Lue keskustelun säännöt.
Lapsena makasin nurmikolla huovalla värittämässä ja äitini poltti tupakkaa vieressä, välillä juotiin mehua ja syötiin pullaa. Kaipaan sitä huoletomuutta ei oltu että hyi sokeria, iik punkkeja, tsot tsot tupakkaa.
Kommentit (246)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Se on vaan totta, että noina "hyvinä aikoina" joita muistelet, lapsia kuoli paljon enemmän tapaturmaisesti ja sairauksiin kuin nykyään.
Tilastollisesti ero on merkittävä, mutta käytännön elämässä aivan mitätön.
Tässä asiassa vallitsee sama harha kuin kypsällä iällä raskautumisessa. Kun vertaa yli nelikymppisen ja kaksikymppisen raskausriskejä, niin äkkiseltään vaikuttaa siltä, että kypsällä iällä raskautuminen on täysin vastuutonta, koska kaksikymppisiin verrattuna riskit räjähtävät.
Tosiasiassa kuitenkin nelikymppisenkin riskit ovat pienet, vaikka tilastovertailussa ne vaikuttavat valtavilta.
Sama koskee lapsien turvallisuutta. Tilastojen perusteella vaikuttaa siltä, että elämä ennen oli aivan huikean vaarallista, mutta kun rupeaa tarkastelemaan sitä, millainen riski oli käytännössä yksilön kohdalla, niin ero häviää.
Pitää kai noihin tilastoihin uskoa, mutta omasta lapsuudesta en tiedä yhtään tapaturmaista lapsen kuolemaa. Asuttiin 2500 asukkaan pikkukunnassa ja todellakin aamusta iltaan juostiin ulkona metsissä ja uitiin keskenämme ja talvella luisteltiin/pelattiin lätkää, rakennettiin valtavia lumilinnoja jne. Noiden aktiviteettien kanssa ei kaakaot ja pullansyönnit haitannut yhtään mitään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kun miettii millainen määrä Suomessa on niitä, joilla on jokin tuki- tai liikuntaelinsairaus, 2-tyypin diabetes, rasvamaksa, sepelvaltimotauti tai muu vastaava, niin onko se todella huono juttu että syödään paremmin ja liikutaan enemmän?
No onhan se, kun "ne" (ketkä ne edes sitten onkin..) kieltää ja olisi niin kiva syöttää lapsi lihavaksi pikkupalleroksi, niin olisihan se kivempaa ja huolettomampaa
Täällähän on sivukaupalla porukka muistellut lapsuuttaan kuinka paljon juostiin ulkona ja metsissä ja kokonaisia päiviä vietettiin uimassa. ei siinä lapsiporukassa, missä itse touhusin, ollut yhtään punkeroa. Nykylapset pelaa xboxejaan ja syö sipsejä samalla kun vanhemmat somettaa luurit kourassa. Nykyään on porukka sairasta punkeroine lapsineen.
Vierailija kirjoitti:
Pullamössöä mummolassa, nam. Ranskanleipää, voita ja paksu lauantaimakkaraviipale päälle. Tarttiski kokeilla. Saakohan lauantaita vielä pötkönä?
Myydäänkö ranskanleipää vielä jossain? Se oli kyllä herkkua. Lidlistä saa lauantaita pötkönä :).
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä olen 90-luvun lapsi, mutta kaipaan silti tuota samaa huolettomuutta. Meininki Suomessa on muuttunut valtavasti oman lapsuuteni jälkeen. Olen itsekin äiti ja vaikka olen monessa asiassa tiukkis, kaipaan silti sellaista yleistä maalaisjärjen ilmapiiriä. Muistan, miten ekassa äitiysneuvolassa kysyttiin, mitä levitettä meillä käytetään leivän päällä. Ihan oikeasti, mitä väliä...
Ihme kyttäystä, tilastointia ja hyysäystä vähän joka asiassa nykyään. Ja vanhemmat sitten suorittavat parhaansa mukaan pelko persauksissa, ettei vaan tule suoritettua vanhemmuutta väärin ja aiheutettua lapsille traumoja. Yleinen ilmapiiri on melko ahdistava. Lapset eivät enää saa olla vapaasti, heidän pitää olla luomuruokittuja, hajuttomia, mauttomia, aina puhtaissa vaatteissa, tukka kammattuna ja lorupussit loruteltuna.
Jotenkin sellainen normaali arkijärki on unohtunut monessa asiassa.
Minäkin 90-alun tuote. Minutkin tuotiin vielä silloin synnäriltä kotiin autossa äidin sylissä, eikä turvakaukalossa. Tuosta neuvola- ja levite-asiassa tulikin mieleen kun meillä joskus 1-1,5v neuvolassa puhuttiin maidosta. Pitäisi kuulemma antaa rasvatonta maitoa, ei kevyt maitoa. :D Voin vain kuvitella millaista on ollut 70-luvulla, kaikki varmaan juoneet punaista maitoa ja kukaan ihmetellyt tai käskenyt vaihtamaan!
Erikoisia ovat vanhempasi olleet. Minun lapseni syntyivät 1991, ja turvakaukalot oli kyllä ihan kaikilla vauvoilla. Itse asiassa meidän sairaalasta ei saanut edes lähteä vauvan kanssa, ellei ollut kaukaloa mukana.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä Asuin järven rannalla,aikuisilla ollut aikaa siellä seistä joten päinemme oltiin kesäpäiviä vedessä,ilman pelastusliivejä.Välillä käytiin paistamassa munia ruisleivän väliin- iik,sekin itse- jos ei äiti ehtinyt muuta ruokaa laittaa.
Henkiin jäätiin...
Mitä tuossa olisi kuulunut lukea, autocorrect ilmeisesti iski?
Huolestuttavampaa se kai olisi, jos lapset olisivat vedessä ilman päitä :D
Päinemme .l päikseen = keskenämme ilman valvontaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lapsillani ei ole ollut yhdelläkään konttauskypärää. Saavat kiipeillä puissa, en tee punkkisyynejä vaikka rymyävät tuossa rivarin takapihan heinikossa eikä aurinkorasvoja käytetä muualla kuin rannalla. Joskus ajavat pyörillä ilman kypärää, kun kypärä unohtunut pyörän sarveen yöksi ja yöllä satanut, märkä kypärä ei tunnu kivalta päässä.
Kyllä meillä oli turvavyöt autossa 80-luvulla ja niitä oli pakko käyttää. Pyöräilykypärät oli myös ja niitä oli pakko käyttää. Kouluun toki mentiin yksin kesät talvet pyörällä, suksilla tai kävellen. Uimaan opittiin varmaan ennen kuin kävelemään ja mökillä uitiin ilman, että vanhempi olisi koko ajan kökkinyt rannalla vahtimassa. Navetassa oltiin heti, kun päästiin omin jaloin -joskus lehmä potkaisi, useimmiten ei. Karkkia tai jäätelöä meillä oli harvoin, lauantaisin saunan jälkeen sai sentin siivun vaniljajäätelöä Lisää ei saanut ja siksi ehkä mulla ei ole mitään holttia jätskin kanssa nykyään... Eli ei se nyt ihan pellossa elämistä ollut, mutta nykyajan hysteria puuttui. Asioista ei hössötetty, eikä naapuri ollut heti tekemässä lasua, jos jonkun lapset olivat muutaman tunnin kotona yksin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Muistan vieläkin kuinka hyvältä maistui vaarin antama kahviplörössä (kahvia+kossua) kasteltu sokeripala.
Vierailija kirjoitti:
Tulipa tästä aloituksesta mieleen, kun näin leikkipuistossa naisen kahden pikkutytön kanssa ja rööki kädessä huiteli ja tytöt kävivät välillä äidin vieressä röökisavussa hengaillen.
Jokainen saa tehdä toki mitä haluaa, mutta jotenkin ei jäänyt mieluisa fiilis tuosta näystä.
Onko pakko pienten viattomien lasten seurassa röökätä?
On.
Ihan siksi että se ärsyttää. Ja se että teikäläiset kuvittelee heti olevansa parempaa porukkaa.
Se tavallaan vain paljastaa teistä sen pimeän puolen. Olette vihaavaa ihmissakkia.
Autoilijoilta kyselisin että onko pakko ajaa lasten ohi huolettomasti pakokaasua tupruttaen?
Eikö yhtään tunnu omalletunnolle se että ajelette leikkipuiston ohi?
Minä vedän niin kauan sätkää kun autot kulkee puistojen ohi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Muistan vieläkin kuinka hyvältä maistui vaarin antama kahviplörössä (kahvia+kossua) kasteltu sokeripala.
Minäkin sain pojannassikkana keskiolutta pappan kanssa saunassa. Join sitä ainakin kolme pullollista kerralla ja hauskaa oli.
Taisin olla jotain 9-12v.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Oletteko jotenkin katkeria ja vihaisia omille vanhemmillenne siitä, että teitä kohdeltiin välinpitämättömästi, ja nyt haluatte oman lapsenne kokevan sen saman välinpitämättömyyden vanhempien taholta?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ja päiväkodin henkilökunta sai sanoa vanhemmille, että lapset haetaan suoraan töistä tultua, ja että vanhemman vapaapäivä on myös lapsen vapaapäivä. Nykyään jos menisi moisia vanhemmille sanomaan niin varmasti valittaisivat korkeammalle taholle päivk henkilökunnan asiattomasta käytöksestä.
Kyllä niiden lasten vanhemmat ovat ihan oikeasti töissä, vaikka sinä muuta kuvittelet. Ihmettelen näitä tätejä, jotka ovat naama nurin, kun lapsi tuodaan hoitoon. Yksinäsikö ajattelit siellä päiväkodissa olla päivät?
Höpöhöpö, paljon on esim.vuorotöitä tekevien vanhempien lapsia joka arkipäivä hoidossa, arkivapaita ei lapsilla näköjään ole koskaan (montako nukkumapäivää yövuoron jälkeen tarvii?). Ja hoitopäivät voivat lapsilla hipoa 10h joka päivä, vaikka vanhemmat normityössä lähellä.
Vierailija kirjoitti:
Punkkitaudit eivät oleet silloin vielä nne levinneet. Mutta esim.jo Liettuassa pelättiin punkkeja jo silloin. Täällä ei punkkiaivokuu.eesta oltu kuultuaan ja Liettuassa siihen jotkut ivalisoituivat. Eipä olleet hirvikärpäsetkään tänne levinneet.
Eivät ne punkkitaudit nytkään ole mikään hirveän todennäköinen asia tilastojen varjossa. Toki ajatus lopullisesta taudista pelottaa, mutta suurempi todennäköisyys on varmaan joutua liikenneonnettomuuteen kauppareissulla kuin saada borrelioosi metsäretkeltä.
Fiksuinta lienee tarkistaa iltaisin onko punkkeja ja omistaa punkkipihdit. Älytöntä on kieltää lapsilta metsäretket ja heinikossa olo punkkien varalta.
Vierailija kirjoitti:
Automatkoilla oli kivaa, kun pystyi nukkumaan takapenkillä pötköllään huovan alla. Nykylapset yrittää istualteen nukkua törröttää turvavöissä. Autossa kyllä särki pää, kun isä tupakoi siellä.
Mummolaan mentiin kuitenkin usein lentokoneella, kun ei muuten olisi ehditty. Niin kiireinen oli 70-luku. Nyt ei ehditä käydä ollenkaan.
Me ei kyllä saatu karkkia ja limpparia kuin mummolta. Äitini oli tiukka näissä jutuissa. Mutta kotiruokaa saatiin aina. Siksi tykkäsinkin purkkilihapullista. Olivat eksoottista herkkua meillä.
Autolla ajettiin peltorallia tosiaan ennen kuin päästiin tielle ajamaan. Mutta aina talvisin kiitän siitä peltorallista. Liukkaan kelin äkkiliikkeet tulivat tutuiksi.
Jee purkkilihapullat oli hyviä! Kesäisenä päivänä sain kerran lintsata koulusta ja lähteä äidin kanssa Mustikkamaalle uimaan. Eväänä ranskanleipää, jonka päällä lauantaimakkaraa ja tuorekurkkua. Oli hyvää!
Pihan lasten kanssa leikittiin kirkkistä, purkkista, fudista, hailihailoota tai jos pojat eivät tulleet mukaan, niin tvistiä ja hyppistä. Äidille kun tuli asiaa niin kailotettiin kuudenteen kerrokseen "äiti tuu ikkunaan, täällä huutaa xxx!" Ei jaksettu raahautua ylös kun oli hissin käyttökin kielletty. Kukaan ei valittanut lasten äänistä tai pallon pompotteluista.
Kallioilla kiipeily oli ihan parasta ja aika vaarallisia paikkoja löydettiinkin. Puliukoille laulettiin puistoissa keinuen päivän iskelmiä ja heiltä sai jätskirahaa, joista kiikutettiin vaihtorahat kiltisti takaisin. Asfaltti höyrysi ja tuoksui auringon paisteessa.
Kaupunkilaiskakara vm. -63
https://www.stat.fi/org/tilastokeskus/elinajanodote.html
No vilkaisehan tuota elinajaodotetta silloin unelmieni 60-luvulla. Priorisointikysymys.
Vierailija kirjoitti:
Kukaan ei puuttunut siihen että isä kännäsi ja yritti itsemurhaa lasten nähden... Oi niitä aikoja <3 Kyllä lapsia niin pahasti suojellaan tänä päivänä, pullamössöä ovat kun eivät joudu kokemaan dissosiaatiohäiriötä ja masennusta kamalan lapsuuden takia.
Tämä ei ollut mikään lapsuustraumakeskustelu, arvon uhriutuja. On mullakin ptsd mutta liittyykö aiheeseen? Ei liity. Täällä puhuttiin ylisuojelevista nykyajan vanhemmista, jotka esim. pitävät ennen vanhaan normaalia välipalaa kaakaota ja vaaleaa leipää suunnilleen myrkkynä ja kyttäävät ja holhoavat lapsensa passiivisiksi sisällä lösöttäviksi avuttomiksi vätyksiksi, kun ulkomaailma on niiiin hirveän täynnä vaaroja meidän Usva-Aadalle. Väkivaltaa ja alkoholismia ei missään vaiheessa puolustettu.
Äitini myös poltti ja silloin ei ollut niin paljon punkkeja, sokerin pullan syöntikin näkyi vasta vanhemmalla iällä, äidin sairastuessa keuhkoahtaumaan...oi niitä aikoja tosiaan.