Lue keskustelun säännöt.
Aikuisiän ADHD
Onko kokemuksia/ suosituksia aikuisiän ADHD:n diagnosoimisesta ja lääkäriä/ paikkaa suositella? Julkisen puolen hoitoketju kun tuntuu kestävän ainakin vuoden ennen kuin sieltä edes diagnoosia saa ulos
Kommentit (4213)
Minulla se on että jos toinen ehdottaa "vois lähtä tänään kaupungille" , saatan samantien nousta ylös ja alkaa laittaan vaatteita päälle.
Siksi kumppani on sanonut että ei kannata edes ehdottaa ellei itse ole valmis samantien.
Mutta jos en pomppaa ylös samantien ,niin sitten se lähtö saattaa venyä, ja jäädä lähtemättä.
Yleensäkin liian kaukaiset suunnitelmat, esim perjantaina ravintolaan , ei toimi, koska en voi tietää mitä haluan syödä perjantaina. ja silloin voi olla muuta mielessä iltaa varten kun herää aamulla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Saisinko kysymykseeni vastauksen täältä?
Kyse on lääkityksestä.
Mulla on kokeiltu nyt 4kk aikana 3 eri lääkettä.
Medikinet, voxra ja elvanse, tuossa järjestyksessä.
Medikinet toimi, mutta oli niin kovat sivuoireet, että siirryttiin voxraan siksi aikaa kunnes saisi kelalta hyväksynnän elvanseen.
Voxraa en jaksanut syödä sitä 2 viikkoa että olisi toiminut, joten jätin kesken.
Sitten sain Elvansen ja se teki minut vain vihaiseksi.
Sitten lääkäri sanoi, ettei ole enää mitään mahdollisia lääkkeitä kokeilla ymsymsyms.
No päädyttiin uudestaan kokeilemaan Medikinettiä.
Nyt se ei jostain syystä toimikaan enää samalla annoksella?
Voiko olla että aivojen biokemia ei ole tasapainossa, joten siksi ei toimi? Jos pitäisi saada se tasapainottumaan ja kokeilla sitten uudelleen?
Ihan itse tätä olen mietiskellyt.
Vai mistä se voi johtua?
En ymmärrä. Enkä usko, että se oli jotain lumetta kun se toimi, koska välipäivinä olin entistä sekavampi...
en tiedä vastausta edelliseen. MUtta minua kiinnostaa miten työttömälle kela korvaa lääkkeitä tuohon, vai korvaako edes? Lapsille eri,tai jos lapsesta asti käyttänyt.
Vierailija kirjoitti:
en tiedä vastausta edelliseen. MUtta minua kiinnostaa miten työttömälle kela korvaa lääkkeitä tuohon, vai korvaako edes? Lapsille eri,tai jos lapsesta asti käyttänyt.
Yli 25v ei korvaa, mutta kovemmat adhd-lääkitykset on kelan luvan varaisia.
Olisiko diagnoosi jo päiväkoti/kouluikäisenä muuttanut elämääsi paljon? Nyt en puhu lääkkeistä, sillä niitä tuskin olisit saanut silloin.
Onko joku kärsinyt diagnoosista?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Olisiko diagnoosi jo päiväkoti/kouluikäisenä muuttanut elämääsi paljon? Nyt en puhu lääkkeistä, sillä niitä tuskin olisit saanut silloin.
Onko joku kärsinyt diagnoosista?
Olisi, olisi saanut tukea ja apua. Koulumenestykseen ja elämään.
Ei olisi ajatellut, että on idiootti ja laiska koko elämäänsä ja haukkuja kaikilta muilta kuinka laiskimus olet.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olisiko diagnoosi jo päiväkoti/kouluikäisenä muuttanut elämääsi paljon? Nyt en puhu lääkkeistä, sillä niitä tuskin olisit saanut silloin.
Onko joku kärsinyt diagnoosista?Olisi, olisi saanut tukea ja apua. Koulumenestykseen ja elämään.
Ei olisi ajatellut, että on idiootti ja laiska koko elämäänsä ja haukkuja kaikilta muilta kuinka laiskimus olet.
Eikä tuntisi itseään arvottomaksi kun ei ole samanlaista kykyä projisoida asioita.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Olisiko diagnoosi jo päiväkoti/kouluikäisenä muuttanut elämääsi paljon? Nyt en puhu lääkkeistä, sillä niitä tuskin olisit saanut silloin.
Onko joku kärsinyt diagnoosista?
Mulla ei kouluikäisenä. Mutta kun mun ongelmat alkoi todenteolla18-19vuotiaana, aiemmasta diagnoosista ois varmaan ollut hyötyä. Mut diagnoosi tulossa melkein 20 vuotta ja kymmenen parisuhdetta, 12 muuttoa myöhemmin.. ei ole perhettä ei lapsia. Ei säästöjä el mitään pysyvää. Menneisyydessä murtuneita luita, onnettomuuksia, rikosten uhriksi joutumista ja päihteiden käyttöä. Huonoja parisuhteita ja impulsiivisia koko elämän mullistavia ratkaisuja. Pisin työsuhde tähän asti 2,5v meneillään nyt kiitos terapian. Yliopisto kesti 11 vuotta. Ja nyt viimein löytyy syy ja selitys kaikelle. Kun mikään ei ole ollut ikinä elämässä pysyvää. Kun mihinkään ei pysty tarttumaan eikä mitään saa aikaiseksi. Vuosikausia itsen sättimistä laiskaksi ja huonoksi, hoitosuhteita psyk puolelle ja lääkkeitä ahdistukseen, unettomuuteen ja masennukseen. En vielä edes käsitä tätä todeksi että minulla on adhd, vaikka samaan aikaan tunnen että se on itsestäänselvää. Vielä hoitojaksot kesken ja lääkitystä tullaan kokeilemaan.
en osaa sanoa mitä dg. aikaisemmin olisi vaikuttanut. Mutta veikkaan että en asuisi työttömänä,yksinäisenä 4 koulua kesken jättäneenä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minä olen jo menetetty tapaus, yli 40 , kaikki sekaisin, dg on , ja jatkoa mietitään.
Mutta ikää sen verran että tuskin lääkitystä tulossa, ja vielä vähemmän kelan korvaamaa.
Eli varmaan diagnoosi ja oikea hoito jo lapuudessa ois muuttanut elämän ainakin normaalimmaksi.
Vielä on vanhempia, jotka eivät hae lapselleen diagnoosia, eli eivät vie asiantuntijoiden arvioon ja avun piiriin ja eivät näin yritäkkään saada lapselle tukea esim koulunkäyntiin, surullista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Muistan kun koulussa oli pakko lukea eräs kirja, ja luinkin sen,omalla tavallani, en tiedä mikä oli kirjan ydon ja mitä oikeastaan tapahtui, yksityiskohtia sieltä täältä vain.
Nyt kun sain lääkityksen, sain aikamoisen yllätyksen huomata kuinka helppoa lukeminen ja opiskelu, voi keksittyä ilman ongelmia, ja saa helposti käsityksen mitä kirjassa tapahtuu vaikka olisi suuriakin kokonaisuuksia.
Myös musiikin kuuntelussa tuli ihan uusia ulottuvuuksia kun aivot keskittyi vain siihen mitä kuulee.
ja vielä yksi juttu, pystyin olemaan kesällä rannalla tekemättä mitään melkein tunnin ,ihan vain istuin paikoillaan , eikä aivot laukanneet tai sormia naputellut.
Vierailija kirjoitti:
ADHD on keksitty tauti kuten myös Asperger on keksitty 'tauti' kuten skitsofreniakin eli "jakomielitauti"(neuvostoliitossa keksitty toisinajettelijoiden 'hoitoon' ja ADHD- eli levottomuushäiriö- kun normaali lapsihan on innokas ja ei aina keskity istumaan hiljaa pulpetissa kun joku hölöttää asioita joita ei ehkä ymmärrä.)
kyse on maailman suurimmista bisneksistä- lääkebisneksestä ja siis rahasta- suomessa 7000 opioidi-lekuria jakaa huumeita?
https://yle.fi/uutiset/3-10807449
http://riikkasoyring.puheenvuoro.uusisuomi.fi/38749-masentavat-masennus…
https://www.kaleva.fi/teemat/luonto/ehka-adhdkin-on-keksitty-sairaus/68…
ADHD, ADD, HD on keksitty diagnoosi lääkkeiden myyntivoittojen edistämiseksi
http://nwohavaintojapromo.blogspot.com/2016/11/adhd-add-hd-on-keksitty-…
Ok! Jatka sinä elämääsi valitsemallasi tiellä.
Minä sen sijaan tapaan parin viikon päästä viimeisen kerran psykiatrin ja adhd:n lääkehoito aloitetaan! Mahtavaa!
Tuntuu, että mun elämäni on pelastettu. Mun työpaikka on pelastettu. Mun raha-asiat on pelastettu. Mun elämän jatkuvuus on pelastettu. Mä olen saanut apua ja selityksen niin monelle asialle. Adhd-diagnoosi 35-vuotiaana. Kovat odotukset on lääkkeiden suhteen. Onko kellään kokemuksia sivuvaikutuksista, onko millaisia?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mä sain lapsena mbd (Minimal Brain Dysfunction) diagnoosin. Lääkkeitä minun ei katsottu tarvitsevan. Tuo mbd on vanhentunut termi, jos olisin lapsi tänä päivänä ja saisin diagnoosin samoilla oireilla kuin 20v sitten olisi diagnoosi adhd.
Eli käytännössä minulla on adhd.
Millainen prosessi edessä, jos haluaisin lääkityksen? Mulla on tallessa neurologin lausuntoja joista käy ilmi tämä (mbd) diagnoosi. Haluan tehdä jotain tälle vaivalle, koska olen todella alisuoriutuja elämässä ja muutenkin vaikea keskittyä mihinkään. Erityisesti kaikki tarkkaavaisuutta ja keskittymistä vaativat asiat on vaikeita minulle. Mitään hyperaktiivisuutta minulla ei ole, vaan olen hyvinkin rauhallinen ihminen. Mieli sensijaan ei rauhoitu millään, ajattelen koko ajan kaikkea muuta paitsi sitä mitä pitäisi juuri sillä hetkellä tehdä.
Vierailija kirjoitti:
Mä sain lapsena mbd (Minimal Brain Dysfunction) diagnoosin. Lääkkeitä minun ei katsottu tarvitsevan. Tuo mbd on vanhentunut termi, jos olisin lapsi tänä päivänä ja saisin diagnoosin samoilla oireilla kuin 20v sitten olisi diagnoosi adhd.
Eli käytännössä minulla on adhd.
Millainen prosessi edessä, jos haluaisin lääkityksen? Mulla on tallessa neurologin lausuntoja joista käy ilmi tämä (mbd) diagnoosi. Haluan tehdä jotain tälle vaivalle, koska olen todella alisuoriutuja elämässä ja muutenkin vaikea keskittyä mihinkään. Erityisesti kaikki tarkkaavaisuutta ja keskittymistä vaativat asiat on vaikeita minulle. Mitään hyperaktiivisuutta minulla ei ole, vaan olen hyvinkin rauhallinen ihminen. Mieli sensijaan ei rauhoitu millään, ajattelen koko ajan kaikkea muuta paitsi sitä mitä pitäisi juuri sillä hetkellä tehdä.
Mullakin on vähemmän selkeää ulos näkyvää hyperaktiivisuutta. Itse hakeuduin yksityiselle psykiatrille. Se maksaa mutta et joudu vuoden-kahden pituiseen prosessiin julkisella. Julkisella on niin monta steppiä ja mahdollisuuta torpata koko asia ennen kuin pääset edes psykiatrille. Itse varasin isosta yksityisestä firmasta psykiatrille ajan ja tällä asialla sinne menin. Tälle yksityiselle taholle tarvitaan 3 psykiatrin käyntiä, testit tehdään ja verikokeet yms otetaan. Jos sulla ei ole muuta hoitosuhdetta, en tiedä vaatiiko ne muuta? Itse menin myös asiaan erikoistuneelle psykiatrille. En olisi ikinä jaksanut käydä läpi prosessia julkisella, ei riittäisi pitkäjänteisyys mulla.
Vierailija kirjoitti:
Minä olen jo menetetty tapaus, yli 40 , kaikki sekaisin, dg on , ja jatkoa mietitään.
Mutta ikää sen verran että tuskin lääkitystä tulossa, ja vielä vähemmän kelan korvaamaa.
Eli varmaan diagnoosi ja oikea hoito jo lapuudessa ois muuttanut elämän ainakin normaalimmaksi.
Eikö kela korvaa adhd lääkkeitä?
Tuossa viimeisin minkä löysin : https://www.kela.fi/ajankohtaista-yhteistyokumppanit/-/asset_publisher/…
eli riippuu lääkäristä katsooko lääkkeen olevan tarkoituksen mukainen, eli jos liian vanha,niin onko se sitä ?
yhteiskunnan suunnalta katsottuna varmaan ei, mutta yksilölle on.
Korjatkaa jos väärin tulkitsin .
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä sain lapsena mbd (Minimal Brain Dysfunction) diagnoosin. Lääkkeitä minun ei katsottu tarvitsevan. Tuo mbd on vanhentunut termi, jos olisin lapsi tänä päivänä ja saisin diagnoosin samoilla oireilla kuin 20v sitten olisi diagnoosi adhd.
Eli käytännössä minulla on adhd.
Millainen prosessi edessä, jos haluaisin lääkityksen? Mulla on tallessa neurologin lausuntoja joista käy ilmi tämä (mbd) diagnoosi. Haluan tehdä jotain tälle vaivalle, koska olen todella alisuoriutuja elämässä ja muutenkin vaikea keskittyä mihinkään. Erityisesti kaikki tarkkaavaisuutta ja keskittymistä vaativat asiat on vaikeita minulle. Mitään hyperaktiivisuutta minulla ei ole, vaan olen hyvinkin rauhallinen ihminen. Mieli sensijaan ei rauhoitu millään, ajattelen koko ajan kaikkea muuta paitsi sitä mitä pitäisi juuri sillä hetkellä tehdä.
Mullakin on vähemmän selkeää ulos näkyvää hyperaktiivisuutta. Itse hakeuduin yksityiselle psykiatrille. Se maksaa mutta et joudu vuoden-kahden pituiseen prosessiin julkisella. Julkisella on niin monta steppiä ja mahdollisuuta torpata koko asia ennen kuin pääset edes psykiatrille. Itse varasin isosta yksityisestä firmasta psykiatrille ajan ja tällä asialla sinne menin. Tälle yksityiselle taholle tarvitaan 3 psykiatrin käyntiä, testit tehdään ja verikokeet yms otetaan. Jos sulla ei ole muuta hoitosuhdetta, en tiedä vaatiiko ne muuta? Itse menin myös asiaan erikoistuneelle psykiatrille. En olisi ikinä jaksanut käydä läpi prosessia julkisella, ei riittäisi pitkäjänteisyys mulla.
Mitkä verikokeet?
ihan normi verikoe alussa, mitälie pvk+kolesterolit.
katsotaan vain että suurinpiirtein kroppa kunnossa.
sitte huumeseula jos lähetettä aletaan kirjoittaan. tai siis eivät kirjoita ennen kuin tuo annettu .
Nopea lähtemään?? Olematon ajantaju yhdistettynä jumittumiseen ja mitättömään organisointikykyyn, asiasta toiseen siirtyminen vaikeaa... kukaan ei ole hitaampi lähtemään kuin minä :D