Tarkistin tulevan valtionvarainministerin ylioppilastodistuksen. Ei lainkaan matematiikan arvosanaa!!!
Mitä helv##iä. Valtion kassan päällä makaa taas matematiikkaa osaamaton henkilö. Eikö Jyrki Kataisesta jo opittu, että matemaattinen äly olisi ihan ok ominaisuus valtionvarainministerille.
Toholammin lukio, 1986:
Äidinkieli C
Ruotsi B
Englanti A
Reaali B
Yleisarvosana B
lähde: Iltalehti
Kommentit (104)
Vierailija kirjoitti:
Li onkin kuuden laudaturin yo. En tiedä onko kirjoittanut pitkää matematiikkaa. Hänestä on kai kaavailtu opetusministeri.
Kirjoitti lyhyestä matikasta magnan. Olisi kiva tietää mitä semmoista osaamista Anderssonilla on, että kokee olevansa pätevä opetusministerin tehtävään
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi kukaan, joka on ollut hyvä koulussa, lähtisi politiikkaan?
Palkka(palkkio), muut edut, julkisuus... onhan näitä
Vallanhimo.
t. Haavisto ja Väyrynen
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Li onkin kuuden laudaturin yo. En tiedä onko kirjoittanut pitkää matematiikkaa. Hänestä on kai kaavailtu opetusministeri.
Kirjoitti lyhyestä matikasta magnan. Olisi kiva tietää mitä semmoista osaamista Anderssonilla on, että kokee olevansa pätevä opetusministerin tehtävään
No, ainahan hän on opettamassa sormi pystyssä muita, miten pitää olla ja elää. Melkein kuin olisi Vihréä.
Kieltämättä katsellessa vuodesta toiseen tunareita ministereinä, on käynyt mielessä että jos noin vähillä älynlahjoilla pääsee valtion johtoon, niin varmaan itsekin pärjäisi. Ongelma vaan on se ettei politiikka kiinnosta ja en vaan voi millään sietää jahkailuvenkoilua & tunarointia ympärilläni...
Vierailija kirjoitti:
Kieltämättä katsellessa vuodesta toiseen tunareita ministereinä, on käynyt mielessä että jos noin vähillä älynlahjoilla pääsee valtion johtoon, niin varmaan itsekin pärjäisi. Ongelma vaan on se ettei politiikka kiinnosta ja en vaan voi millään sietää jahkailuvenkoilua & tunarointia ympärilläni...
ei kun sinne sekaan vaan neljän vuoden kuluttua
Vierailija kirjoitti:
Kuka?
siis ketä
Vierailija kirjoitti:
Miksi kukaan, joka on ollut hyvä koulussa, lähtisi politiikkaan?
Haluaa vaikuttaa asioihin?
Onhan siellä koulussa pärjänneitäkin. Miksei keskusta olisi voinut valita valtiovarainministeriksi vaikka Kimmo Tiilikaista, jolla sentään olisi laskupäätä (pitkästä matikasta L), ja muutenkin parempi osaaminen (ja munat, mitä kepu kai siinä asemassa oleviltä vaatii).
Miksi meillä pitää juuri valtiovarainministerinä aina olla joku laskutaidoton supliikkimies. Katainen, Stubb ja nyt tämä Lintilä.
Ehkä tuo on vähän sitä matikkaa oppinut lukion jälkeenkin...
Vierailija kirjoitti:
Eikö valtiotieteilijan koulutus olisi hyvä valtiovarainministeriksi. Kansantaloustiede.talouslinja. menee edelle KTM esimerkiksi.
Kuten valtiotieteilijä Stubb?
Katsoin joskus sen lyhyen matematiikan yo-kokeen, jota Stubb on ollut suorittamassa, enkä voi käsittää, miten siitä on onnistunut sumplimaan itselleen niin heikot pisteet. Ehkä jos malttoi istua kokeessa vain minimiajan kun oli kiire hauskempien asioiden pariin, ja siksi yritti puolivillaisesit vian paria ensimmäistä tehtävää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eikö valtiotieteilijan koulutus olisi hyvä valtiovarainministeriksi. Kansantaloustiede.talouslinja. menee edelle KTM esimerkiksi.
Ei.
Ministerin tehtävä on päättää poliittista linjauksista ja ajatella sitä isompaa kokonaiskuvaa. Siellä on ihan omat ammattilaiset tekemässä sitä numeroiden pyöritystä. Jos valtiovarainministeri käyttää aikansa sellaiseen excelin pyöritykseen mitä kuka tahansa ekonomi pystyy tekemään niin keskittyyä täysin vääriin asioihin. Se numeroiden pyörittely on tavallaan sitä rutiinihommaa minkä voi kuka tahansa tehdä.
Matematiikka ei ole numeroiden pyöritystä, vaan yleistä abstraktia asioiden suhteiden hallintaa. Sen ymmärtämisestä on hyötyä nimenomaan talouden isomman kokonaiskuvan ajattelemisessa.
Opiskellut lyhyen matikan, se sisältyi aikanaan tohon reaaliin. Vain pitkä matikka kirjoitettiin erikseen.
Vierailija kirjoitti:
Opiskellut lyhyen matikan, se sisältyi aikanaan tohon reaaliin. Vain pitkä matikka kirjoitettiin erikseen.
Höpö höpö, matematiikka ei koskaan ole ollut reaalikokeen osa.
Vierailija kirjoitti:
Opiskellut lyhyen matikan, se sisältyi aikanaan tohon reaaliin. Vain pitkä matikka kirjoitettiin erikseen.
Höpsis. Kirjoitin samana vuonna kuin Lintilä, huomattavasti paremmin arvosanoin kyllä. Ja kirjoitin lyhyen matikan ihan erikseen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siinä se nähdään ettei yo-arvosanat määrittele tulevaisuutta mitenkään.[/quote
Eiköhän politiikkaan valikoidu aikalailla ne, jotka eivät muualla voisi urallaan edetä. Ja ajatelkaa: nämä päättävät Suomen tulevaisuudesta. Eikös sillä Pekka Haavistollakin ole opiskelut jääneet kokonaan?
Sillä oli sentään laudaturin yo-todistus, mikä kyllä kertoo ihmisen oppimiskyvystä vähän toista tarinaa kuin yleisarvosana B.
Totta. Mutta mitä se kertoo ihmisestä, jolla olisi älyä, mutta ei opiskele? Patalaiska. Tosin kyllä ihmisestä sekin jotain kertoo, että hakee kumppanikseen lähes lapsen jostain kehitysmaasta. Mutta onneksi vihreät ovat niin ihanan avarakatseisia, että tuo on heille täysin ok. Minusta tuo kertoo lähinnä yhteiskunnan rappiotilasta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siinä se nähdään ettei yo-arvosanat määrittele tulevaisuutta mitenkään.[/quote
Eiköhän politiikkaan valikoidu aikalailla ne, jotka eivät muualla voisi urallaan edetä. Ja ajatelkaa: nämä päättävät Suomen tulevaisuudesta. Eikös sillä Pekka Haavistollakin ole opiskelut jääneet kokonaan?
Sillä oli sentään laudaturin yo-todistus, mikä kyllä kertoo ihmisen oppimiskyvystä vähän toista tarinaa kuin yleisarvosana B.
Totta. Mutta mitä se kertoo ihmisestä, jolla olisi älyä, mutta ei opiskele? Patalaiska. Tosin kyllä ihmisestä sekin jotain kertoo, että hakee kumppanikseen lähes lapsen jostain kehitysmaasta. Mutta onneksi vihreät ovat niin ihanan avarakatseisia, että tuo on heille täysin ok. Minusta tuo kertoo lähinnä yhteiskunnan rappiotilasta.
Olisiko se ollut vähemmän rappeutunutta, jos olisi ottanut vaikka ranskalaisen tai ruotsalaisen lähes lapsen? Tiedätkö minkä ikäinen Antonio oli suhteen alkaessa, ja minkä ikäisenä lähes lapsuus päättyy?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siinä se nähdään ettei yo-arvosanat määrittele tulevaisuutta mitenkään.
Ei näköjään. Ministeriksi valikoituu näemmä se vähiten lahjakas joukko
Pressallakin kutosen keskari?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siinä se nähdään ettei yo-arvosanat määrittele tulevaisuutta mitenkään.
Ei näköjään. Ministeriksi valikoituu näemmä se vähiten lahjakas joukko
Pressallakin kutosen keskari?
Kirjoitti kuitenkin pitkän matikan
Voi olla totta, tuo mitä kerrot. Entinen esimieheni kertoi kuinka oli laiska lukiolainen ja todistuksessa vain vitosia ja kuutosia. Sitten lukion jälkeen alkoi tulla järkeä kuin älliäkin ja pääsi kuin pääsi lukemaan kemiaa. Väitteli myöhemmin kemian tohtoriksi.