Lapsena makasin nurmikolla huovalla värittämässä ja äitini poltti tupakkaa vieressä, välillä juotiin mehua ja syötiin pullaa. Kaipaan sitä huoletomuutta ei oltu että hyi sokeria, iik punkkeja, tsot tsot tupakkaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lapsillani ei ole ollut yhdelläkään konttauskypärää. Saavat kiipeillä puissa, en tee punkkisyynejä vaikka  rymyävät tuossa rivarin takapihan heinikossa.

Ei toki missään Hesan laidalla tartvitse, mutta jos yhtään syrjemmällä asuu niin kannattaisi kyllä niitä punkkisyynejä tehdä.

Kokemuksesta tiedän että jos asuu taloyhtiössä joissa asukkaat pitävät kissansa vapaana, niin punkkeja kyllä löytyy. Kissat nimittäin saalistavat pihapiiristä kaikki ne eläimet jotka punkkikantaa normaalisti harventaa. 

Pitkät päivät uimarannalla ja illaksi kotiin syömään.

Koko päivä leikittiin ison kaveriporukan kanssa eikä kukaan pahemmin huudellut perään, kun ei kännyköitäkään ollut.

Kaikkialle mentiin polkypyörällä, ei mitään kyytejä vanhemmilta.

Telkkarista tuli ohjelmaa vain muutaman tunnin ajan. Aikaa kulutettiin esim. lukemalla. Todella monet lukivat ja kävivät kirjastossa aktiivisesti.

No ei tuollainen satunnainen tupakan savu ulkoilmassa ole sen vakavempaa kuin esim. nuotion äärellä istuminen. 

Kiitos koiranomistajien

https://www.ts.fi/uutiset/kotimaa/1074125580/Tutkija+Koirat+paasyy+punk…

Punkkeja ikävä kyllä on missä tahansa jossa vähänkin heinikkoa tai nurmea! Aikaan, jolloin punkkisyyni tehtiin vain mummilassa ei voi palata.

Kyllä meillä oli aina turvavyöt käytössä vuonna - 85. Eikä kukaan tupakoinut perheessä tai lähipiirissä. Yksin ei saanut mennä uimaan. Mutta mökillä saatiin soutamaan mennä kahdestaan serkun kanssa. Ei toki kauas ja pelastusliivit piti olla. Herkkuja syödään yhtä paljon nyt ku ennenkin. Punkeista ei kyllä sillon vielä kovin paljon panikoitu niinku nyt...