Aikuisiän ADHD

Minä en ole kertonut edes kellekkään, ainakaan vielä.

Mulla on diagnosoitu adhd sekä keskivaikea lukihäiriö ollessani lapsi. Mut meinattiin ensin laittaa eha-luokalle, mutta onneksi vanhempani sisuuntuivat ja tajusivat ettei älyssäni ole mitään vikaa. Kehitysvammaisille suunnatussa koulussa olisin taatusti turhautunut, koska siellä mentiin heikoimpien ehdoilla. Pääsin sitten lukihäiriöluokkaan, missä mentiin yleisen opetussuunnitelman mukaisesti. Ei tuon tapaisia erityisluokkia enää ole vaan nykyään niihin on laitettu kaikki adhd:t, kehitysvammaiset, käytöshäiriöiset yms. sekaisin eikä opettajalla ole resursseja antaa lahjakkaille oppilaille opetusta. Mä muuten piirsin samaan aikaan sarjakuvia kun kuuntelin opetusta luokassa. 

Olen siinä mielessä aika harvinainen, joka sai pienenä tyttönä adhd-diagnoosin. Kiitos vain ammattitaitoisen henkilökunnan, joka osasi ottaa esille että tyttöjen oireet voivat erottua niin ettei se ole silmiinpistävää. Se on valitettavasti huomattu ettei aina edes lääkäritkään osaa ajatella tyttöjen adhd-oireiden olevan erilaisia minkä takia voi altistua syrjäytymiselle ja myöhemmässä elämässä tulee muitakin vaikeuksia. Mä taas oon käynyt lukion peruskoulun jälkeen ja sitten korkeakoulua. Keskittyminen sujuu mielenkiintoisten asioiden ja työn parissa mutta koti, siellä se kaaos on. Onneksi on tuo mies olemassa, ilman häntä täällä ei olisi kunnon järjestystä. 

Mä voin myös sen kertoa, että mut kasvatettiin samalla tavalla kuin "terveet" sisarukseni. On vaadittu samat asiat ja laitettu kohtamaan reaalimaailma. Täällä Suomessa kauhistellan sitä, että erityistarpeiseltakin vaaditaan asioita. Viittaan nyt nimenomaan niihin, joilla ei ole älyllisellä puolella puutteita. Jotkut vanhemmat kasvattaa heidät avuttomiksi/epäitsenäisiksi ja koittaa ylisuojella. Onkohan taustalla sitten liiallinen hoivavietti...

Oon itsekin saanut todistaa kuinka joitain normaaliälyisiä erityistarpeisia, erityisesti liikuntavammaisia lapsia aivopestään siihen ettet kykene edes pukemaan paitaa päälle ja sitten teininä tajutaan, että kyllähän se paidan pukeminen onnistuu itsenäisesti. Tiedän tällaisen tapauksen ja sellainen epärealistisessa maailmassa kasvattaminen on vain tehnyt hallaa tälle ajatellen parisuhdetta, työelämää jne. Päinvastainen tapaus on pitkäaikainen ystäväni, jonka kanssa kävimme samaa lukiota. Vanhemmat vaati ystävältäni samoja asioita kuin omin jaloin käveleviltä sisaruksilta. En toki tarkoita, että olisi vaadittu juoksemaan maraton vaan enemmänkin vastuun kantamista elämässä, veronmaksajana toimimista ja mitä nyt aikuisuuteen kuuluu.

Te aikuiset jotka olette menneet myöhemmine testeihin, mikä sai sen viimeisen sysäyksen aikaan mennä lääkärille ?

Soitin itselleni ajan terveyskeskukseen,antoivat  psyk. hoitsulle ajan ,  lokakuun alulle sain sen .......

Varmaan moni ehtii parantua vaivoistaan jos joka paikkana pitää näin kauan ootella.

Minä sain vihdoin ajan psyk.hoitajalle, odottelin soittoa kuukauden verran.

Sanoi vaan että otetaan aluksi pidempi aika että vähän ehtii tutustua.

Eli montakohan kertaa pitää juosta siellä ennenkuin pääsee lääkärille/nepsy-testehin? Tai pääseekoö edes helpolla.

onko tuosta hyötyöä loppujenlopuksi jos on kuitenkin jotenkuten selvinnyt elämässä? 

Olen lukenut että jotkut saaneet diagnoosin muutamalla käynnillä, ja toisilla mennyt sitten vuosi ja jokainen pikkujuttukin käyty läpi syntymästä saakka ,( todistukset sun muut dokumentit )

puuttuuko joku yhtenäinen käytäntö?

Harkitsen itse menoa mutta pelottaa jos joutuu kaivamaan kaiken mahdollisen ja kysellä vanhemmilta yms.

Tuttu juoksi vuoden verran, ent iedä montako käyntiä,mutta  oli niitä varmasti toistakymmentä( enkä tiedä kenen luona)

Mutta sai rumban käytyä ja vaikuttaa olevan tyytyväisempi tilanteeseen että jotain selvisi elämässä.

Soiti asiasta tk:hon kesäkuun alussa,   nyt ensi viikolla on käynti jonku hoitsun luona, eli hyvinhän tämä etenee, ei edes kahta kuukautta mennyt.   Sitä en tiiä jatkuuko touhut vai ei sitten.

Onko kenellekkään käynyt niin että itse ollut aika varma että on joku adhd-tyyppinen juttu, mutta sitten onkin selvinnyt jotain ihan muuta ?

Itse olen miettinyt asiaa, kertokaa kauanko menee että saa jotai tietoa että onko tai ei ? Oulussa siis ja ihan julkiselle puolelle pitää mennä jos menen.

Olen kaiken lisäksi työttömänä,mitähän työkkäri sanoo asiasta jos haluaa selvittää että onko joku adhd vai ei .

Vierailija kirjoitti:

Itse olen miettinyt asiaa, kertokaa kauanko menee että saa jotai tietoa että onko tai ei ? Oulussa siis ja ihan julkiselle puolelle pitää mennä jos menen.

Olen kaiken lisäksi työttömänä,mitähän työkkäri sanoo asiasta jos haluaa selvittää että onko joku adhd vai ei .

Oulussa tutkimukset tehdään MTT:llä. Terveyskeskuksesta pitäisi saada lähete. Jonossa joutuu olemaan puolisen vuotta ennenkuin tutkimukset alkaa. Siellä hoitaja kartoittaa ja testaa ja psykiatri diagnosoi. Itse tulin työterveyden lähetteellä ja tein siellä myös nepsy-testin ennen MTT:lle tuloa. Pääsin MTT:lle joulukuussa ja diagnoosin sain lokakuussa eli 9 kk ja noin 10 tapaamista oli ennenkuin sain diagnoosin. Noista Nepsy-testeistä MTT:n kautta en tiedä miten tapahtuu.

Lääkittynä elämä on muuttunut kokolailla paremmaksi eikä töissä tarvitse käydä "väkisin". Jaksan myös sosiaalista elämää paremmin.

Oulussa tk lekuri 1kk odottelun jälkeen->Sh käynti 2kk odottelua,seuraava 1kk ,ja siitä eteenpäin en osaa sanoa, koska en ole vielä tuota viimeistä käyntiä käynyt. Ja MTT:sta ei puhettakaan ainakaan vielä, psyk hoitsun luona siis kävin tkoossa.

Eli tuo SH konsultoi psykiatria jossai vaiheessa ja sitten jos tulee aihetta niin jonottamaan nepsy-juttuihin.

Vierailija kirjoitti:

Itse olen miettinyt asiaa, kertokaa kauanko menee että saa jotai tietoa että onko tai ei ? Oulussa siis ja ihan julkiselle puolelle pitää mennä jos menen.

Olen kaiken lisäksi työttömänä,mitähän työkkäri sanoo asiasta jos haluaa selvittää että onko joku adhd vai ei .

Tällä hetkellä olen odottanut 5 kuukautta, että saisin edes lähetteen psykiatrilta mtt:lle. Ei suostu kirjoittamaan, vaikka tk-lääkäri puoltaa tutkimuksia. Yksityiseltä kyselin, tulisi maksamaan 1200 eli liikaa...

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itse olen miettinyt asiaa, kertokaa kauanko menee että saa jotai tietoa että onko tai ei ? Oulussa siis ja ihan julkiselle puolelle pitää mennä jos menen.

Olen kaiken lisäksi työttömänä,mitähän työkkäri sanoo asiasta jos haluaa selvittää että onko joku adhd vai ei .

Tällä hetkellä olen odottanut 5 kuukautta, että saisin edes lähetteen psykiatrilta mtt:lle. Ei suostu kirjoittamaan, vaikka tk-lääkäri puoltaa tutkimuksia. Yksityiseltä kyselin, tulisi maksamaan 1200 eli liikaa...

Et sinä välttämättä sittenkään saa yksityiseltä diagnoosia vaan sinut ohjataan MTT:lle vaikka itse maksat yksityisen psykiatrin ja nepsy-testin. Lapsellani kävi niin.

Ensin taistellaan terveyskeskuksessa sata kertaa  ja sieltä taisteleen MTT:hen ?

eikö tk:sta pääse suoraan nepsy-testeihin edes nykysin...

Kuinka hyvin nykyään nuo hoitsut ja lekurit suhtautuu jos menee puhumaan tuommoisista?

hei, minä en tiedä mitään eikä suoraan minua koske tämä juttu.

Minun tuttava puhui jotain että aloittaa tutkimukset, ja minä mietin että joutuuko hän osastolle asti vai miten se tapahtuu ?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itse olen miettinyt asiaa, kertokaa kauanko menee että saa jotai tietoa että onko tai ei ? Oulussa siis ja ihan julkiselle puolelle pitää mennä jos menen.

Olen kaiken lisäksi työttömänä,mitähän työkkäri sanoo asiasta jos haluaa selvittää että onko joku adhd vai ei .

Tällä hetkellä olen odottanut 5 kuukautta, että saisin edes lähetteen psykiatrilta mtt:lle. Ei suostu kirjoittamaan, vaikka tk-lääkäri puoltaa tutkimuksia. Yksityiseltä kyselin, tulisi maksamaan 1200 eli liikaa...

Minä olin aikaani edellä ja hain diagnoosin kesken yliopisto-opiskelujen vuonna 2003 kai?

Voin sanoa että dg:tä käyttää hyväksi 10 v myöhemmin jopa sossu ja sehän ei ollut dg:n tarkoitus kai?