Lue keskustelun säännöt.
Jo toinen enkeli tänä vuonna
24.05.2006 |
Sai pieni helmikuun enkelimme tänään ystävän luokseen. Ei jaksanut tämäkään pieni meidän maailmaamme, vaan lähti enkeliveljensä luokse meitä pilven päältä katsomaan. Mitään ennakkoon varoittamatta, ihan hiljaa vaan. Suru on suunnaton, miksi maailma meitä näin epäoikeudenmukaisesti kohtelee? Tänään ei riitä voimia ymmärtämään, ei ehkä huomennakaan. Lupaan kuitenkin, enkelini, että etsin sinut seuraavana tähtikirkkaana yönä ja hymyilen tähdellesi, sillä muistan sydämesi sykkeen kuulemisen tuoman onnentunteen. Aina.
Nasuli ja enkelit (6+4 ja 11+2)
Kommentit (3)
Näitä tällaisia kertomuksia lukiessa ei voi ymmärtää elämän epäoikeudenmukaisuutta.
Paljon voimia ja toipumista !!!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei ole paljon sanoja... Tahdon vain toivoa teille voimia jaksaa surun läpi.
Miten mahdottomalta tuntuukaan jatkaa nyt... Kun millään ei ole mitään merkitystä... Näin minä ajattelin kun viimeisimmän menetin. Ja vaikka aikaa viimeisimmästä keskenmenosta on kulunut 2 kuukautta, niin suru on läsnä edelleen.
Olen vienyt enkeleilleni kynttilöitä kahdelle haustausmaalle joissa on muistolaatta " lapselle, jota emme saaneet" . On ollut lohdullista saada suru konkreettiseksi. Keskenmenon surun kanssa on niin yksin... Keskenmenon surua voi kuitenkin verrata läheisen menettämisen suruun. Se on yhtä todellista.
Sinulle toivon voimia suureen suruusi. Seuraava runo on lohduttanut minua:
" Äiti, minun täytyy jatkaa,
joku kutsuu kulkemaan,
Täytyy taittaa taival matkaa,
vaikken tietä tunnekaan.
Siellä missä toisiansa,
aallot vievät tansseihin,
siellä, veden loiskinassa,
siellä olen minäkin.
Siellä missä korkealla,
siintää pilvi sulavin,
siellä, sinipilven alla,
siellä olen minäkin.
Äiti, katso kuinka kasvan,
kuule, kuinka kohisen,
Minkä kasvoin viime vuonna,
tänään kasvan ohi sen.
Avara on taivaan syli.
Tuulen tietä purjehdin.
Pääsky lentää pääsi yli,
siinä olen minäkin.
Älä pelkää, tulen kyllä.
Tulen kyllä takaisin,
iltatuulen hyväilyssä,
siinä olen minäkin."
Lämmöllä, Humaus