Miehen mielestä kaikki ongelmista puhuminen on nalkuttamista

Sama meillä.

Ei synny rakentavaa keskustelua mistään.

Olenkin aikeissa jättää tämän miehen, vaikka muuten natsaa.

Ymmärrys puuttuu..

Niin, erilainen ajattelumalli. Molemmat oikeassa.

Asioita ei kannattaisi lakaista maton alle.

Mutta kaikesta ei kannattaisi huomauttaa.

Sun varmaan täytyis ottaa esille että sinä haluat suhteessa asioita käsiteltävän keskustelemalla. Ja tämä siis iha omana keskustelunaan eikä riidan keskellä.

Jos se on kynnyskysymys niin selitä miehelle että se on.

Sit se varmaan loukkaa tuu ja päättää että nalkutat :D

Sitten, jos nielee sanansa ja jättää sanomatta, ettei syytettäisi nalkuttamisesta tai luovuttaa, kun asiat eivät muutu mihinkään, syytetään mykkäkoulusta.

Keskustelu on vuorovaikutteista kommunikointia. Minusta tuntuu, ettet oikein ymmärrä mitä keskustelemisella tarkoitetaan. Siinä molempien osapuolten täytyy olla aktiivisia. Silloin kun pelkästään sinun äänese kuuluu on se pelkkää yksinpuhelua. Tunnetaan kansankielellä nalkuttamisena.

Annatko esimerkin, millaisista asioista mies hermostuu, ja miten ja millä sanavalinnoilla nostat asian keskusteluun?

Esimerkin kautta voimme ottaa kantaa, kumpi on oikeammassa,

.

Taas yksi hyvä syy pysyä sinkkuna.

ok

Aloituksesikin oli silkkaa nalkutusta, eikä siitä käy ilmi mitään motiivia johon muut voisivat vastata.

Kerro esimerkki miten ja mistä yrität puhua. 

Vierailija kirjoitti:

Sitten, jos nielee sanansa ja jättää sanomatta, ettei syytettäisi nalkuttamisesta tai luovuttaa, kun asiat eivät muutu mihinkään, syytetään mykkäkoulusta.

No nyt ollaan jo uhriutumisen nextillä levelillä. Mykkäkoulun pointti on se, ettei puhu toiselle. Jos sinulla on vain kaksi vaihdetta valittaminen tai mököttäminen, niin kannattaa pohtia parisuhteen kehittämistä myös omasta näkökulmasta ja arvioida vähän omia vuorovaikutustaitoja. 

Parisuhteessa on vähän sama, kuin lapsen kasvatuksessa. Pitää valita ne sotansa, eikä tosiaan "nalkuttaa" ihan joka asiasta.

Kovin vähän sinä annat itsekään nyt tälle keskustelulle, joten voisiko vika olla myös tavassasi keskustella?

Parisuhdehan on kahden kaupppa, jossa tulisikin aina miettiä yhden osapuolen syyttelyn sijaa olisikohan kummassakin vikaa.

"Sinä et ikinä hoida pyykkejä ja kaupassakin olisi pitänyt käydä! Senkin vätys."

Miksi se mies aina on haluton rakentavaan keskusteluun? En voi käsittää. Taas se lähti vaan autotalliin rassaamaan moottoripyöräänsä.

Vaikea tästä on keskustella, kun ei niitä vuorovaikutustilanteita tunne. 

Nalkuttamisen ainoa määritelmä ei ole se, että jankkaa samoista asioita vaan se, että ylipätään antaa negaa toistuvasti ja todennäköisesti pienistä asioista. 

Toki vastaavasti kyseessä voivat olla merkitykselliset asiat, joita miehesi ei osaa käsitellä. 

Emme me voi tätä tietää - mutta muista, itseään on helpompi muuttaa kuin toista. 

Nyt semmoinen ohje, että yksi ainoa keskustelu enää, jossa tuot  selvästi ilmi sen, että mikä ei jatku enää sekuntiakaan, eli henkinen väkivalta. On väkivaltaa kieltää millä tahansa syyllä toista puolisoa puhumasta epäkohdista, ja tuomasta esiin omaa pahaa oloaan. Mies joko ymmärtää tämän tai sitten ei, mutta se ei ole enää sinun ongelmasi. Mulle on pari kertaa yritetty suhteessa tuota, mutta olen jättänyt aika pian, kun ei ole ymmärretty puhetta.

Just noin, ja sitten kun viimein keräät voimasi erotaksesi niin ero tulee miehelle "aivan puun takaa, kaikki oli niin hyvin vaikka vaimo välillä nalkuttikin."

JSSAP.

Vierailija kirjoitti:

Nyt semmoinen ohje, että yksi ainoa keskustelu enää, jossa tuot  selvästi ilmi sen, että mikä ei jatku enää sekuntiakaan, eli henkinen väkivalta. On väkivaltaa kieltää millä tahansa syyllä toista puolisoa puhumasta epäkohdista, ja tuomasta esiin omaa pahaa oloaan. Mies joko ymmärtää tämän tai sitten ei, mutta se ei ole enää sinun ongelmasi. Mulle on pari kertaa yritetty suhteessa tuota, mutta olen jättänyt aika pian, kun ei ole ymmärretty puhetta.

Seuraava uhriutuja linjoilla. Tämä väkivaltamääritelmä on lähtenyt ihan laukalle viime aikoina. 

Henkinen väkivalta on todellinen ilmiö, mutta kumpi on väkivaltaa - se, että haukkuu toista vai se, ettei ota haukuja vastaan?

On pelottavaa, miten tätä naisten uhritumista lietsotaan. Se saa jotku naiset kuvittelemaan olevansa uhreja silloinkin, kun tilanne on toisin päin. 

Edelleen, me emme tiedä ap:n vuorovaikutustilanteita. Me emme tiedä, mistä ap pahoittaa mielensä (kävit kavereiden kanssa kaljalla jo toisen kerran tällä vuosikymmenellä) jne. 

Mutta henkisenväkivallan ekspertti tietää kumpi on uhri - senhän voi päätellä sukupuolesta vai kuinka?

Yritin kertoa perustellen ex-miehelle useita kertoja, miksi laskut kannattaa maksaa ajoissa. Usein maksoin säästöilläni miehen verorästejä ja muita laskuja ennenkuin olivat menossa ulosottoon. Arvaatte varmaan, että olin exän mielestä nalkuttaja. Nyt on sitten hänellä luottotiedot menneet ja isot velat. Itse en enää ota riskiä nalkuttajaksi tulosta eli suostun seurustelemaan vain, jos asumme omissa asunnoissamme. Moni seurustelu päättyi tähän periaatteekseni. Nyt kuitenki n löytyi kumppani, jolle tämä sopii

Vierailija kirjoitti:

Nyt semmoinen ohje, että yksi ainoa keskustelu enää, jossa tuot  selvästi ilmi sen, että mikä ei jatku enää sekuntiakaan, eli henkinen väkivalta. On väkivaltaa kieltää millä tahansa syyllä toista puolisoa puhumasta epäkohdista, ja tuomasta esiin omaa pahaa oloaan. Mies joko ymmärtää tämän tai sitten ei, mutta se ei ole enää sinun ongelmasi. Mulle on pari kertaa yritetty suhteessa tuota, mutta olen jättänyt aika pian, kun ei ole ymmärretty puhetta.

Pari kertaa ollut samassa tilanteessa, etkä vieläkään ole nostanut katsetta omasta navasta sinne peiliin?

Vierailija kirjoitti:

Yritin kertoa perustellen ex-miehelle useita kertoja, miksi laskut kannattaa maksaa ajoissa. Usein maksoin säästöilläni miehen verorästejä ja muita laskuja ennenkuin olivat menossa ulosottoon. Arvaatte varmaan, että olin exän mielestä nalkuttaja. Nyt on sitten hänellä luottotiedot menneet ja isot velat. Itse en enää ota riskiä nalkuttajaksi tulosta eli suostun seurustelemaan vain, jos asumme omissa asunnoissamme. Moni seurustelu päättyi tähän periaatteekseni. Nyt kuitenki n löytyi kumppani, jolle tämä sopii

Niin - sinun esimerkkisihän on täysin eri kuin ap:n. Hänhän ei kertoi, ettei jankkaa. 

Nalkuttimisessa on joskus kysymys siitä, että on iso ongelma, joka ei ratkea. Silloin kannattaa nalkuttaa, ja tämä tutkitusti voi jopa auttaa. Ja jos ei auta, niin sitten kannattaa lähteä. 

Ap:n komppaamiseksi tämä esimerkki on sinänsä huono, että toisin kuin ap, sinä osaat määritellä ongelman. 

Toiseksi - sinä osaat määritellä suhteesi reunaehdot. Et roiku suhteessa joka on huono vaan menet eteenpäin. Tämä on toinen ihailtava periaate. Tätä toki suosittelisin ap:llekin, mutta joka tapauksessa omien vaikuttimien pohtiminen on ihan hyödyllistä.