Mikä on turn off ystävässä?
Haluaisitko saada uusia ystäviä? Mitkä ominaisuudet ovat esteitä sille, ettet haluaisi enää tavata uudelleen?
Kommentit (52)
Kaikenlainen ulkonäön ilkäsävytteinen kommentoiminen (sekä minuun että muihin kohdistettu). Oman oletetun paremmuuden korostaminen.
Puhuminen siten että toinen ei kuule. Kun tästä sanoo, suun eteen kahvikuppi tai muu esine, ettei pysty edes huulilta lukemaan.
Asioiden tuomitseminen, jotka eivät ole itselle tuttuja. Esimerkiksi jos kerrot ystävälle jostain uudesta harrastuksesta, ja tämän kommentti on luokkaa ”öööööö aika outoo, miks sä tollasta harrastat......”
Vierailija kirjoitti:
Vaatimukset. Lähes kaikissa katkenneissa ystävyyssuhteissa on "eron" syynä ollut se, että toinen on alkanut esittää minulle kaikenlaisia vaatimuksia. Täytyy nähdä tietty määrä kuukaudessa, täytyy soittaa tai viestittää tietty määrä viikossa, täytyy ostaa saman verran lahjoja / tarjota kahveja / kutsua yhtä usein kylään jne. Yleensä siedän jonkin aikaa, mutta aina tilanne vain pahenee, kunnes en jaksa enää. Näihin liittyy myös marttyyriksi alkaminen, (esim. luennointi siitä miten Oikea ystävä käyttäytyy ja miten tällä ihmisellä ei ole Oikeita ystäviä lähellään), mielenosoitukset (esim. Facebookista poistaminen ja seuraavana päivänä takaisin pyytäminen ilman että itse on tiennyt edes tehneensä mitään) jne. Koskaan he eivät halua keskustella siitä millainen minä olen ja mitä minä toivon ystävyydeltä vaan ovat vain itse määränneet nuo omat sääntönsä joita minunkin pitää heidän mielestään noudattaa.
Tämä. En halua kontrollia ja vapauden rajoittamista missään muodossa
Eläinrääkkääjän kanssa en voisi ystävystyä. Enkä netin vihapostia lähettelevien (esim.sitä Toiviais-pappia vainonneet haukkujat).
Pahin turn off oli se, että ystävästä ei kuulunut enää mitään sen jälkeen, kun minusta ei ollut enää käytännön hyötyä. Humalassa ilkeily oli viimeinen piste.
Ihanimmat ystävät ova kilttejä, syvällisiä ihmisiä, joiden kanssa voi puhua mistä tahansa. Ystävä iloitsee toisen onnesta ja tukee kun on vaikeaa. Ystävä antaa kuitenkin tilaa ja vapautta eikä takerru. Olen onnellinen, kun ystäväni ovat sellaisia ihmisiä.
Mulle toisen kerran tapaaminen on yhtä sattumanvaraista kuin ensimmäisen kerran tapaaminenkin. En ole koskaan antanut kenellekään omia yhteystietojani tai sopinut toista tapaamista ensimmäisellä tapaamisella. Harvoin ensimmäisellä tapaamisella tulee juteltua sellaisista asioista, joista voisi edes päätellä, millainen toinen on ihmisenä ja millainen hän olisi ystävänä. Tapaamisia pitää olla siis ensin paljon, jotta jonkinlainen mielikuva syntyisi. Ja nämä tapaamiset siis syntyvät niin, että syystä tai toisesta osutaan samaan aikaan samaan paikkaan. Kun on tutustunut toiseen riittävän hyvin, voi miettiä, voisiko toisesta olla jopa kaveriksi. Ystävyyttä en tässä vaiheessa vielä edes ajattele. Kaverin kanssa voi jo sopia tapaavansa jossain muuallakin kuin missä yleensä tavataan. Esim voi sopa työkaverinsa kanssa, että lähdetään yhdessä viikonloppuna festareille. Kaveruudesta ystävyyteen voi mennä vuosia, koska on normaalia ja inhimillistä antaa itsestään toiselle ihmiselle hyvä käsitys. Todellinen minä paljastuu vasta ajan kuluessa.
Itsekkyys, pinnallisuus, epäluotettavuus.
Vierailija kirjoitti:
Turn offeja hmm. Mykkyys, Aloitekyvyttömyys. Roskapöntön tyhjennys. Alkuunsa toki tyssää jo erilaisiin mielenkiinnon kohteisiin, mutta ei se ole vika, vain erilaisuutta. Sovittujen asioitten veivaaminen.
Ohareiden teko ystävältä on kyllä todella iso turn off. Sovitut asiat pitää pitää. Okei, joskus voi tulla vatsatauti tai lapsi sairastua mutta ei niitä nyt kovin usein yleensä ihmisille satu. Joillekin sattuu "ihmeen usein".
Ex74 kirjoitti:
Ihanimmat ystävät ova kilttejä, syvällisiä ihmisiä, joiden kanssa voi puhua mistä tahansa. Ystävä iloitsee toisen onnesta ja tukee kun on vaikeaa. Ystävä antaa kuitenkin tilaa ja vapautta eikä takerru. Olen onnellinen, kun ystäväni ovat sellaisia ihmisiä.
Olen juuri tällainen. Silti minulla ei ole yhtään ystävää. Olin koulukiusattu. Olen yrittänyt aikuisena löytää ystäviä, mutta kaikki juoksevat karkuun, kun huomaavat kuinka yksinäinen olen. Luulevat, että mussa on jotain vikaa. Antaisitte edes mahdollisuuden tutustumiseen niin saisitte ihanan, luotettavan ja uskollisen ystävän.
Ankeuttaminen, negatiivisuus. Toisen vetäminen omaan liejuunsa: tervetuloa kerhoon (joku onnettomuus, negatiivinen asia "yhdistää" ja se pitää mainita, mahdollisesti jollain Kelan termillä. :D
Ystävän pitäminen palvelijana, jonka tehtävä on tasoittaa tämän "ystävän" tietä kaikin tavoin (narsismi). Näillä ihmisillä on myös nopea kyllästyminen asiaan kuin asiaan/ihmiseen.
Kärsimättömyys, lyhyt pinna, kuumakalle- tai draamakuningatartyyli. Ikuisteiniys. Näiden seurassa kävelet munankuorilla. Tällaisen ihmisen olen nähnyt saavan itkupotkuraivarin "väärästä sääolosuhteesta", kun suunnitelma sen vuoksi kariutui.
Kateus, äänestä kuuluu ettei pysty iloitsemaan pienestäkään hyvästä asiasta, joka minulle on tapahtunut, vaikka koko muu elämä olisi ollut ihan helvettiä pari viimeistä vuotta. Peitelty mielihyvä näistä onnettomuuksista.
Alentuvuus.
Kilpailu. Koko ajan pitää voittaa. Tämä piirre ylikorostettuna.