnellinen. Ei vaan kiinnosta enää aloittaa alusta kenenkään kanssa. Ikää 50v.

Selektiivinen filantrooppi kirjoitti:

Kylläpä on groteskia androgyniaa havaittavissa tässä ketjussa. Roviollehan teidät +45 v. huuhkajat pitäisi melkein laittaa. Me miehet visuaalisina toimijoina näemme vain lusääntymiskykyiset naiset, muut ovat transparentteja meille. Saatamme jopa kävellä yli ihan kirjaimellisesti, koska emme vain huomaa teitä. Hyvää päivänjatkoa ja loppuviikkoa kaikille paitsi menopaussimartoille :)

Androgynia ei ole sana, jota haet. Jos aikoo olla näppärä, on parempi tietää, mitä tekee.

Tajusin 5-kymppisena, etta en oikeestaan ole parisuhdeihminen. On kaverit, uber sosiaalinen elama, duuni jota rakastan, lapset... ja dildo. Mitaan ei puutu. Olen tosi onnellinen. 

Totta myos sekin tosin, etta en jaksaisi/haluaisi ikaistani tai vanhempaa gubbea katella. Ja nuoremmilla miehilla on muut intressit. 

Vierailija kirjoitti:

No sitten jää kumpikin sukupuoli ilman kumppania, kun kumpikaan ei saa mitä haluaa. Tosin se menee yleensä niin, että keski-ikäiset naiset eivät edes etsi miestä, koska tajuavat, miten paljon helpompaa elämä on yksin. Mihin nainen tarvitsee miestä, kaiken mitä haluaa saa ilmankin parisuhdetta. Kuulemma. 

Miksi elämä yksin olisi helpompaa, en tajua. Yhdessä en tahdo asua, en ole ikinä asunut yhdessä. Hyvä mies on paras ystävä. Seksi ihanaa.

121212 kirjoitti:

Naisen elämänvaiheet:

1. Juoksut (menevät panomiehet kiinnostavat, nuoruudesta kaikki irti)

2. Vakiintuminen (100% panostus kotiin ja käytännöllisyyteen, muumimammalook, +20kg)

3. Menot (kulttuuria, matkailua, voimaantumista, Uusi Minä. Miehet lakkaavat kiinnostamasta tai parisuhteeseen ei enää saa vastaavan tasoista kuin nuorempana)

Sulla on kakkonen ihan lähtökohtaisesti väärä ajattelutapa: naisten elämän keskeisin asia ei ole top ten miehen löytäminen , kuten sinulla on sen top ten missukan. Nämä sinun aloituksesta ja kommentointi ovat provoja, mutta selväksi on käynyt mitä sinä ajattelet naisista.

Sulla on näköjään kesäloma alkanut tai sitten olet fudut saanut töistä, kun sinä loputtomasti suollat tätä samaa soopaa ketjusta toiseen

121212 kirjoitti:

Naisen elämänvaiheet:

1. Juoksut (menevät panomiehet kiinnostavat, nuoruudesta kaikki irti)

2. Vakiintuminen (100% panostus kotiin ja käytännöllisyyteen, muumimammalook, +20kg)

3. Menot (kulttuuria, matkailua, voimaantumista, Uusi Minä. Miehet lakkaavat kiinnostamasta tai parisuhteeseen ei enää saa vastaavan tasoista kuin nuorempana)

Älä viitsi. Ei ne miehetkään opiskeluvuosina halua vakiintua, kun se tarkoittaa sitten etäsuhteita. Naisilla menee aikansa saada vakityöpaikka opiskelujen jälkeen ennen kuin pystyy kuvitella lasten hankintaa ja uudessa työpaikassa olisi hyvä olla muutama vuosi ennen lapsen syntymää. Lapset vaativat naiselta paljon ja jos nainen joutuu vastaamaan arjesta miehen jatkaessa sinkkuelämää, niin tottakai nainen haluaa kodista ulos, kun lapset ovat tarpeeksi vanhoja. Jos mies on itse itsensä ulkoistanut perheensä elämästä, niin mitä sellaisella miehellä tekee? Ei se pieni lihanpala ole niin ihmeellinen mitä miehet itse kuvittelevat.

Minulle on aina esimerkiksi kirjallisuus merkinnyt huomattavasti enemmän kuin parisuhde.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Moni poistuu jo päälle kolmekymppisenä haudaten haaveet omasta perheestä kun miehiä kiinnostaa vain irtoseksi ja/tai seksisuhteet.

Minä en kutsuisi tätä vapaaehtoiseksi poistumiseksi..

Fiksuimmat poistuu vapaaehtoisesti jo tuossa iässä ja hölmöimmät hakkaa päätään seinään vielä muutaman vuoden.

121212 kirjoitti:

Naisen elämänvaiheet:

1. Juoksut (menevät panomiehet kiinnostavat, nuoruudesta kaikki irti)

2. Vakiintuminen (100% panostus kotiin ja käytännöllisyyteen, muumimammalook, +20kg)

3. Menot (kulttuuria, matkailua, voimaantumista, Uusi Minä. Miehet lakkaavat kiinnostamasta tai parisuhteeseen ei enää saa vastaavan tasoista kuin nuorempana)

Älä viitsi. Ei ne miehetkään opiskeluvuosina halua vakiintua, kun se tarkoittaa sitten etäsuhteita. Naisilla menee aikansa saada vakityöpaikka opiskelujen jälkeen ennen kuin pystyy kuvitella lasten hankintaa ja uudessa työpaikassa olisi hyvä olla muutama vuosi ennen lapsen syntymää. Lapset vaativat naiselta paljon ja jos nainen joutuu vastaamaan arjesta miehen jatkaessa sinkkuelämää, niin tottakai nainen haluaa kodista ulos, kun lapset ovat tarpeeksi vanhoja. Jos mies on itse itsensä ulkoistanut perheensä elämästä, niin mitä sellaisella miehellä tekee? Ei se pieni lihanpala ole niin ihmeellinen mitä miehet itse kuvittelevat.

Sinä olet aina sitä mieltä, että teki nainen missä ikävaiheessa mitä tahansa, niin se on aina väärin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kävin noin vuoden treffeillä, on/off, ehkä noin parinkymmenen Pk-seudulla asuvan keski-ikäisen miehen kanssa. Ihan mukavia miehiä suurin osa, mutta mikä oli silmiinpistävää on se, että noin suunnilleen jokaisella on selkeitä ongelmia menneisyytensä, itsensä, työnsä, eksänsä jne kanssa. Voi olla naisillakin, mutta koska en ole naisia treffaillut, niin tämä huomio koskee nyt vain miehiä. Eli keski-iän kriisi, miesten vaihdevuodet? Oli asian nimi mikä tahansa, niin totesin, että en missään nimessä halua edes ihastua, saati sitten aloittaa suhdetta tuollaisten ongelmatyyppien kanssa, ei mitään halua olla tässä iässä yhdenkään miehen terapeutti ja pelastaja, kaikista vähiten paskasanko. Eli tämän kun sisäistin, niin pitkän 25-vuoden parisuhteen jälkeen tullut ”hätä” löytää uusi suhde hävisi pois ja miten vapauttavaa se onkaan. Ja kyllä seksiä saa jos vain haluaa. N49

Aika voimakas yleistys. Itse erosin viisikymppisenä ja muutaman vuoden jälkeen löysin nykyisen mieheni joka aivan sovussa historiansa kanssa, hänen ex-vaimonsa sen sijaan taitaa olla vieläkin masentunut, halusi erota miehestä kun oletti miehen aiheuttavan pahan olonsa. Aikuiset ihmiset parhaimmillaan pystyvät erittäin mielekkäisiin parisuhteisiin, seistään omilla jaloilla ja annetaan toiselle tarpeeksi tilaa ollaEiköhän ongelmallisia ole sekä naisissa että miehissä. Ja molemmissa peiliin katsomista vältteleviä ihmisiä joiden mielestä ne ongelmat on aina muissa. Tämän ketjun kyynisyys ja toiseen sukupuoleen kohdistettu inho on huolestuttavaa, kirjoittajat ei taida olla kovin onnellisia ihmisiä?

Niin? Eli ei saa kertoa kokemuksia miehistä, jos ei ole kokemuksia naisista? Johan tuon kirjoittaja sanoi, että ei tiedä kuinka ongelmaisia vastaavasti naiset ovat, koska ei heitä deittaile🙄

Tsekkaapa muut ketjun viestit, niissä samanlaista viestiä, hyvin ylenkatseista ja ylemmyydentuntoista suhtautumista miehiin - ja toisinpäin. Ehkä se peili olisi hyvästä, missä ne ongelmat oikein ovat? Ja ehkä kannattaisi pysähtyä lukemaan niitä omia viestejä ja miettiä omaa hyvinvointiaan. Toisaalta aina näitä lukiessa pitäisi itsenikin muistaa, että kirjoittajia on harvoja, monet näyttävät notkuvan av:lla jatkuvasti kun tunnistavat toistensa aloituksia. Ja tuo väki ei varmasti edusta keski-ikäisen väestön jakaumaa kovin hyvin, painottuu netissä aikaa tappaviin katkeroituneisiin. Monet kaltaiseni positiiviset vain pyörähtävät kuten itse, palaavat töihin mihin itse nyt lähden tai lomatekemisiin.

Oooh.Sinä hyvempi ihminen alennuit käymään täällä katsomassa mitä WT porukka täällä jauhaa ja suuren viisauden hunajaa meille jurpoille jaoit.Olenpa minä nyt otettu!

Selektiivinen filantrooppi kirjoitti:

Kylläpä on groteskia androgyniaa havaittavissa tässä ketjussa. Roviollehan teidät +45 v. huuhkajat pitäisi melkein laittaa. Me miehet visuaalisina toimijoina näemme vain lusääntymiskykyiset naiset, muut ovat transparentteja meille. Saatamme jopa kävellä yli ihan kirjaimellisesti, koska emme vain huomaa teitä. Hyvää päivänjatkoa ja loppuviikkoa kaikille paitsi menopaussimartoille :)

Unohdit allekirjoituksen

T.Misogyyni

121212 kirjoitti:

Naisen elämänvaiheet:

1. Juoksut (menevät panomiehet kiinnostavat, nuoruudesta kaikki irti)

2. Vakiintuminen (100% panostus kotiin ja käytännöllisyyteen, muumimammalook, +20kg)

3. Menot (kulttuuria, matkailua, voimaantumista, Uusi Minä. Miehet lakkaavat kiinnostamasta tai parisuhteeseen ei enää saa vastaavan tasoista kuin nuorempana)

Miten ajattelit että menevät panomiehet kiinnostavat esim. introverttejä naisia? Eivät kuule kiinnosta tippaakaan. Eihän sellaisen kanssa ole mitään yhteistä. Yleensä menevät panomiehet ärsyttävät minua ja päinvastoin. Moni panomies ei oikeasti voi sietää pätevää naista joka suhtauu häneen neutraalisti ja pysyy asialinjalla. En tiedä mitä näistä luokitteluistasi saat, jotain lohtua vissiin, mutta kyllä nämä höpinät vastaavat lähinnä barbieleikkiä kun vertaa todellisuuteen.