Miten motivoin lapseni opiskelemaan täysin hyödytöntä kieltä? (ruotsia)

Listaat kaikki oppiaineet, jotka sinun mielestäsi ovat hyödyttömiä. Sitten taot tämän listasi hänen päähänsä ja menette näin yhdessä eteenpäin. Espanjaa ja kaikkea muutakin voi opiskella omaehtoisesti. Siitä vain harrastuspiiriin!

Vierailija kirjoitti:

Ruotsi ei ole Suomessa hyödytöntä. Sillä saa helpoiten opiskelupaikan ja sitä vaaditaan valtion hyväpalkkaisissa suojatyöpaikoissa. Englannilla toki pärjää Ruotsissa, mutta Suomessa saa etumatkaa muihin osaamalla ruotsia. Onko se oikein? Ei ehkä, mutta niin se on. Itse pidän huolta että lapset puhuu sujuvaa ruotsia.

Virkamiestaidon kielikokeesta selviytyy peruskoulun ruotsintaifolla. Tosin se ei tarkoita sitä , että ihminen osaisi sitä työssään käyttää. Kyseessähän on vaan se, että siitä tulee yksi rasti ruutuun. Täysin turhaa puuhaa opettaa sitä lapsille. Itsekkään en ole koskaan kyseistä taitoa tarvinnut. Tosin työskentelykieleni on englanti.

Ruotsi avaa ovia myös muihin pohjoismaihin. Mua oikeasti harmittaa, etten osaa tarpeeksi hyvin ruotsia mennäkseni Norjaan töihin. Eikä ruotsin opiskelu poista mahdollisuutta opiskella espanjaa. Ottaa sen ruotsin vaikka kielellisenä haasteena.

Miksei poikasi voi opiskella espanjaa englannin ja ruotsin lisäksi? Jos valitsee lukioon lyhyen matikan, niin voi opiskella useampaakin kieltä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Millä tavalla espanjan opiskelusta olisi lapsellesi enemmän hyötyä kuin ruotsista? Suomi on kaksikielinen maa vaikka pakkoruotsista luovuttaisiinkin, kuten itse toivoisin. Tällöin ruotsin kielen osaaminen vaikuttaisi positiivisemmin työllistymiseen tulevaisuudessa monella alalla.

Jos työskentelee Eun virkamiehenä niin Espanjasta on paljon enemmän hyötyä kuin ruotsista. Espanjaa puhuu maailmassa enemmän ihmisiä kuin ruotsia.

Onko lapsesi siis jo päättänyt ryhtyvänsä isona EU:n virkamieheksi? Eikö sitten kannattaisi opiskella ranskaa ja saksaa?

Mikäli lapsesi ei ole vielä tulrvaisuuden työuraansa lukkoon lyönyt, ei hän voi vielä tietää, vaikka tulisikin joskus tarvitseman ruotsin kieltä. Ainakin Suomessa siitä on monella alalla etua.

Minusta on jotenkin hauskaa, että nuorin jantteri sai lukion 1 vuoden jälkeen englannista 10, Saksasta 9 ja hylsytti kaikki ruotsin kurssit. Ruotsinkielen tarpeellisuutta on hankala perustella kun sitä ei jokapäiväisessä elämässään missään tarvitse. Yksinkertaisesti sen kanssa ei joudu mihinkään tekemisiin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ruotsi ei ole Suomessa hyödytöntä. Sillä saa helpoiten opiskelupaikan ja sitä vaaditaan valtion hyväpalkkaisissa suojatyöpaikoissa. Englannilla toki pärjää Ruotsissa, mutta Suomessa saa etumatkaa muihin osaamalla ruotsia. Onko se oikein? Ei ehkä, mutta niin se on. Itse pidän huolta että lapset puhuu sujuvaa ruotsia.

Virkamiestaidon kielikokeesta selviytyy peruskoulun ruotsintaifolla. Tosin se ei tarkoita sitä , että ihminen osaisi sitä työssään käyttää. Kyseessähän on vaan se, että siitä tulee yksi rasti ruutuun. Täysin turhaa puuhaa opettaa sitä lapsille. Itsekkään en ole koskaan kyseistä taitoa tarvinnut. Tosin työskentelykieleni on englanti.

Jos työhaastattelua hoitaa ruotsinkielinen hän aivan varmasti kokeilee miten ruotsi oikeasti sujuu ja ruotsinkieliset ovat valloittaneet suuren osan tärkeistä viroista, joten heitä on siellä haastattelemassa. Ruotsinkieliset johtaa Suomea kulisseista. Rajaatte lastenne mahdollisuuksia vähättelemällä ruotsinkielen merkitystä.

Mulle on ollut ruotsista iloa harrastusrintamalla. Innostuin näin aikuisena parista ruotsalaisesta/suomenruotsalaisesta bändistä. Ruotsinkielen taidolla pystyn lukemaan haastatteluja alkuperäiskielellä, ymmärtämään lyriikoita ja etsimään julkkisjuoruja esim. ruotsalaisilta foorumeilta. Olen lisäksi ns. rikosharrastaja ja kyvystä lukea pohjoismaista rikosuutisointia sekä ruotsinkielistä Wikipediaa on ollut usein hyötyä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ruotsi ei ole Suomessa hyödytöntä. Sillä saa helpoiten opiskelupaikan ja sitä vaaditaan valtion hyväpalkkaisissa suojatyöpaikoissa. Englannilla toki pärjää Ruotsissa, mutta Suomessa saa etumatkaa muihin osaamalla ruotsia. Onko se oikein? Ei ehkä, mutta niin se on. Itse pidän huolta että lapset puhuu sujuvaa ruotsia.

Virkamiestaidon kielikokeesta selviytyy peruskoulun ruotsintaifolla. Tosin se ei tarkoita sitä , että ihminen osaisi sitä työssään käyttää. Kyseessähän on vaan se, että siitä tulee yksi rasti ruutuun. Täysin turhaa puuhaa opettaa sitä lapsille. Itsekkään en ole koskaan kyseistä taitoa tarvinnut. Tosin työskentelykieleni on englanti.

Toisin sanoen, peruskoulun ruotsin opiskelusta tulee olemaan selvää hyötyä, jos pakkoruotsista luovutaan. Tällöinhän ne, jotka eivät peruskoulussa opiskelleet ruotsia, joutuvat opiskelemaan sitä peruskoulun jälkeen, mikäli mielivät sen virkamiestaidon kielikokeen suorittaa. :)

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Millä tavalla espanjan opiskelusta olisi lapsellesi enemmän hyötyä kuin ruotsista? Suomi on kaksikielinen maa vaikka pakkoruotsista luovuttaisiinkin, kuten itse toivoisin. Tällöin ruotsin kielen osaaminen vaikuttaisi positiivisemmin työllistymiseen tulevaisuudessa monella alalla.

Jos työskentelee Eun virkamiehenä niin Espanjasta on paljon enemmän hyötyä kuin ruotsista. Espanjaa puhuu maailmassa enemmän ihmisiä kuin ruotsia.

Onko lapsesi siis jo päättänyt ryhtyvänsä isona EU:n virkamieheksi? Eikö sitten kannattaisi opiskella ranskaa ja saksaa?

Mikäli lapsesi ei ole vielä tulrvaisuuden työuraansa lukkoon lyönyt, ei hän voi vielä tietää, vaikka tulisikin joskus tarvitseman ruotsin kieltä. Ainakin Suomessa siitä on monella alalla etua.

Ruotsista ei ole mitään etua. Sinänsä valtavaa voimavarojen tuhlausta muutaman vähenevän prosentin takia uhrata aikaa vaivaa ja rahaa tässä laajuudessa kyseisen kielen opettamiseen. Varsinkin kun nykyisin ruotsista saa koulussa kympin sillä taidoilla, jolla ennenvanhaan olisi saanut kutosen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Millä tavalla espanjan opiskelusta olisi lapsellesi enemmän hyötyä kuin ruotsista? Suomi on kaksikielinen maa vaikka pakkoruotsista luovuttaisiinkin, kuten itse toivoisin. Tällöin ruotsin kielen osaaminen vaikuttaisi positiivisemmin työllistymiseen tulevaisuudessa monella alalla.

Jos työskentelee Eun virkamiehenä niin Espanjasta on paljon enemmän hyötyä kuin ruotsista. Espanjaa puhuu maailmassa enemmän ihmisiä kuin ruotsia.

Onko lapsesi siis jo päättänyt ryhtyvänsä isona EU:n virkamieheksi? Eikö sitten kannattaisi opiskella ranskaa ja saksaa?

Mikäli lapsesi ei ole vielä tulrvaisuuden työuraansa lukkoon lyönyt, ei hän voi vielä tietää, vaikka tulisikin joskus tarvitseman ruotsin kieltä. Ainakin Suomessa siitä on monella alalla etua.

Ei ruotsia kannata opiskella, vaan panostaa juuri niihin ranskaan ja saksaa .

Meillä kielet ovat aina olleet harrastuksena (koulussa luin englantia, ruotsia, saksaa). Vakuutan, että espanjaa, italiaa ja ranskaa oppii myös jos kiinnostaa - mikään koulussa valittu kieli ei estä opiskelemasta muita kieliä.

Lapset on "kielikylvetetty" eri kieliin pienestä pitäen. Oltiin työn takia eteläisessä Euroopassa kun esikoinen oli  pieni. Hän tottui siellä eri kieliin koska suomea puhuttiin vain kotona - hänestä huomattiin se, että pienelle lapselle vieraat kielet ja niiden käyttäminen eivät ole ongelma.

Lapsia myös "härnättiin" puhumalla aikuisten salaisuuksia muilla kielillä - tehtiin tavallaan kielistä houkuttelevia salakieliä, joita kannattaa osata.

Lapsille on myös pyöritetty lempparielokuvia eri kielillä puhuttuina.

Kaikki ovat oppineet ne kielet mitkä ovat halunneet. Jokainen myös on harrastanut jotain "ylimääräistä" kieltä koulutarjonnan ohella.

60-luvulla ei löytynyt Suomesta töitä, niinpä hippasin Ruotsiin.

Menin suuren yrityksen työhönottoon ja siellä oli lähes 20 ihmistä.

Huoneeseen astui mies ja sanoi: Vem kan tala svenska.?

Meitä oli kaksi ja saimme töitä, muut lähti pois.

Kohta voi olla sama tilanne ja silloinkaan ei työttömyyskorvauksia ollut.

Tässä yksi motivontitemppu.

Jos lapsesi on kiinnostunut hyvin palkatuista töistä (kuten juristi, lääkäri, pankkiiri) joissa ollaan ihmisten kanssa tekemisissä, on älytöntä väittää etteikö ruotsista olisi tässä maassa hyötyä.

Suomi menettää paljon vientituloja siinä ettei osata ostajan kieltä, ja varsinkin maan läntisellä puolella se ostaja on usein ruotsalainen. On ihan höpöä väittää englannin korvanneen ruotsin tässä - ikään kuin englanti toimisi bisneskielenä Suomessakaan kun lähdetään pk-seudulta vähän ulospäin.

Kansainvälisessä katsannossa Suomi on osa pohjoismaista bisnesaluetta, jonka pääkaupunki on Tukholma. Aika vaikea on kuvitella pelkällä suomella ja englannilla hoidettavan pohjoismaisia liikesuhteita mikäli oikeasti haluaa menestyä. Ihmekö sitten että suomenruotsalaiset ovat niin hyvin edustettuina Lontoon pankkipiireissä.