Aikuisiän ADHD

Minä tuolla kyselin aiemmin paljonko maksaa yksityisellä tutkimukset,soitin yhteen paikkaan ja sanoivat että 1000-1500, mutta riippuu kuinka paljon pitää  tehdä tutkimuksia, esim psykologit yms.

Joteski tuntuu, että hirmu paljon lisääntynyt tällaiset neurologiset vaivat. Miettinyt omien lasteni kohdalla mm. synnytyksiä - koskapa on neurologista. Molemmilla lapsilla oli syntymässään napanuora kiertyneenä kaulan ympärille. Tytöllä jopa niin pahasti, että joutui happikaappiin joksikin ajaksi..pojalla oli löysemmällä, mutta useampaan kertaan kiertyneenä. Hapen vajausta tässä mietin, molempien kohdalla.

Sitten tuo sikainfluenssarokote? Ehkä menen jo liian syvään päähän..mutta, kaikenlaiset vaivat nyt vaivaavat nuoria. Narkolepsiaa jo oikeutta myöten todettu..miksei olisi voinut olla myös neurologisten häiriöiden taustalla tai aiheuttajana.

Pojalla lapsuusiässä lievä Asberger; kaikki 6 kohtaa eivät täyttyneet diagnoosin kirjoittamiseksi.

Tytöllä tutkimukset ADD:stä kesken vielä, mutta vahva epäilys.

Molemmat neurologisia kehityshäiriöitä.

Itse (äitini kertomaa) syntymässäni olin korkeat bilirubiiniarvot veressä..itsellä R+ ja äidilläni R- veri..olin ollut valohoidossa tästä syystä.

Olisiko joku asiantuntija kertomassa oman mielipiteensä ko. asiaan?

Vierailija kirjoitti:

Eikö ensin katsota kaikki muut mahdolliset,sitte vasta adhd?

Yhteiskunnan varoja ja ihmisten kärsimystä(=turhat masennuslääkkeet) päinvastoin vähentäisi, jos ensiksi todellakin poissuljettaisiin mm. neurologiset kehityshäiriöt ja kilpirauhassairaudet.

Mulla katottiin eka kaikki  muu, ja viimeisenä diva+neurospykologi,  jos nuo ois olleet eka,  ei ois tarvinnu tuhlata yli puolta vuotta  ja n 10 käyntiä.

(ekalla käynnillä jo hoitsu sano että voi lyyä vaikka vetoa että dg tulee ku on niin selvä tapaus),

ja sitte meniki 1v,7kk  että oli dg papereissa. jonotusta paljon.

Onko kukaan teistä vuorotyössä? Itse teen vuorotyötä ja aamuvuoropäivinä herään neljältä ja iltavuoropäivinä kahdeksalta (ettei unirytmi heilu ihan holtittomasti ja pääsen iltarytmistä siedettävästi takaisin aamurytmiin). Otetaanko se lääke kuitenkin aamulla herätessä kellonajasta riippumatta, vai miten noiden kanssa toimitaan?

Vierailija kirjoitti:

Onko kukaan teistä vuorotyössä? Itse teen vuorotyötä ja aamuvuoropäivinä herään neljältä ja iltavuoropäivinä kahdeksalta (ettei unirytmi heilu ihan holtittomasti ja pääsen iltarytmistä siedettävästi takaisin aamurytmiin). Otetaanko se lääke kuitenkin aamulla herätessä kellonajasta riippumatta, vai miten noiden kanssa toimitaan?

En osaa muuta neuvoa kuin että testaa,koska se voi viedä unet jos liian myöhään ottaa.

Mun pitää ottaa viimestään yhdeltätoista,tai muuten menee yöllä valvomiseksi,vaikka itse vaikutus tuntuuki lakkaavan jo seittemän aikaan.

Sen kummempia selittelemättä, vaikuttaako metyylifenidaatti erektioon?

Tai haluihin ?

Matti Wallinilta Espoosta sain aikanaan ehkä 17v sitten ADHD-diagnoosin. Sain ajan noin viikon päähän. Lääkityksenä kokeilin Ritalinia, Concertaa ja jotain masennuslääkettäkin. Concerta tuntui toivan parhaiten, mutta suurempi vaikutus oli tupakoinnin lopetuksella. Mulla tupakointi pahensi ADHD:n oireita aika dramaattisesti. Huono parisuhde vielä siihen päälle lisäsi ahdistusta ja levottomuutta.

Lääkkeet lopetin vähän sen jälkeen kuin tupakoinninkin ja ihan ok olen pärjännyt ilman lääkitystä viimeiset 10 vuotta.

Edelleen silti on fiilis että kännissä ajatus kulkee paremmin kuin selvin päin, mutta pärjään töissä näinkin.

Olen tehnyt asiantuntijahommia 25v ja kyllähän tämä ADHD haittaa välillä menoa, mutta toistaiseksi hyvin on mennyt. Villit ideat saavat innostumaan ja tuotekehitys menee eteen päin, vaikka normiolotila onkin lähinnä pöllämystynyt, ellei siis jokin villi idea vie mennessään.

Nykyään koitan vaan käyttää iän tuomaa itsekuria siihen että saisin jotain aikaiseksi. Nuorempana saatoin pelata kuukauden pasianssia töissä ja tehdä homman sitten viikossa. Nykyään keskityn siihen että pasianssin peluuseen menisi vähemmän työaikaa.

No joo, en tiedä onko Wallin jo eläkkeellä, mutta jos tästä jaarittelusta olisi vaikka vertaistueksi.

Vierailija kirjoitti:

Joteski tuntuu, että hirmu paljon lisääntynyt tällaiset neurologiset vaivat. Miettinyt omien lasteni kohdalla mm. synnytyksiä - koskapa on neurologista. Molemmilla lapsilla oli syntymässään napanuora kiertyneenä kaulan ympärille. Tytöllä jopa niin pahasti, että joutui happikaappiin joksikin ajaksi..pojalla oli löysemmällä, mutta useampaan kertaan kiertyneenä. Hapen vajausta tässä mietin, molempien kohdalla.

Sitten tuo sikainfluenssarokote? Ehkä menen jo liian syvään päähän..mutta, kaikenlaiset vaivat nyt vaivaavat nuoria. Narkolepsiaa jo oikeutta myöten todettu..miksei olisi voinut olla myös neurologisten häiriöiden taustalla tai aiheuttajana.

Pojalla lapsuusiässä lievä Asberger; kaikki 6 kohtaa eivät täyttyneet diagnoosin kirjoittamiseksi.

Tytöllä tutkimukset ADD:stä kesken vielä, mutta vahva epäilys.

Molemmat neurologisia kehityshäiriöitä.

Itse (äitini kertomaa) syntymässäni olin korkeat bilirubiiniarvot veressä..itsellä R+ ja äidilläni R- veri..olin ollut valohoidossa tästä syystä.

Olisiko joku asiantuntija kertomassa oman mielipiteensä ko. asiaan?

En ole asiantuntija, mutta tilastollisesti keskoisuuden ja tarkkaavaisuushäiriöiden välillä on löydetty yhteys. Lapsikuolleisuus on lähellä nollaa, joten ennen nämä keskoset ovat todennäköisemmin kuolleet. Lisäksi ylivilkas lapsi kolmekymmentä vuotta sitten varmaan kuoli todennäköisemmin onnettomuudessa, kun lapset keskenään leikkineet pitkin maita ja mantuja.

Lisäksi itselääkintää tupakalla ja alkoholilla hyödynnetiin ennen 2000-lukua tehokkaammin. Ja yhdeksänkymmentäluvulla amfetamiinijohdannaisia jettiin ihan ilman resepti kaikenlaisiin kipuihin ja sotatraumoihin.

Vierailija kirjoitti:

Ihana ketju... aivan mahtavaa, että on tällainen näin aktiivinen vertaistuki- ja kokemustenvaihtoketju.

Olen 29-vuotias, ja sain alkusyksystä diagnoosin (ADD) ja concerta ollut käytössä kesästä saakka, jolloin kokeilu aloitettiin. Tähän mennessä kokemukset ovat vielä hieman ristiriitaiset, ja huomaan, että oikea annostus on vielä vähän hakusessa. Suurin muutos on se, että en ole ollut niin väsynyt kuin ennen lääkettä, ja saan päivän hyvin käyntiin lääkkeen avulla. Keskittymiskykyyn lääke ei ole suoranaisesti auttanut niin paljon. Huomaan, että joudun edelleen tekemään paljon muita rauhoittumis- ja mindfullnessharjoituksia, että saan ajatuksia rauhoitettua työn ääreen.

18 mg, jolla lääkekokeilu aloitettiin, auttoi jo juuri erityisesti tuossa virkeystila-asiassa, mutta sen jälkeen annostusta on hieman säädelty, tällä hetkellä "vakiona" 36 mg, mutta sitten joinakin päivinä se tuntuu olevan jopa liikaa, on todella levoton olo - ja sitten joinakin se tuntuu taas liian pieneltä annokselta. On käynyt mielessä jo, että onko tämä oikea lääke minulle. Hoitoni yhteydessä ei ole kuitenkaan puhuttu noista muista lääkevaihtoehdoista. Miksikähän minulle laitettiin suoraan tuo Concerta pohtimatta muita vaihtoehtoja? Miten teillä, onko aloitettu myös Concertalla mutta sitten myöhemmin kokeiltu muita vaihtoehtoja?

Huomaan, että jouduin hieman pettymään lääkkeeseen, tutkimusprosessi oli pitkä ja odotin kauan, että saan lääkkeen - toivoin, että se oikeasti tekisi elämästä helpompaa. Juu, on se tosiaan jossakin määrin auttanut, mutta juuri keskittymiskyvyttömyys on yhä suurta. Toisaalta olen käyttänyt lääkettä vielä kohtuullisen lyhyen ajan, ehkä pitäisi yrittää katsoa vielä tätä Concertaa jonkin aikaa.

Onko kellään muulla tapahtunut tällaista: ennen diagnoosia käytin pitkään "itsehoitolääkkeenä" rauhoittumiseen pseudoefedriiniä sisältävää flunssalääkettä. Edelleen tämä lääke auttaa keskittymiseen jopa Concertaa enemmän! Haittapuolena on vain, että jos ko. flunssalääkettä käyttää vähän kauemmin putkeen, vaikutus hälvenee tosi paljon. Pääasiassa olenkin käyttänyt "pahimmissa hätätilanteissa", kun deadlinet puskevat päälle.

Käytin nikotiinilaastareita itsehoitolääkkeenä. myös huomasin MF-lääkityksen aloittamisen myötä, että nämä laastarit toimivat edelleen mielestäni paremmin kuin MF. Minulla myös Concertan toiminta voi vaihdella.

Itselläni concerta vaikuttaa aina  paremmin jos nukkunut hyvin ja juonu vähemmän kahvia, mutta pitää ne aamukahvit saada kuitenkin aina.

Taukopäivät ei minulla vaikuta tehoon, joskus olen syönyt varmaan sen kuukauden jokapäivä, ja joskus viikko pari taukoa ihan kokeilumielessä, eikä sen jälkeenkään ole eri vaikutus.

”Yksin asuessa voin paremmin. Parisuhteessa ja toisen ihmisen kanssa asuessa alkaa arjen ongelmat tulla esiin. Aina on ollut arjen ja ajan hallinta ongelmia, motivaationpuutetta ja välillä aloitekyvyttömyyttä. Alan tekemään asiaa X ja palaan asioiden Y, Z ja Ö kanssa, X löytyy 2kk päästä sängyn alta.

Miksi itse haluaisin edes selvittää asian on että pärjäisin työssäni paremmin. Kaipaan jotain tukea mutta mitä se voi olla? Terapeutti on sitä mieltä että en ole neurologisisesti poikkeava vaan kyse on persoonasta ja että en hyötyisi diagnoosista. Haluaisin itse jotain tukitoimia!

Elän nyt arkea jossa on puoliso ja herään aamulla, menen töihin ja satunnaisesti harrastan. Arjen pyöritys tuntuu aivan jäätävältä ja haluaisin tämän jatkuvan kiireen tunnun pois. Kirjaimellisesti tunnen että päässäni juoksen joka paikkaan. Ei ole mitään hätää mutta mun päässä on hätä. En osaa kuvailla tätä tunnetta. Tuntuu ettei pysy palikat kasassa. Kun asuin yksin ja en tehnyt muuta kuin töitä, kävelin töihin ja kotiin ja söin voileipiä ja nukuin - elämäni oli hyvää. Siihen mahtui nuo asiat. Kaikki muu on helvetillistä kaaosta. Jo ihan autolla ajo ja kaikki autoon liittyvä. Ruokailu ja kaupassa käynti. Siivoaminen kun asunto on isompi jne. Eväiden teko töihin.

Tunnistaako kukaan add/ADHD näitä oireita? Olen myös ihan täysin kyllästynyt selittämään asioista mitä kukaan ei ymmärrä”

—>

Tuttua on. Todettiin että olen yliälykäs ja mahdoll lievä add. Eli aivot ns pois päältä arkielämän asioissa , niin en rekisteröi yhtään mitään enkä hallitse arjen asioita. Työssä menee hyvin: . Ja pari korkeakoulututkintoa on yms. Hajamielusyyttä käytetty hyväksi: ”ystävä” varasti 25t tavaraa kun en vain huomannut yhtään mitään.

Sun pitää mennä testeihin,kunnollisiin , missä käydään läpi kaikki. + neuropsykologin jutut .

Mutta sinne pääsy, siitä en tiedä, itse kävin julkisella puolen ilman taisteluja.

"Arjen pyöritys tuntuu aivan jäätävältä ja haluaisin tämän jatkuvan kiireen tunnun pois. Kirjaimellisesti tunnen että päässäni juoksen joka paikkaan. Ei ole mitään hätää mutta mun päässä on hätä. En osaa kuvailla tätä tunnetta. Tuntuu ettei pysy palikat kasassa. Kun asuin yksin ja en tehnyt muuta kuin töitä, kävelin töihin ja kotiin ja söin voileipiä ja nukuin - elämäni oli hyvää. Siihen mahtui nuo asiat. Kaikki muu on helvetillistä kaaosta. Jo ihan autolla ajo ja kaikki autoon liittyvä. Ruokailu ja kaupassa käynti. Siivoaminen kun asunto on isompi jne. Eväiden teko töihin."

Täähän se olisi. Nuorempana palikat vielä pysyi jotenkin kasassa vaikka silloinkin opiskelu ja työelämässä toimiminen oli vähän haastavaa. Iän ja yleisen arkeen liittyvän sirkuksen lisäännyttyä on jossain vaiheessa jokin kriittinen raja ylittynyt ja resurssit ei vaan riitä ja psyyke alkaa natisemaan vaikka lääkitys vähän jeesiikiin.

Näitä juttuja lukiessa tulee tunne että Elvanse on aivan loistolääke MF.tuotteisiin verrattuna. Miksi ihmeessä koitetaan silti väkisin kärvistellä MF:llä. Hinnassa on tietenkin merkittävä ero, mutta eikö kulukatto (600e ?) leikkaa Elvansen hinnan kohtuulliseksi. Kaikille ei hinta muutenkaan ole ykkösasia.

add1 kirjoitti:

Näitä juttuja lukiessa tulee tunne että Elvanse on aivan loistolääke MF.tuotteisiin verrattuna. Miksi ihmeessä koitetaan silti väkisin kärvistellä MF:llä. Hinnassa on tietenkin merkittävä ero, mutta eikö kulukatto (600e ?) leikkaa Elvansen hinnan kohtuulliseksi. Kaikille ei hinta muutenkaan ole ykkösasia.

Eikö se vaadi lausunnon että saa sen kela-korvauksen?

Ja sen kirjottaminen voi olla haastavaa jos aikuisena todettu , ilman paperilla olevia todisteita että on ollut oireita jo 30 vuotta sitten.

add1 kirjoitti:

Näitä juttuja lukiessa tulee tunne että Elvanse on aivan loistolääke MF.tuotteisiin verrattuna. Miksi ihmeessä koitetaan silti väkisin kärvistellä MF:llä. Hinnassa on tietenkin merkittävä ero, mutta eikö kulukatto (600e ?) leikkaa Elvansen hinnan kohtuulliseksi. Kaikille ei hinta muutenkaan ole ykkösasia.

Kaikille hinta ei ole este, mutta mitä enemmän adhd:sta on lukenut, on sitä selvempää sen huomattava vaikutus pienempien tulojen/köyhyyden aiheuttajana. Tämä on hyvä huomioida "massoja" hoidettaessa, jotta hoito edes mahdollistuu. Taitaa on todellisessa vähemmistössä ne lapsuudesta saakka oireista kärsineet, joilla opinnot ja ura on mennyt kuin strömsössä tai edes sinne päin. Tuon tämän esille vain siksi, ettei puhuta vain lievästä vilkkaudesta muotidiagnoosina, vaan oikeasti mahdollisesti vakavaa haittaa aiheuttavasta häiriöstä, jota ei tule siloitella ilmiönä. Vaan ymmärtää sen hoitamatta jättämisen vaikutukset niin yksilön elämään kuin kansantalouteen.

Pitääkö tämä ymmärtää niin että hinta on syy MF:n ensisijaisuuteen vaikka se olisi muuten huonompi lääke?

Luin koko tämän keskustelun läpi ja usein nousi esiin kuinka MF tarvii totuttelua ja aiheuttaa tuntemuksia. Elvanse taas saa kehuja toimivuudestaan ja huomaamattomuudestaan.

Aivan loogista kun ajatellaan suuria massoja, mutta jos hankin apua itselleni niin pitäisin tärkeänä että keskitytään minun tilanteeseeni eikä massojen. Eli asiakkaille yksilöllinen hoito.

Tulee myös fiilis että jos menee itse mainitsemaan jotain lääkärille niin se virhe, koska olet vaan nappeja vailla. Niin no sitähän hoito aikuisille on. Ei kai sieltä muuta apua voi saada.

Minulla ei virallista diagnoosia ole. 10 vuotta sitten tutkin asiaa niin että tuli hyvin selväksi oma inattentiivinen muotoni. Koulutusta ei ole mutta ihan kelvolline työ on, jossa on omat haasteensa. Eniten tässä kuitenkin kyllästyttää olla yksi perheen lapsista.

Minä olen syönyt nyt puolisen vuotta concertaa, se kyllä toimii jollain tasolla. Hankala sanoa onko oikea tai väärä, mistä sen voi edes tietää.

MIinulla adhd todettiin ihan reilusti aikuisena, ilman mitään papereiden etsimistä lapsuudesta.

Mutta jos elvansea voi silti saada niin voisin melkeen kysyä kokeiluun, hinta ei nyt niin haittaa .  Vaan onko lääkärit kovin suopeita vaihtamaan lääkettä>?

add1 kirjoitti:

Pitääkö tämä ymmärtää niin että hinta on syy MF:n ensisijaisuuteen vaikka se olisi muuten huonompi lääke?

Eiköhän tuossa ainakin osittain ole taustalla se että MF:n vaihtoehdot ovat pelottavaa amfetamiinia. Varmaankin alkuun metyylifenidaatti hieman uudempana (uudempi on _aina_ parempi!) ja vähemmän negatiivisia mielikuvia herättävänä on vaikuttanut vähemmän väärinkäytettävältä (ei ollut) ja myöhemmin sitten Concertaa ja muita pitkävaikutteisia MF valmisteita markkinoitiin tämän suhteen turvallisina vaihtoehtoina (eivät olleet).

Väärinkäytön suhteenhan Elvanse on jossain määrin Concertaa turvallisempi vaihtoehto. Ongelma lienee siinä että Elvansesta ainakin neurotyypilliselle voi tulla hyviä fiiliksiä siinä missä Concerta on useimpien mielestä aika epämukavaa paskaa (vaikka sillekin reseptittömiä käyttäjiä löytyy ihan tarpeeksi), joten Suomessa jälkimmäinen on luonnollisesti suositeltavin vaihtoehto. Lääkehän ei ole lääke ellei se maistu pahalta.

Kokonaisuutena ADHD-lääkkeiden määrä viihde yms käytössä on uskoakseni kärpäsenpaska verrattuna siihen määrään katupiriä mitä Suomessa liikkuu. Mikäli pelkona on että käyttäjä alkaa myymään nappejaan on sinänsä ihan sama mitä niistä löytyy, kaikille stimulanttilääkkeille kyllä löytyy tarvittaessa ostajia.

Kiinnostavasti muuten huomattavan narkofoobisessa Ruotsissa Elvanse on käsittääkseni ykkösvaihtoehto aikuisiän ADHD:n hoidossa.