Lue keskustelun säännöt.
Lääkärillä ja potilaalla kemiaa: kumpi tekee aloitteen
28.05.2019 |
Siis tämähän on tabu. Koska potilas ei saa ihastua lääkäriin eikä lääkäri potilaaseen - sehän nyt olisi ihan kamalaa, moraalitonta, epäpätevää tms. holtitonta toimintaa.
Mutta! Jos näin ihanasti käy, kumpi tekee aloitteen? Onko sillä väliä? Onko suhteella tulevaisuutta? Onko se tuhoontuomittu lääkärin työkaverien silmissä?
Kommentit (212)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten tämä onkin niin kutkuttava ajatus? Olen selkeästi saippuasarjavajeessa :D Haluan kuulla tarinan pariskunnasta, joka tapasi potilas-lääkäri-asetelmassa! Tunteeko kukaan tällaista pariskuntaa?.
Vanhempani. Isä oli tullut pikkupaikkakunnalle terveyskeskuslääkäriksi ja ihastunut maailman kauneimpiin sinisiin silmiin tutkimushuoneessa. No vika oli äidillä sijoiltaan mennyt kyynärpää, joka siinä potilastilanteessa hoidettiin. Asiat toki läksivät etenemään myöhemmin muussa tilanteessa, äitini oli pankkivirkailija ja niihin aikoihin pankeissa asioitiin raha-asioissa jatkuvasti. Mutta joo, kyllä voi siis sanoa, että lääkäri ihastui potilaaseen.
No tuossa tilanteessa ja asiassa nyt ei ole sillein mitään väärää. Ei ole alisteisesta asemasta sinällään kyse. Käsi parani ja asia ei vaatinut enempää hoitoa eikä seurantaa.
Oho uskomatonta!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Unohdetaan hetkeksi terapeutit. Niissä omat ongelmansa juurikin mielenterveys ym.syistä.
Mutta mitäs, , jos asiakas ja esim. gynekologi ihastuvat?
Kerron salaisuuden: gynellä käy niin -kirjamellisesti- tautisia tavaroita päivät pitkät, ettei edes yksi vaaleanpunainen brassi enää sen hajun ja visvan seassa päivän keskellä jaksa hetkauttaa.
Mutta jos sitä vaaleanpunaista brassia kantaa ihastuttava nainen, joka tulee tutuksi useiden käyntien (esim.ongelmia yhdyntäkipujen, kohdun myoomien yms. taudittomuuksien kanssa) myötä???
Siinä vaiheessa kun lääkäri huomaa orastavia epäasiallisia tuntemuksia potilasta kohtaan, hänen tulee joko hillitä ne tai ohjata potilas toiselle lääkärille. Lääkäreille on yleisesti ottaen ihan riittämiin tarjolla niitä kumppaniehdokkaita työn ulkopuolellakin, ei ole tarvetta uhrata mainetta ja ammattietiikkaa vain yhden söpön pimun tai pojanklopin takia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Unohdetaan hetkeksi terapeutit. Niissä omat ongelmansa juurikin mielenterveys ym.syistä.
Mutta mitäs, , jos asiakas ja esim. gynekologi ihastuvat?
Kerron salaisuuden: gynellä käy niin -kirjamellisesti- tautisia tavaroita päivät pitkät, ettei edes yksi vaaleanpunainen brassi enää sen hajun ja visvan seassa päivän keskellä jaksa hetkauttaa.
Mutta jos sitä vaaleanpunaista brassia kantaa ihastuttava nainen, joka tulee tutuksi useiden käyntien (esim.ongelmia yhdyntäkipujen, kohdun myoomien yms. taudittomuuksien kanssa) myötä???
Siinä vaiheessa kun lääkäri huomaa orastavia epäasiallisia tuntemuksia potilasta kohtaan, hänen tulee joko hillitä ne tai ohjata potilas toiselle lääkärille. Lääkäreille on yleisesti ottaen ihan riittämiin tarjolla niitä kumppaniehdokkaita työn ulkopuolellakin, ei ole tarvetta uhrata mainetta ja ammattietiikkaa vain yhden söpön pimun tai pojanklopin takia.
Näin juuri, ei lääkärien tule töistä kumppania etsiä
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Unohdetaan hetkeksi terapeutit. Niissä omat ongelmansa juurikin mielenterveys ym.syistä.
Mutta mitäs, , jos asiakas ja esim. gynekologi ihastuvat?
Kerron salaisuuden: gynellä käy niin -kirjamellisesti- tautisia tavaroita päivät pitkät, ettei edes yksi vaaleanpunainen brassi enää sen hajun ja visvan seassa päivän keskellä jaksa hetkauttaa.
Mutta jos sitä vaaleanpunaista brassia kantaa ihastuttava nainen, joka tulee tutuksi useiden käyntien (esim.ongelmia yhdyntäkipujen, kohdun myoomien yms. taudittomuuksien kanssa) myötä???
Siinä vaiheessa kun lääkäri huomaa orastavia epäasiallisia tuntemuksia potilasta kohtaan, hänen tulee joko hillitä ne tai ohjata potilas toiselle lääkärille. Lääkäreille on yleisesti ottaen ihan riittämiin tarjolla niitä kumppaniehdokkaita työn ulkopuolellakin, ei ole tarvetta uhrata mainetta ja ammattietiikkaa vain yhden söpön pimun tai pojanklopin takia.
Näin juuri, ei lääkärien tule töistä kumppania etsiä
silti moni löytää
No, mites jos totean kaverin kaverille - joka sattuu olemaan lääkärini yksityisellä klinikalla ortopediassa - vastaanoton lopuksi, että ”Huh, miten kuuma, pitäiskö sitä ihan repäistä ja mennä tohon lähiterassille yhdelle...” ja lekuri on että ”ok, sä oletkin mun vika potilas tänään, lähden seuraksi”? Pahaa? Ei mielestäni...
Molemmat naimisissa ja taatusti mitään meidän välillä ei ole eikä tule.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
No, mites jos totean kaverin kaverille - joka sattuu olemaan lääkärini yksityisellä klinikalla ortopediassa - vastaanoton lopuksi, että ”Huh, miten kuuma, pitäiskö sitä ihan repäistä ja mennä tohon lähiterassille yhdelle...” ja lekuri on että ”ok, sä oletkin mun vika potilas tänään, lähden seuraksi”? Pahaa? Ei mielestäni...
Molemmat naimisissa ja taatusti mitään meidän välillä ei ole eikä tule.
Ei lääkäri saa ehdottaa
No eihän se ehdottanut. Potilas tuossa totesi menevänsä yhdelle & lääkäri sanoi lähtevänsä mukaan. Tuntevat toisensa jo muuta kautta välillisesti. En näe tuossa mitään kyseenalaista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
No, mites jos totean kaverin kaverille - joka sattuu olemaan lääkärini yksityisellä klinikalla ortopediassa - vastaanoton lopuksi, että ”Huh, miten kuuma, pitäiskö sitä ihan repäistä ja mennä tohon lähiterassille yhdelle...” ja lekuri on että ”ok, sä oletkin mun vika potilas tänään, lähden seuraksi”? Pahaa? Ei mielestäni...
Molemmat naimisissa ja taatusti mitään meidän välillä ei ole eikä tule.
Mutta miksi halusit mennä juuri lekurin kanssa terassille? Etkö olisi voinut mennä jonkun muun vähän tutumman kanssa?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Unohdetaan hetkeksi terapeutit. Niissä omat ongelmansa juurikin mielenterveys ym.syistä.
Mutta mitäs, , jos asiakas ja esim. gynekologi ihastuvat?
Kerron salaisuuden: gynellä käy niin -kirjamellisesti- tautisia tavaroita päivät pitkät, ettei edes yksi vaaleanpunainen brassi enää sen hajun ja visvan seassa päivän keskellä jaksa hetkauttaa.
Mutta jos sitä vaaleanpunaista brassia kantaa ihastuttava nainen, joka tulee tutuksi useiden käyntien (esim.ongelmia yhdyntäkipujen, kohdun myoomien yms. taudittomuuksien kanssa) myötä???
Siinä vaiheessa kun lääkäri huomaa orastavia epäasiallisia tuntemuksia potilasta kohtaan, hänen tulee joko hillitä ne tai ohjata potilas toiselle lääkärille. Lääkäreille on yleisesti ottaen ihan riittämiin tarjolla niitä kumppaniehdokkaita työn ulkopuolellakin, ei ole tarvetta uhrata mainetta ja ammattietiikkaa vain yhden söpön pimun tai pojanklopin takia.
Eikä tule muuta kuin käydä kimppuun kuin sika limppuun.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
No, mites jos totean kaverin kaverille - joka sattuu olemaan lääkärini yksityisellä klinikalla ortopediassa - vastaanoton lopuksi, että ”Huh, miten kuuma, pitäiskö sitä ihan repäistä ja mennä tohon lähiterassille yhdelle...” ja lekuri on että ”ok, sä oletkin mun vika potilas tänään, lähden seuraksi”? Pahaa? Ei mielestäni...
Molemmat naimisissa ja taatusti mitään meidän välillä ei ole eikä tule.
Ihan varmasti menetkin kaverisi kaverille.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No, mites jos totean kaverin kaverille - joka sattuu olemaan lääkärini yksityisellä klinikalla ortopediassa - vastaanoton lopuksi, että ”Huh, miten kuuma, pitäiskö sitä ihan repäistä ja mennä tohon lähiterassille yhdelle...” ja lekuri on että ”ok, sä oletkin mun vika potilas tänään, lähden seuraksi”? Pahaa? Ei mielestäni...
Molemmat naimisissa ja taatusti mitään meidän välillä ei ole eikä tule.
Ihan varmasti menetkin kaverisi kaverille.
Helposti. Miksi ei?!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Voiko lääkäriltä kysyä, että ”Jos en olisi potilaasi, olisiko meillä voinut olla jotain jos olisimme tavanneet eri merkeissä?”
Vai meinaako toikin heti että lääkäri-potilassuhde pitää lopettaa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tämä oli helppo kysymys: Nainen.
Mies ei voi tuollaisessa tilanteessa tehdä aloitetta riippumatta siitä kumpi osapuoli on. Nainen voi aina tehdä aloitteen.
Ei kumpikaan. Mutta se jää potilaalle loppuiäksi mieleen kummallisena kokemuksena.
Vierailija kirjoitti:
Voiko lääkäriltä kysyä, että ”Jos en olisi potilaasi, olisiko meillä voinut olla jotain jos olisimme tavanneet eri merkeissä?”
Vai meinaako toikin heti että lääkäri-potilassuhde pitää lopettaa?
Ei tietenkään voi!
Vanhempani. Isä oli tullut pikkupaikkakunnalle terveyskeskuslääkäriksi ja ihastunut maailman kauneimpiin sinisiin silmiin tutkimushuoneessa. No vika oli äidillä sijoiltaan mennyt kyynärpää, joka siinä potilastilanteessa hoidettiin. Asiat toki läksivät etenemään myöhemmin muussa tilanteessa, äitini oli pankkivirkailija ja niihin aikoihin pankeissa asioitiin raha-asioissa jatkuvasti. Mutta joo, kyllä voi siis sanoa, että lääkäri ihastui potilaaseen.
No tuossa tilanteessa ja asiassa nyt ei ole sillein mitään väärää. Ei ole alisteisesta asemasta sinällään kyse. Käsi parani ja asia ei vaatinut enempää hoitoa eikä seurantaa.