Oudot lapsuuden kodista opitut tavat

Vierailija kirjoitti:

vajakkisuomalaisuus kirjoitti:

Yksi tapa, jota en oppinut, oli vetää solkivyöllä selkään, niin että jäljet näkyivät vielä kolmikymppisenäkin. Valtaosalle kuitenkin suomalaisista aikuisista lasten fyysinen rökittäminen "kasvatusmielessä" on OK. Vaan ei ole tässä perheessä! Se ei tarkoita, että lapset käärittäisiin siihen kuuluisaan pumpuliin tai että pahoinpideltäisiin psyykkisesti. Sellainenkin käytös osoittaa vanhemman vajavaisuutta. Kukaan ei ole täydellinen tai virheetön, mutta parempaan voi ja pitääkin pyrkiä.

Ei ole vltaosalle suomalaisista ok se että vedetään solkivyöllä selkään jäljet jotka näkyy vielä kolmekymppisenä. Sen sijaan valtaosalle on ok, että uhmakas lapsi joka tekee kielto kiellon perään kiusaa, saa jossain vaiheessa niskavilloista puistamisen. Ihminen on nisäkäsi, joka ohjaa lapsiaan myös fyysisesti, ihan kuten kissaemo, tai muu nisäkäskin.

Tämä on tyypillisen narsistivanhemman puhetta. Jos lapsi toimii toistuvasti kuten ei pitäisi, et ole osannut ohjata häntä oikeaan suuntaan tai olet kykenemätön asttamaan rajoja laillisilla keinoilla. Narsismia tuossa ajatttelussa on se, että vika nähdään vain lapsessa, ei nähdä omaa roolia asiassa. Ja toiseksi, narsismia on ajattelu, että sinä aikuisena olet oikeutettu väkivaltaan, jos lapsi toimii tahtosi vastaisesti. Vastaa kolmevuotiaan moraalikäsitystä. Ja kolmanneksi empatiakyvyttömyys. Kasvatus on vuorovaikutusta. Kaikilla ei ole siihen kompetenssia ja siksi olen vahvasti sitä mieltä, että lapsiaan kurittavat vanhemmat tulisi asettaa rikosoikeudelliseen vastuuseen. Lapselle aiheutuu riskejä. Joillakin on äärimmäisen vaikea ymmärtää ja välittää tästä asiasta. Ajatus on vain itsessä ja siinä, että MINUA ei uskota. Ajatus ei yllä lapsen kehityksen ja itsearvostuksen tunteen kehittymiseen saakka, vaan jää ihan siihen alkumetreille. Kykyä reflektioon ei ole. Eikä tietoa kehityspsykologiasta. Jonkinlainen yksinkertaisuus paistaa läpi. Jos lapsia osaa kasvattaa, heidän toimintansa ohjautuu oikeaan suuntaan ilman lyömistä. Eri asia on neurol. ongelmat, mutta se vasta onkin sadistista, jos ko. lasta lyödään hänen toimiessaan väärin. Todellista ymmärtämättömyyttä.

Vierailija kirjoitti:

vajakkisuomalaisuus kirjoitti:

Yksi tapa, jota en oppinut, oli vetää solkivyöllä selkään, niin että jäljet näkyivät vielä kolmikymppisenäkin. Valtaosalle kuitenkin suomalaisista aikuisista lasten fyysinen rökittäminen "kasvatusmielessä" on OK. Vaan ei ole tässä perheessä! Se ei tarkoita, että lapset käärittäisiin siihen kuuluisaan pumpuliin tai että pahoinpideltäisiin psyykkisesti. Sellainenkin käytös osoittaa vanhemman vajavaisuutta. Kukaan ei ole täydellinen tai virheetön, mutta parempaan voi ja pitääkin pyrkiä.

Ei ole vltaosalle suomalaisista ok se että vedetään solkivyöllä selkään jäljet jotka näkyy vielä kolmekymppisenä. Sen sijaan valtaosalle on ok, että uhmakas lapsi joka tekee kielto kiellon perään kiusaa, saa jossain vaiheessa niskavilloista puistamisen. Ihminen on nisäkäsi, joka ohjaa lapsiaan myös fyysisesti, ihan kuten kissaemo, tai muu nisäkäskin.

No ei todellakaan ole valtaosalle tuollainen ok, myös se on väkivaltaa lasta kohtaan ja vahingollista ja laitonta.

Et mies hoonaa vain ykköstä eikä kakkosta.

Päiväruoalla ja iltaruoalla syötiin aterian lopuksi aina jotain makeaa aterian lopuksi. Ei tosin kovin paljon mutta esimerkiksi muutama viinirypäle, pari pientä keksiä, muutama karkki tai pari palaa suklaata. Äidin mukaan se olisi ruoansulatukselle hyväksi että aterian lopuksi syö jotain makeaa kun ensin on syöty jotain missä on suolaa eli siis ns. "oikeaa ruokaa". Tuo tapa on minullekin säilynyt vaikka olen asunutkin jo useamman vuoden yksin. 

Vierailija kirjoitti:

Päiväruoalla ja iltaruoalla syötiin aterian lopuksi aina jotain makeaa aterian lopuksi. Ei tosin kovin paljon mutta esimerkiksi muutama viinirypäle, pari pientä keksiä, muutama karkki tai pari palaa suklaata. Äidin mukaan se olisi ruoansulatukselle hyväksi että aterian lopuksi syö jotain makeaa kun ensin on syöty jotain missä on suolaa eli siis ns. "oikeaa ruokaa". Tuo tapa on minullekin säilynyt vaikka olen asunutkin jo useamman vuoden yksin. 

Lääkäri sanoi tuon tasaavan verensokerin vaihtelun aiheuttamaa väsymystä aterian jälkeen. Suositteli siis aina jälkiruokaa. Maltillisia määriä toki.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ensimmäinen lätty on koiralle. :)

Meilläkin!

Kun se eka menee aina vähän pilalle ja kerkeää myös jäähtymään koiran suuhun sopivaksi kun muut alkavat lapata lettuja suihiinsa. 

Sama täällä! Oikein sopiva pieni herkku koiralle 🤣

Kun olin lapsi, kotona piti kaikillaa olla kengät jalassa jos tuli vieraita mutta jos olimme keskenämme, kenkiä ei missään nimessä saanut pitää sisällä. Ihmettelin tätä aikani kunnes ymmärsin vasta aikuisena että vanhempani olivat nousukkaita. "Klassresa" köyhästä talonpoikaisluokasta keskiluokkaan. He olivat matkustaneet ulkomailla enemmän kuin ympärillämme olevat muut aikuiset ja he pitivät monia suomalaisia tapoja junttimaisina. Ei heistä koskaan rikkaita tullut mutta kulttuurillisesti yrittivät olla yläluokkaa. En myöskään ymmärtänyt miksi kaikkien fredieni vanhemmilla oli kivaa rock tai pop - musiikkia ja jopa Irwiniä vinyylilevyillä ja minun vanhempani soittivat levyiltä vain jotain sinfoniaa ja chansonia.

Vierailija kirjoitti:

Kaikenlaisia leipäpusseja säästetään, ja ei käytössä mitään kestä, ja turhaa muovi rasioita isot kasat. Tyhmää väärässä paikassa säästää.

Mä käytän kaikki leipäpussit roskapusseina. Sekaroskaa tulee niin vähän.

Pakastan lähes ainoastaan keitettyjä linssejä

Hei keksinhän yhden:

Flunssassa/räkätaudissa niistän aina nenän pikkupyyhkeeseen. Samaan pyyhkeeseen voi niistää useamman kerran ja sitten heittää koneeseen. Ei riko nenän ihoa eikä oo roskis täynnä mitään kalliita nessuja.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

vajakkisuomalaisuus kirjoitti:

Yksi tapa, jota en oppinut, oli vetää solkivyöllä selkään, niin että jäljet näkyivät vielä kolmikymppisenäkin. Valtaosalle kuitenkin suomalaisista aikuisista lasten fyysinen rökittäminen "kasvatusmielessä" on OK. Vaan ei ole tässä perheessä! Se ei tarkoita, että lapset käärittäisiin siihen kuuluisaan pumpuliin tai että pahoinpideltäisiin psyykkisesti. Sellainenkin käytös osoittaa vanhemman vajavaisuutta. Kukaan ei ole täydellinen tai virheetön, mutta parempaan voi ja pitääkin pyrkiä.

Ei ole vltaosalle suomalaisista ok se että vedetään solkivyöllä selkään jäljet jotka näkyy vielä kolmekymppisenä. Sen sijaan valtaosalle on ok, että uhmakas lapsi joka tekee kielto kiellon perään kiusaa, saa jossain vaiheessa niskavilloista puistamisen. Ihminen on nisäkäsi, joka ohjaa lapsiaan myös fyysisesti, ihan kuten kissaemo, tai muu nisäkäskin.

Tämä on tyypillisen narsistivanhemman puhetta. Jos lapsi toimii toistuvasti kuten ei pitäisi, et ole osannut ohjata häntä oikeaan suuntaan tai olet kykenemätön asttamaan rajoja laillisilla keinoilla. Narsismia tuossa ajatttelussa on se, että vika nähdään vain lapsessa, ei nähdä omaa roolia asiassa. Ja toiseksi, narsismia on ajattelu, että sinä aikuisena olet oikeutettu väkivaltaan, jos lapsi toimii tahtosi vastaisesti. Vastaa kolmevuotiaan moraalikäsitystä. Ja kolmanneksi empatiakyvyttömyys. Kasvatus on vuorovaikutusta. Kaikilla ei ole siihen kompetenssia ja siksi olen vahvasti sitä mieltä, että lapsiaan kurittavat vanhemmat tulisi asettaa rikosoikeudelliseen vastuuseen. Lapselle aiheutuu riskejä. Joillakin on äärimmäisen vaikea ymmärtää ja välittää tästä asiasta. Ajatus on vain itsessä ja siinä, että MINUA ei uskota. Ajatus ei yllä lapsen kehityksen ja itsearvostuksen tunteen kehittymiseen saakka, vaan jää ihan siihen alkumetreille. Kykyä reflektioon ei ole. Eikä tietoa kehityspsykologiasta. Jonkinlainen yksinkertaisuus paistaa läpi. Jos lapsia osaa kasvattaa, heidän toimintansa ohjautuu oikeaan suuntaan ilman lyömistä. Eri asia on neurol. ongelmat, mutta se vasta onkin sadistista, jos ko. lasta lyödään hänen toimiessaan väärin. Todellista ymmärtämättömyyttä.

LOL mitä oikein kuvittelet? Puolet ihmisistä on keskimääräistä tyhmempiä ja se keskimääräinen ihminen ei ole mikään hengen jättiläinen. Kuulun itse testatusti älykkyydeltäni ylimpään desiiliin ja siltikään en tunne olevani mitenkään erityisen fiksu. Minua usein suorastaan kauhistuttaa kuinka tyhmiä ja epärationaalisia ihmiset ovat, ei ole edes halua ajatella ja ymmärtää mitään. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Joulupöydässä aina kaikkien hartaasti odottamat lihapasteijat ja lihaliemi. Syödään niin, että ensin asetetaan syvälle lautaselle pasteija tai kaksi, kauhotaan lihalientä päälle ja siitä lusikalla syödään. Ai ai että on hyvää. Todellakin teen tätä itsekin nykyään, mutta muut on vähän kummastellut.

Palaan ikivanhaan, ensimmäisen sivun kommenttiin, koska luen ketjua ensimmäistä kertaa. Mutta tämä ruoka on muisto myös omasta lapsuudesta ja herättää edelleenkin puistatuksia. Oletkohan myös Itä-Suomesta? Olen kaikkiruokainen, kaikkea muuta kuin nirso, mutta hyvä luoja miten iljettävä ruokalaji tuo oli minusta! Kun olen miehelleni kertonut tästä lapsuuden ruokailutavasta, hän on myös kummastellut, että miten erikoinen ruoka. Muut meillä perheessä kai tykkäsi. Mutta yleisesti kiva, että harvinaisempia ruokaperinteitä pidetään yllä.

Voisin vielä jotenkin ymmärtää että pasteijaa dipattaisiin johonkin, vaikka nyt sitten lihaliemeen, mutta että lautaselle ja lihalientä päälle. Kuulostaa jo ajatuksena kamalalta.

Vierailija kirjoitti:

Exän mummo kävi vessassa ilman valoja. Isontalon tyttärelle ei ollut sopivaa hoitaa "asioita" päivänvalossa. Silloin ei saanut eteiseen josta vessaan pääsi.

Mitä eteiseen ei saanut?

Vierailija kirjoitti:

vajakkisuomalaisuus kirjoitti:

Yksi tapa, jota en oppinut, oli vetää solkivyöllä selkään, niin että jäljet näkyivät vielä kolmikymppisenäkin. Valtaosalle kuitenkin suomalaisista aikuisista lasten fyysinen rökittäminen "kasvatusmielessä" on OK. Vaan ei ole tässä perheessä! Se ei tarkoita, että lapset käärittäisiin siihen kuuluisaan pumpuliin tai että pahoinpideltäisiin psyykkisesti. Sellainenkin käytös osoittaa vanhemman vajavaisuutta. Kukaan ei ole täydellinen tai virheetön, mutta parempaan voi ja pitääkin pyrkiä.

Ei ole vltaosalle suomalaisista ok se että vedetään solkivyöllä selkään jäljet jotka näkyy vielä kolmekymppisenä. Sen sijaan valtaosalle on ok, että uhmakas lapsi joka tekee kielto kiellon perään kiusaa, saa jossain vaiheessa niskavilloista puistamisen. Ihminen on nisäkäsi, joka ohjaa lapsiaan myös fyysisesti, ihan kuten kissaemo, tai muu nisäkäskin.

Jaa, kumma kun meillä ei ole tarvittu mitään fyysisiä toimenpiteitä lasten kanssa. Ihan on verbaalisella ohjeistuksella selvitty. Omat vanhemmat vielä antoivat remmiä ja tukkapöllyä, mutta sitä ei ollut mikään pakko siirtää eteenpäin omille lapsille. En tiedä miksi omat vanhemmat vielä toimivat noin, ihan fiksuja ihmisiä kuitenkin.

Oliko kenenkään muun loppuvuodesta syntyneen lapsuudenperheessä sellainen tapa, että syntymäpäivä- ja joululahjat ikäänkuin korreloivat keskenään? 

Olen itse syntynyt vähän alle kuukautta ennen joulua, ja jos olin saanut ison syntymäpäivälahjan, vanhemmat olivat sitä mieltä, että joululahjan tuli tällöin olla vastaavasti pienempi - ja päinvastoin. 

Keväällä syntyneen veljen kohdalla ei harjoitettu samaa periaatetta. Kun lapsuudessa avasimme joululahjoja, veljen paketeista paljastui vaikka mitä parkkitaloa ja autorataa, kun meikäläinen sai konvehteja ja alkkarit koska "juuri sait sen barbin". 

Aivan ääliömäinen ajattelutapa. Jokaisella ihmisellä on vuodessa vain ne yhdet synttärit, olivat ne sitten jouluna tai kesäkuussa. 

up

Kysta kirjoitti:

Meillä kaikesta säästettiin.

Pinttynein tapa mikä jäi pysyväti oli / on se että suihkussa pesun ajaksi suihku sammutettiin. Kun oli hiukset ja kainalot vaahdotettu suihkun sai taas avata. Eli sen pesun ajaksi 30s-1min suihku sammuu, se on selkärangassa. Pitkässä juoksussa ehkä vuodessa voi euron tai kaksi säästää..

Veden lämmitys vie tosi paljon energiaa, joten kyllä suihkun sulkemisella saippuoinnin ajaksi säästää vähintään kymppejä vuodessa, ehkä enemmänkin, jos käyt tiuhaan suihkussa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Exän mummo kävi vessassa ilman valoja. Isontalon tyttärelle ei ollut sopivaa hoitaa "asioita" päivänvalossa. Silloin ei saanut eteiseen josta vessaan pääsi.

Mitä eteiseen ei saanut?

Silloin ei saanut eteiseen, josta vessaan pääsi, mennä.

Vierailija kirjoitti:

Oliko kenenkään muun loppuvuodesta syntyneen lapsuudenperheessä sellainen tapa, että syntymäpäivä- ja joululahjat ikäänkuin korreloivat keskenään? 

Olen itse syntynyt vähän alle kuukautta ennen joulua, ja jos olin saanut ison syntymäpäivälahjan, vanhemmat olivat sitä mieltä, että joululahjan tuli tällöin olla vastaavasti pienempi - ja päinvastoin. 

Keväällä syntyneen veljen kohdalla ei harjoitettu samaa periaatetta. Kun lapsuudessa avasimme joululahjoja, veljen paketeista paljastui vaikka mitä parkkitaloa ja autorataa, kun meikäläinen sai konvehteja ja alkkarit koska "juuri sait sen barbin". 

Aivan ääliömäinen ajattelutapa. Jokaisella ihmisellä on vuodessa vain ne yhdet synttärit, olivat ne sitten jouluna tai kesäkuussa. 

Vanhempiesi logiikka on kyllä ontuvaa tuossa. Epäreiluakin.

Tapa jota en ole pitänyt:

Oven rynkyttäminen aina lähtiessä. Äitini ja monet hänen sukulaisensa ovat tässä ihan mahdottomia, joka kerta kotoa lähtiessä oven kahvaa rämpytetään ja itse ovea temmotaan oikein pitkään ja hartaudella, ja aina välillä huudellaan olan yli sen tyyppisiä asioita kuin "no niin, näettehän tekin että tämä ei nyt aukea" ja "te voitte todistaa että lukossa on!" Tätä jatkuu joskus viisikin minuuttia.

Olin jo alkanut lapsena toistaa tätä tapaa kun luulin sen olevan normaalia, mutta onneksi tulin myöhemmin järkiini. Silti muistan vieläkin miten järkyttävää oli lapsena todistaa sitä miten huolettomasti kavereideni perheissä lähdettiin kotoa, ovi vain loksautettiin kiinni eikä kukaan jäänyt tarkistamaan että se tuli varmasti lukkoon!

Niin joo, noilla oven rynkyttäjillä tuppaa olemaan neuroosi myös siitä että liesi tmv. jäi päälle, ja usein minuuttien rynkytys päättyykin siihen, että rynkyttäjä menee sittenkin vielä sisään tarkistamaan jotain. Kun hän tulee viimein ulos, rynkytysrituaali alkaa alusta. Ei ole kerran tai kaksi kun olen nähnyt kuinka joku odottajista hikeentyy ja käy raahaamassa rynkyttäjän melkein väkivalloin pois ovelta tämän huutaessa "tarkista nyt sinäkin että se tuli varmasti lukkoon".

Lautanen oli syötävä aina tyhjäksi ja se olikin syötävä, koska ruokaa oli hyvin niukasti isossa perheessä.

Jokaisen piti tehdä kotitöitä. tv:tä ei ollut. Radiokin suljettiin vanhempien määräyksestä, samoin valot. 

Tukkapölly oli tavanomaista ja sitä saikin vähänväliä. Paljon muutakin, mutta mitäpä noita enää muistella.

Onhan siitä jo aikaa. Mutta silti tuntuu, että joku asia oli paremmin, kuin nykyisin.