Mulla tulee jotenkin omituinen olo kun vanhemmat kehuu lastensa todistuksia somessa

Onks tää sitä hyvesignalointia, että maailmalle täytyy lähettää viestejä omasta paremmuudestaan.

Kyllä meillä ainakin tuo kuudennen luokan juuri päättänyt sai numeroarvosanat, kuten viime vuonnakin.

Kehuminen on hyvä asia. Sitä ei ole maailmassa liikaa. Koulumenestys on yksi asia muiden joukossa, josta voi kehua. Ei se ole sen huonompi asia kuin vaikka urheilumenestys, ulkonäkö tai vaikka soittotaito. Ja lapsi saa noista muistakin julkista kehua.

Toki ansaittu kehuminen on hyvä asia. Mutta hyötyykö lapsi siitä jos vanhemmat kehuvat lastansa someen? Ennemminkin väittäisin, että siinä vanhempi ottaa kunnian itselleen.

Vierailija kirjoitti:

Kehuminen on hyvä asia. Sitä ei ole maailmassa liikaa. Koulumenestys on yksi asia muiden joukossa, josta voi kehua. Ei se ole sen huonompi asia kuin vaikka urheilumenestys, ulkonäkö tai vaikka soittotaito. Ja lapsi saa noista muistakin julkista kehua.

Kehuminen on hyvä juttu jos lapsi saa sen itse aiheesta kuulla, eikä vain some-kanavat.

Ne ajattelee että lapset on esineitä. Status symboleita. Omaisuutta.

Jos olisin lapsi ottais päähän

Minusta lapsen koulumenestys ei kuulu vanhempien someen. Itse teen omasta elämästäni ja sen arkipäiväisistä kommelluksista päivityksen. Ja niissäkin pyrin siihen, etten niillä loukkaa ketään.

Jotkut yrittävät rakentaa someroolin, jolla helpottavat omaa henkistä tyhjyyttä. Sinne listataan kaikki ihana ja unohdetaan elämän nurjat puolet.

Itse en kerro kenellekään lapsen koulumenestyksestä, koska se on lapsen oma asia. Lapseni saa itse kertoa stipendistään niille, joille haluaa. Mukaan lukien sukulaiset.

Elävät lastensa kautta.

Ei tulisi mieleenkään laittaa someen lasten arvosanoja.

En menisi someen kehumaan. Lasta tulee kannustaa esim koulunkäynnissä.motivoida.rohkaista ja myös kehua kun aihetta on. Itse oon mäin tehnyt ja hyvää tulosta tuli.

Vierailija kirjoitti:

Jotkut yrittävät rakentaa someroolin, jolla helpottavat omaa henkistä tyhjyyttä. Sinne listataan kaikki ihana ja unohdetaan elämän nurjat puolet.

Itse en kerro kenellekään lapsen koulumenestyksestä, koska se on lapsen oma asia. Lapseni saa itse kertoa stipendistään niille, joille haluaa. Mukaan lukien sukulaiset.

Meillä poika ei kerro joten aikoinaan kerroin . Voi olla että kaikki ei tykänneet.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jotkut yrittävät rakentaa someroolin, jolla helpottavat omaa henkistä tyhjyyttä. Sinne listataan kaikki ihana ja unohdetaan elämän nurjat puolet.

Itse en kerro kenellekään lapsen koulumenestyksestä, koska se on lapsen oma asia. Lapseni saa itse kertoa stipendistään niille, joille haluaa. Mukaan lukien sukulaiset.

Meillä poika ei kerro joten aikoinaan kerroin . Voi olla että kaikki ei tykänneet.

Jos poika ei kertonut, eikö se tarkoita sitä ettei hän halunnut ihmisten tietävän?

"On tärkeämpiä asioita kuin koulumenestys"

On varmasti. Mutta koulumenestys on myös tärkeä ja sitä saa juhlia ja olla siitä ylpeä. Paitsi Suomessa, jossa kaikkien pitää olla samaa tasoa ja sarjaa. Auta armias, jos erottaudut, varsinkin eduksesi.

Vierailija kirjoitti:

Kehuminen on hyvä asia. Sitä ei ole maailmassa liikaa. Koulumenestys on yksi asia muiden joukossa, josta voi kehua. Ei se ole sen huonompi asia kuin vaikka urheilumenestys, ulkonäkö tai vaikka soittotaito. Ja lapsi saa noista muistakin julkista kehua.

Mikset kerro lapsellesi suoraan kasvotusten sitä - miksi kehut häntä somessa?

Tasan sama asia kuin se, että yhdessä asuva pari hehkuttaa somessa, kuinka rrrakas ja ihku kultanen toinen onkaan!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jotkut yrittävät rakentaa someroolin, jolla helpottavat omaa henkistä tyhjyyttä. Sinne listataan kaikki ihana ja unohdetaan elämän nurjat puolet.

Itse en kerro kenellekään lapsen koulumenestyksestä, koska se on lapsen oma asia. Lapseni saa itse kertoa stipendistään niille, joille haluaa. Mukaan lukien sukulaiset.

Meillä poika ei kerro joten aikoinaan kerroin . Voi olla että kaikki ei tykänneet.

Jos poika ei kertonut, eikö se tarkoita sitä ettei hän halunnut ihmisten tietävän?

No näinpä! Minua olisi kyrsinyt, jos äitini olisi hehkutellut somessa kymppejäni. En tosiaankaan halunnut, että kukaan tietää niistä. Muutenkin sai kuulla luokan luusereilta, että olen hikari.

Vierailija kirjoitti:

Toki ansaittu kehuminen on hyvä asia. Mutta hyötyykö lapsi siitä jos vanhemmat kehuvat lastansa someen? Ennemminkin väittäisin, että siinä vanhempi ottaa kunnian itselleen.

Miten se nyt vanhempien kunniaan liittyy? Me elämme käsittääkseni modernissa yhteiskunnassa, jolle ei ole tällainen kollektiivinen kunniakäsitys ominaista. Yksilön saavutukset ovat yksilön saavutuksia. Paitsi mm-kulta. ;)

Minulle tulee näistä lastensa somekehujista mieleen lähinnä se, että ne kympit/erinomaiset ovat niin harvinaista herkkua, että jos/kun niitä saa, se on sellainen ihme, jota pitää jakaa.

On itsestäänselvyys, että peruskoululainen saa niitä. Jollei, on syytä katsoa peiliin. Peruskoulu kun on kuitenkin vielä perus-.

Miksi on aina oletus että "some" on joku täysin julkinen paikka? Ei mulla ainakaan ole. Face on kuin päiväkirja ja sen näkee vain ne ihmiset joiden kanssa ole muutenkin usein tekemisissä tai jotka on vaikka sukulaisia, se että laitan että lapsilla oli ihan hyvät todistukset jne. on ihan normaalia ystävien ja sukulaisten kesken, kummit, tädit, isovanhemmat jne. haluaa kyllä kuulla myös lapsen kuulumisia.  Tämä "some" korvaa sen että jokaiselle ihmiselle pitäisi aina erikseen kertoa kun näkee livenä että joo, meidän Ville-Veikolla tuli ihan hyvä todistus, parhaiten meni matikka ja ympäristöoppi.

Kyllä mä kehun kaikille, että miten hyvin lapset menestyvät koulussa. Miksi ei saisi? En ymmärrä. Muistan, kun lapsena sain itse kehuja koulumenestyksestä, kyllä se motivoi paremmin kuin se, että olisi oltu vain hys, hys. Toki sillä haen jotain itsellenikin, arvostusta ehkä, mutta en pidä sitäkään pahana. Kai mä jotain olen oikein tehnyt, kun lapset menestyvät koulussa. Eivätkä ne numerot ilmaiseksi tule, kyllä lapset lukevat ja autan tarvittaessa.

Koulumenestys ei ole tärkeintä maailmassa, mutta kyllä sillä merkitystä on esim. ammatinvalinnassa.

Vierailija kirjoitti:

Minulle tulee näistä lastensa somekehujista mieleen lähinnä se, että ne kympit/erinomaiset ovat niin harvinaista herkkua, että jos/kun niitä saa, se on sellainen ihme, jota pitää jakaa.

On itsestäänselvyys, että peruskoululainen saa niitä. Jollei, on syytä katsoa peiliin. Peruskoulu kun on kuitenkin vielä perus-.

Suurin osa peruskoululaisista ei saa koskaan yhtään kymppiä todistukseen. Kasi on ihan hyvä ja se on monille se paras mahdollinen suoritus, vaikka toisille tulee helposti ne ysit ja kympit.