Lue keskustelun säännöt.
Miehet!Onko tällaisella naisella vientiä?
29.05.2019 |
Olen 38-vuotias, nätti, pitkät hiukset, sporttinen, normaalipainoinen ja tykkään laittaa itseni joka päivä. Luonteeltani olen iloinen ja sosiaalinen.
Mutta sitten itse asiaan, olen täysin kunnianhimoton. Minulle riittää se, että siivoilen & teen hommia kotona, teen pihatöitä, laitan lapset kouluun, teen läksyt lasten kanssa ja vien harrastuksiin, teen ruokaa, leivon ja käyn sporttailemassa.
Tuntuu, että tällaista halveksutaan nykyään ja naisenkin pitäisi olla menestyjä ja pyrkiä elämässä eteenpäin. Minulla ei ole kiinni siitä, että olisin heikkolahjainen, en vain saa mitään menestyksen tavoittelusta.
Toisaalta yhtälö pelottaa, sillä meillä on pitkä suhde ja olen miettinyt, että jos ero tulisi olisin heikoilla.
Kommentit (78)
Vierailija kirjoitti:
Ap kuulostaa minulle sopivalta. Olen nähnyt ihmisten ajavan itsensä loppuun sekä yrittäjinä että palkkatöissä ja vaikka haluankin elättää itseni, en todellakaan uhraa esim. terveyttäni työnteossa. Minullakaan ei ole mitään intoa kilpailla jostain hyväpoika-palkinnoista tai jahdata statusesineitä.
Olen itsekin törmännyt esim. treffeillä siihen että kunnianhimottomuuteni on toiselle osapuolelle paha juttu.
M38.
Onhan meitä muitakin. Samaistun ap:n tarinaan, ja tämän kommentin kirjoittaja vastaa miesmakuani.
Itselläni kyllä kunnianhimo on karissut työelämässä juuri sen vuoksi, kun on nähnyt mitä se ihmisille tekee. Raaka kilpailu ei tee voittajistakaan esikuvia muille. Eri asia on, että antaisin mielelläni paljon aikaa työlle, joka vie asioita laajasti ja pitkäkestoisesti hyvään suuntaan. Sellaista palkkatyötä en ole vielä löytänyt. Jos saisin hyvää palkkaa nykyisen huonohkon palkan sijaan, niin elettäisin mielelläni sopivaa miestä lapsien lisäksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sinusta saa ap jotenkin masentuneen luovuttajan kuvan ja se ei ole miellyttävä juttu. Tuntuu, että elämäsi on vain päivästä toiseen raahautumista ja ilotonta harmautta, etkä edes halua parantaa sitä millään tavoin. Sinusta ei olein löydy sellaista kipinää, mikä iskisi, vaan olet kuin väritön valuva limapallero, johon ei viitsi yksikään täysjärkinen käsiään sotkea.
Vaikka olisit ulospäin kaunis, niin kauneus ei ulotu sisälle saakka.
Täytyy sivusta kommentoida, että en nähnyt samoja viboja aapeen kirjoituksessa, enkä varsinkaan halua häneltä olla ilkeä ja lytätä. Sinun kirjoituksesi on puolestaan vastenmielinen. Sinua voisi auttaa jos ymmärtäisit itseäsi ja ajatusmaailmaasi ulkoapäin.
Missä kohtaa ap:n kirjoitusta näit huumoria, iloa ja kipinää?
Minä näin kirjoituksessa masentuneen naisen, joka ei edes yritä parantaa parisuhdettaan lastensa isään, vaan hän haluaisi jo ennen mahdollista eroa löytää itselleen uuden miehen, joka mahdollistaisi hänen kotona makaamisen ja av:n tuntikausien selailun tästä eteenpäinkin. Lapset tulisivat siinä sivussa myös miehen eläteiksi.
Ap tarvitsee siis rikkaan ja yksinkertaisen hölmön miehen. No niitähän kyllä löytyy, ainakin niitä yksinkertaisia.
Niin, nimenomaan sinä näit tällaista ja tulit sitten ilkeästi ulos viestilläsi. Kun ihminen pohtii neutraalisti elämäänsä ja elämänkuvaansa, ei siihen tarvita huumoria ja kipinää. Ei masentunut ihminen leivo toisille, urheile ja auta naapureita. Vaikuttaisi, että välittää puolisostaan myös, mutta tiedostaa suhteen lopun. Ei kai siinä mitään iloittavaa ole? Eikö sinulla ole kaikenlaisia ajatuksia, kun jokin elämänvaihe muuttuu?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Feministien mielestä olet petturi, koska niiden mielestä vapaaehtoinen kotiäitiys on alistumista etkä voi olla onnellinen, koska feministien mielestä naisella on hyvä itsetunto vain, jos se elää mahdollisimman paljon perinteisen miehen roolin mukaisesti. Onnellisesti perinteisen naisen roolin mukaisesti elävä nainen on feministien suurin vihollinen.
Feministinä tuossa tilanteessa huolestuttaa ainoastaan se että miten ap pystyy eroamaan. Täytyisi löytää lennosta uusi elättäjä. Totta kai noin saa elää, mutta me naiset emme kannusta elämään noin, koska siinä laittaa itsensä toisen armoille. Et varmaan omalle tyttärellesikään suosittelisi että jättäydy toisten varaan?
Toivon edelleen, että jokin ihme tapahtuu ja meidän suhteesta tulisi edelleen sellainen hyvä ja rakastava, mitä se on aiemmin ollut. Mikäli ei, niin ero on väistämätön.
En ikinä vaihtaisi lennosta miestä, eikä miehenikään tekisi niin. Se on väärin niin toista kohtaan kuin minua itseäkin, sillä en itsekään voisi suoraan aloittaa elämää jonkun toisen kanssa.
Ei feministi-vouhotukset kiinnosta. Minä haluankin olla se hieman heikompi osapuoli ja haluan, että mies vaihtaa renkaat ja minä laitan ruoat ja hoidan kodin.
Suomessa on hyvä asema sekä naisilla, että miehillä.Ap
Millä sinä elät jos otat eron? Saat tukia juuri ja juuri sen verran että saat maksettua vuokran ja halvinta mahdollista ruokaa. Viehättävyytesi laskee kuin lehmän häntä kun sinulla ei ole enää vara käydä salilla tai kampaajalla tai uusia vaatevarastoa. Tämä ei ole mitään feminististä öyhötystä, olen nähnyt tämän.
Vierailija kirjoitti:
Itsehän olen vasta 23v, opiskelen korkeakoulussa, mutta tunnen samoin. Ei yhtään haittaisi tulevaisuudessa olla vain kotirouvana ja pitää huolta kodista ja perheestä. Ura ei kiinnosta minua. Tuota vain ei sovi sanoa ääneen julkisesti, saa laiskan leiman. Poikaystäväkin minulla on, hän sanoo tykkäävänsä kunnianhimosta, mutta ilmeisesti kelpaan kuitenkin :D treffeillä en menisi ekana kertomaan moisia mietteitä, mutta en kyllä väittäisin päinvastaistakaan.
Miksi et kertoisi? Itse kerron lähes heti kättelyssä. Säästyy molempien aikaa kun saa tietää toisen arvot.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Koska ollaan oltu pitkään yhdessä niin meillä on ystäväpiiriini pitkälti yhteinen, en siis voi jutella näistä asioista kenenkään kanssa, siksi kirjoitin asiasta tänne.
Ulospäin me ollaan edelleen unelmapari ja aina jos ollaan esimerkiksi ulkona niin moni ihmettelee miten meillä on niin hauskaa aina yhdessä ja ollaan onnellisen oloisia.
Todellisuudessa meillä on nyt joku kriisi. Ja toivon tai toivotaan kumpikin, että se menee ohi ja jos ei mene niin minä en usko, että kumpikaan jaksaa jatkaa.
Suhteeseen on koko ajan panostettu ja kumpikin ollaan tärkeitä toisillemme.
Ja se, että en kirjoita iloisesti johtuu varmasti siitä, että kirjotan surullisesta asiasta.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itsehän olen vasta 23v, opiskelen korkeakoulussa, mutta tunnen samoin. Ei yhtään haittaisi tulevaisuudessa olla vain kotirouvana ja pitää huolta kodista ja perheestä. Ura ei kiinnosta minua. Tuota vain ei sovi sanoa ääneen julkisesti, saa laiskan leiman. Poikaystäväkin minulla on, hän sanoo tykkäävänsä kunnianhimosta, mutta ilmeisesti kelpaan kuitenkin :D treffeillä en menisi ekana kertomaan moisia mietteitä, mutta en kyllä väittäisin päinvastaistakaan.
Miksi et kertoisi? Itse kerron lähes heti kättelyssä. Säästyy molempien aikaa kun saa tietää toisen arvot.
Jotkut nyt vaan on niin lampaita, että pitää esittää samanlaista kuin kaikki muut. Ihmettelen vaan miten ne haluaa ihmisten seuraa, joille joutuu valehtelemaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Keski-ikäisen miehen korvaan kuulostaa hyvälle. Tätä ei voi ääneen sanoa, mutta monet naiset ovat kuin miehiä nykyään, eivät siis ulkoisesti.
Minua kiinnostaa positiivinen ja fiksu kodinhengetär.
Olen hyvässä asemassa, mutta minulle ei ole väliä kumppanin koulutuksella tai työllä.
Vierailija kirjoitti:
Keski-ikäisen miehen korvaan kuulostaa hyvälle. Tätä ei voi ääneen sanoa, mutta monet naiset ovat kuin miehiä nykyään, eivät siis ulkoisesti.
Minua kiinnostaa positiivinen ja fiksu kodinhengetär.
Olen hyvässä asemassa, mutta minulle ei ole väliä kumppanin koulutuksella tai työllä.
Tätä nimenomaan pitäisi sanoa ääneen. Totuus esiin. Ärsyttää kun naisia pakotetaan väkisin olemaan miehisiä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei kukaan pakota vaan haluavat olla kaikessa
miehen veroisia tai parempia.
ap, olet tietämättäsi jo lähtökuopissa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ei kukaan pakota vaan haluavat olla kaikessa
miehen veroisia tai parempia.
Kyllä tälläinen yhteiskuntamalli pakottaa.
Eivätkä kaikki halua olla samanlaisia kuin miehet.
Vierailija kirjoitti:
AP vaikuttaa todella itsekkäältä. Pitkä suhde "hiljalleen hajoamassa" ja hän miettii vaan tulevaa elättäjää. Olisiko parempi miettiä, miten nykyisen suhteen saisi korjattua? Ja vielä lapsiakin kuviossa mukana, heille nyt ei ainakaan ole hyväksi äiti, joka alkaa pakon edessä testaamaan vientiään elättäjämiesten keskuudessa. Varsinkin jos uudelta mieheltä edellytetään myös omia lapsia, niin ei nuo mahdolliset tulevat perhekuviot mitenkään hehkeiltä kuulosta.
Kyseessä taitaa olla vain joku kolmen/neljänkympin kriisi. Ei kannata tehdä mitään hätiköityjä ratkaisuja. Tulevaisuudesta ei kukaan tiedä, ainoastaan se on varmaa, että lapset tulevat kärsimään, jos eroatte.
Samaistun ap:n ajatusmaailmaan, mutta käyn töissä, en ole materialisti, uraohjautunut, tai statuskeskeinen, mutta olen silti itsenäinen ja omillaan toimeentuleva.
Minusta ap vaikuttaa vastuuntuntoiselta enkä ole ainakaan huomannut vastausta kysymykseen mahdollisista tulevista tuloista. Silti täällä suoraan oletetaan että hän hakee elättäjää. Vastenmielistä.
Tämä taitaa olla ihan teidän omia sovinistisia ajatuksia. Ja sitä miksi negatiivisesti ja ilkesästi luette ap:n masentuneeksi. Koska te ette itse kestäisi ap:n elämäntyyliä, näette muut sellaisena kuin itse olette, näette vain sen mitä puuttuu, ehkäpä olette itse niin kunnianhimoisia että teille ei koskaan mikään riitä. Sitähän se on.
Valitettavasti ja onneksi maailma ei kuitenkaan ole sellainen paikka. Täällä asuu meitä, positiivisia ihmisiä joille kaikki on juuri nyt todella hyvin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos ei sinun ja lasten elättäminen jäisi kokonaan minun harteilleni, niin ei tuossa mitään vikaa olisi.
Nykyään kunnioitetaan vain statusta, etenemistä hinnalla millä hyvänsä ja sitä mitä saavutetaan.
Hyvä, että on ihmisiä, jotka ovat tyytyväisiä elämäänsä ilman näitä asioita.
Odotan myös, että pääsen pois tästä oravanpyörästä, sillä jatkuva stressi on laukaissut, vaikka mitä oireita ja olen kärsinyt yhden burnoutin. Kivilinna kyllä löytyy ja kaksi uutta saksalaista menopeliä pihasta ja mökki/kesäasunto, mutta suhde on mitä on. Syy on siinä, että olemme kumpikin uraihmisiä ja meillä ei ole ollut aikaa toisillemme. Minulla on läheisemmät välit siivoojamme kuin omaan puolisooni. Tuskin silti eroamme, eläkkeellä elämme varmaan omaa elämäämme kuten tähänkin asti.
Olenko onnellinen? En. Aina väsynyt ja stressaantunut.
Vain pyrkyreillä ja narsisteilla on "kunnianhimoa". Fiksu pärjää vähemmälläkin eikä aina ole pakko saada lisää tai olla paras.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei kukaan pakota vaan haluavat olla kaikessa
miehen veroisia tai parempia.Kyllä tälläinen yhteiskuntamalli pakottaa.
Eivätkä kaikki halua olla samanlaisia kuin miehet.
Naiset tätä yteiskuntamallia ovat halunneet, ja jos mies sen epäkohtia edes yrittää osoittaa, on hän taantunut sovinisti.
Vierailija kirjoitti:
Vain pyrkyreillä ja narsisteilla on "kunnianhimoa". Fiksu pärjää vähemmälläkin eikä aina ole pakko saada lisää tai olla paras.
Eli sossun tuilla jatkat? Onhan sekin elämää toki. Rotillakin on oman näköisensä elämä.
Missä kohtaa ap:n kirjoitusta näit huumoria, iloa ja kipinää?
Minä näin kirjoituksessa masentuneen naisen, joka ei edes yritä parantaa parisuhdettaan lastensa isään, vaan hän haluaisi jo ennen mahdollista eroa löytää itselleen uuden miehen, joka mahdollistaisi hänen kotona makaamisen ja av:n tuntikausien selailun tästä eteenpäinkin. Lapset tulisivat siinä sivussa myös miehen eläteiksi.
Ap tarvitsee siis rikkaan ja yksinkertaisen hölmön miehen. No niitähän kyllä löytyy, ainakin niitä yksinkertaisia.