Mitä tekisit toisin jos oisit taas parikymppinen?
Itse opiskelisin saman ammatin mutta vähän aikaisemmin. En etsisi parisuhdetta vaan nauttisin mieluummin sinkkuelämästä. Lapset jäisi tekemättä. Reissaisin maailmalla ja nauttisin elämästä. En ostaisi vanhaa asuntoa. Todennäköisesti asuisin vain vuokralla.
Kommentit (50)
Laittaisin väkit poikki väkivaltaisiin paskapäävanvempiini HETI enkä vasta 36v iässä, kärsin siis 16 vuotta turhaan ja toivoin turhaan että jospa ne muuttuisi. Ei muuttuneet, paitso pahemmaksi, ja turpaanikin sain kun kumppuuni kävivät.
Tekisin totaalisen lopun kaikesta, enkä jäisi odottelemaan parempaa huomista.
Valitsisin sinkkuelämän parisuhteen sijasta. Tai paremminkin valitsisin sellaisen suhteen, missä molemmilla on oma asunto ja ollaan yhdessä kun siltä tuntuu ja erillään kun siltä tuntuu. En silloin parikymppisenä edes osannut ajatella sellaista mahdollisuutta, vaan menin kuten "pitää": seurustelu, yhteenmuutto, kihlat, naimisiin, omakotitalo.
Nyt valitsisin toisin.
Sanon, että menisin laulutunneille, vaikka tiedän, että en olisi pystynyt tekemään sitä sillä itsetunnolla, mikä minulla oli silloin.
Opiskelisin, säästäisin rahaa, eroaisin exästä ja toivoisin, että saisin silti ihanat lapset, mutta vaikka 5-10v myöhemmin. Sitä en tiedä olisiko tällainen yhtälö mahdollinen, mutta pirun hankalaa on ollut sinnitellä huonossa suhteessa, kasvattaa lapset ja opiskella nuorena.
Vaihtaisin koulutusalaa ja tulisin kaapista ulos
Tää on hyvä kysymys, mutta vaikea. Ehkä valitsisin puolison toisin. Hänen kanssa kuitenkin sain maailman ihanimmat lapset ja hän on hyvä tyyppi riippumasta ja riippuen kaikesta. Lopputulema: En luultavasti valitsisi toisin mitään.
Vierailija kirjoitti:
Tää on hyvä kysymys, mutta vaikea. Ehkä valitsisin puolison toisin. Hänen kanssa kuitenkin sain maailman ihanimmat lapset ja hän on hyvä tyyppi riippumasta ja riippuen kaikesta. Lopputulema: En luultavasti valitsisi toisin mitään.
siis riippumatta
Lähtisin lopullisesti pois Suomesta, nuorempana tein sen virheen, että palasin tänne takaisin
Vähemmän viiniä laulua ja miehiä...
Pyrkisin lukemaan yliopistoon, mihin tahansa yliopistoon mitä tahansa. Sillä ilman maisteri papereita jää moni ovi avautumatta.
Kieltäytyisin vanhempieni vaatimuksista, menisin mukaan opiskelijaporukoihin vaikka en aluksi tuntisikaan kuuluvani joukkoon, tutustuisin ihmisiin ennakkoluulottomasti, kyselisin rohkeasti tyhmiä, kertoisin mielipiteitäni ja muuttaisin niitä kun olen väärässä.
Hakisin oikikseen.Lukisin pääsykokeisiin kuin hullu.
Urheilisin ja välttäisin tosi paljon enemmän ulkonäöstäni kuin silloin tein.
En sietäisi kiusaamista kaveriporukassa vaan nostaisin kytkintä.
Opiskelisin kunnolla ja rilluttelisin vähemmän. Lopettaisin välittömästi tupakanpolton. Sitä ei nuorena ymmärrä, miten tupakka oikeasti runtelee keuhkot. Nuorena on niin voittajaolo joka asiassa, ja luulee olevansa kuolematon.
Terv. Keuhkoahtaumapotilas
Aloittaisin lasten yrittämisen aiemmin, nyt olin 30v kun sai esikoisen.
N49
Vierailija kirjoitti:
Nuorena on niin voittajaolo joka asiassa, ja luulee olevansa kuolematon.
Aika moni nuori kylläkin on epävarma itsestään eikä todellakaan koe olevansa mikään voittaja.
Miettisin, mitä oikeasti haluaisin elämältäni ja alkaisin heti toimia saavuttaakseni päämäärän.