Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Mitä tekisit toisin jos oisit taas parikymppinen?
04.06.2019 |
Itse opiskelisin saman ammatin mutta vähän aikaisemmin. En etsisi parisuhdetta vaan nauttisin mieluummin sinkkuelämästä. Lapset jäisi tekemättä. Reissaisin maailmalla ja nauttisin elämästä. En ostaisi vanhaa asuntoa. Todennäköisesti asuisin vain vuokralla.
Kommentit (50)
Eniten harmittaa, etten eronnut aiemmin. Katsoin huonoa liittoa liian pitkään. Lapseni on elämäni rakkaus, joten en olisi valinnut häntä pois. Uskoisi enemmän omaan osaamiseen ja opiskelisin yliopistossa, enkä ainoastaan AMK. Toivoisin myös, että uskoisin enemmän omaan viehätys voimaan ja pyytäisin enemmän miehiä treffeille. Nyt melkein nelikymppisenä, en enää usko ollenkaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos oliisi netti niin tuskin olisin sairastunuut näin pahoin.
Vierailija kirjoitti:
Jos oliisi netti niin tuskin olisin sairastunuut näin pahoin.
Tai en osaaa sanoa mutta toisaalta ei sillä enää ole mitään merkitystäkäään.
Lähtisin opiskeluaikana ulkomaille vaihtoon. Lapsuudenperheessäni ei matkusteltu ja jotenkin ei tullut oikein edes mieleen, että vaihtoon lähtö olisi minulle mahdollinen. Mutta olisihan se minullekin ollut ihan siinä missä muillekin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos oliisi netti niin tuskin olisin sairastunuut näin pahoin.
Tai en osaaa sanoa mutta toisaalta ei sillä enää ole mitään merkitystäkäään.
Täytyy alkaa rikollliseksi elämä on helpommin ennnustettavissa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Menisin opiskelemaan yliopistoon jotain. Opettelisin tykkäämään liikunnasta ja terveellisestä ruokavaliosta. Lasten ollessa alle koulukäisiä olisimme muuttaneet pariksi vuodeksi ulkomaille. Sekstaisin mieheni kanssa useamman kerran viikossa. Vaikka päivittäin.
En opiskelisi sairaanhoitajaksi. Olisin säilyttänyt välit lapsuudenkavereihin, heitä on ikävä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tunnustaisin rakkauteni sille "elämäni miehelle". Ei tarvitsisi miettiä, miten elämä olisi mennyt, jos emme molemmat olisi silloin olleet niin varovaisia ihmissuhteissamme.
Etsisin sitkeämmin apua masennukseen, kävisin terapeutilla läpi lapsuuden traumoja, sitten välttäisin opintojen viivästymisen.
Olisin rohkeampi työnhaussa, itsetuntoni oli lytätty.
Samasta syystä valitsin huonon miehen, välttäisin hänet ja uskoisin löytäväni paremman.
Haluaisin naimisiin ja lapsia jo alle 30 v.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jäisin ikipoikamieheksi, jallittaisin pitkälle päälle kolmekymppiseksi biologisen kellon vainoamia naisia ja kun kyllästyisin, olisi omaisuutta kertynyt sen verran inssihommissa että voisi muuttaa Lappiin jossa puolet vuodesta töissä ja puolet työttömänä.
muuten tekisin kuten nytkin, mutta pysyisin sinkkuna ja heti kun asunto olisi maksettu alkaisin säästää vanhuuden varalle, että voisin lopettaa työt ennen eläkeikää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ostaisin Applen osakkeita vaikka velaksi ja nauttisin myöhemmin vaurastumisesta ja sen tuomasta riippumattomuudesta. Se kaikki nuoruuden lyhytnäköinen humputtelu oli turhaa.
Voi, en todellakaan tiedä. Työelämä on ollut tuskaisaa ja vasta nyt tajuan, että en vain sovellu normaaliin työelämään. En jaksa, en pysty enkä kykene, vaikka miten yritän. Vikaa ei ole älyssä, en ole laiska, mutta stressaannun aivan hirveästi kaikesta, jännitän ja hermoilen, menetän yöuneni. Koko elämä pyörii työn ja jaksamisen ympärillä. Mitään en jaksa harrastaa, en tavata ystäviä ja nyt pitää vielä jaksaa hoitaa iäkästä äitiä. Jos ei olisi perhettä, en varmaan enää olisi tässä.
Parasta elämässäni on lapset ja mies tietysti myös, ainoat asiat, joita en kadu. Mutta en kyllä tiedä, mitä tekisin toisin, sillä en tiedä miten menen tästäkään eteenpäin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Käyttäisin kumia pattayan reissuilla.
Aika sairasta katua omia lapsia
Toivottavasti edes jotenkin osaat piilottaa pettymykseksi lapsiltasi. Toisaalta, juuri tuollaisiahan minä työssäni tapaan. Valitettavasti.
Olisin pitänyt kiinni ensirakkaudestani äidin huonosta asenteesta ja kaikista olosuhdevaikeuksista huolimatta. Olisin saanut nähdä, olisiko siitä oikeasti tullut jotain vai ei eikä tarvtsisi miettiä sitä vielä vuosikymmenten jälkeen.
En tiedä mitä tekisin. Siihen hetkeen en ainakaan koskaan haluaisi palata. Se oli elämäni pahinta aikaa tähän mennessä. Nyt olen vieläkin melko nuori ja voi paremmin kuin silloin, vaikka elämäni ei nytkään mitään niin hyvää ole.
En joisi tai tupakoisi ollenkaan. Käyttäisin kaikki voimavarat kielien opiskeluun ja maastamuuton valmisteluun. Harjoittaisin henkistä elämää meditaation kautta. Olisin säästäväisempi, ja eläisin askeettista elämää kunnes unelmat toteutuisivat. Harjoittelisin päivittäin vähintään neljä tuntia rakastamaani instrumenttia. Tekisin siis paljon asioita toisin, ei se kyllä vieläkään ole myöhäistä.
Odottaisin kunnes kohtaan miehen, johon oikeasti rakastuisin. Perustaisin sitten vasta perheen. Tein toisin ja nyt olen 40+ kyyninen sinkku.
Alue: Aihe vapaa
En hankkisi lapsia ollenkaan. En olosi tullut takaisin Suomeen. Olisin suuntautunut toiselle alalle. Olisin harkinnut mies-suhteeni tarkemmin.