Työttömäksi asiantuntijatehtävien jälkeen

Jos olet noin pitkään alalla ollut, yritä hyödyntää olemassa olevia verkostojasi. Käytätkö esim. LinkedIn:iä? Tai kysele tutuilta jotka samalla alalla jos he tietäisivät jonkun joka rekrytoi nyt.

Ja sun ikä oli? Tervetuloa joukkoon sakeaan. Minä olen 50 vuotias korkeasti koulutettu. Nuoret saavat töitä heti. Minäkin tarvitsen työtä. Olen ollut jo pitkään vailla työtä. Koulutusta on, kielitaitoa on, kuntoa ja kestävyyttä sekä psyyke kunnossa. Mutta ei: nuoret ylioppilastytöt menevät kaistalta ohi töihin useiksi kuukauksiksi; töihin, joita minäkin voisin tehdä. Esimerkiksi naapurin ylioppilaspoika käytyään armeijan pääsi lähikouluun koulunkäytiavustajaksi (minä olen työtön opettaja saman koulun naapurissa). Naapurin ylioppilastyttö pääsi lähikauppaan kassalle "toistaiseksi".  Sekin työ olisi kelvannut minulle. Mutta ei.

Suomessa on hirvittävä ikärasismi meneillään. Kukaan poliitiikko ei puutu tähän. Ehkä se on ollut aina maan tapa, joka hiljaa hyväksytään.

Sama juttu: firmoja kaatui ja myytiin. Kolmessa vuodessa 600-700 hakemusta laidasta laitaan, muutama haastattelukutsu (joista jokainen huippuasiantuntijan paikkaan) ja nollatulos. Jos olisin ollut huono, keskinkertainen tai tavallisen hyvä, voisin jotenkin sulattaa asian. Vielä olin ajatellut tehdä 15 vuotta kokopäivätöitä, mutta nyt mureni elämältä pohja.

No sulla on hyvin säästöjä ja omaisuutta kertynyt niin pärjäät työttömänä

Mä olen opettaja eikä mulla ole ikinä ollut vakituista työsuhdetta. Olen 45v. Tervetuloa siis joukkoon kirjavaan! Nyt taas kesän työtön..

Verkostot. Jäin työttömäksi 54v iässä ja uusi työpaikka löytyi suhteilla. Siksi LinkedIn, FB, seminaarit, mitkä tahansa paikat kohdata entisiä yhteistyökumppaneja tarkoittaa käytännössä samaa kuin työnhaku.

Itse jäin monen myun tavoin yliopistouran jälkeen työttömäksi kun rahoitukset loppuivat ja en saanut vakituista virkaa. Olin alalla jossa vähän paikkoja ja mitään ei tulossakaan vuosiin koska proffan ja lehtorin paikat täytettiin. Työtön humanisti ja tohtori on toivoton yhdistelmä työnhaussa omalla alallani. Sivuaineita huödyntämällä pääsin kiinni aineenopettajan sijaisuuksiin koulussa ja se oli jo lottovoitto kun sain sijaisuuden äkillisen sairasloman takia. Nyt seuras jatkoa joten olen onnellinen. Enpä olis uskonut tätäkään. Yliopiston opettajasta epäpäteväksi sijaiseksi kouluun.

tällä palstalla kaikki ovat vaativissa asijan tuntija töissä.

Vierailija kirjoitti:

No sulla on hyvin säästöjä ja omaisuutta kertynyt niin pärjäät työttömänä

Vielä kun kerrot sen, mitä tehdään sitten, kun säästöt on syöty ja omaisuus myyty, eikä töitä löydy edelleenkään.

Nro 3

Korkeasti koulutetulla on sekin riesa muun lisäksi että koulutusta vastaavia paikkoja ei ole niin paljon. Joo tottakai hakee muutakin mutta kun hakee paikkaa mihin riittää joku tradenomin tutkinto tms niin sinne ei sitten pääse esim. kauppatieteen tohtori koska ajatellaan että lähtee heti pois jos saa muuta. Mikä tietty on totta mutta jos ikä alkaa nelosella saati vitosella niin ei pääse välttämättä ikärasismin takia minnekään muualle ikinä ja olisi ilomielin takia jossain vähemmän stressaavassa hommassa ilomielin loppuelämänsä.

Ikärasismi on kuuma peruna työvoimaviranomaisten suussa. Olen siis ikääntynyt työtön, eläkeputkessa nyt. Eläkeikä pari vuoden sisällä. Joskus vuosi sitten joku valopää Työkkärissä etsi vimmalla mulle töitä ja kehotti hakemaan. Ymmärsin, että jos en hae, tulee karenssi. Sanoin jo silloin että tämä hakeminen on turhaa, koska ikäni estää työn saamisen. Alani on sellainen, että sinne kelpaavat jo parikymppiset kouluttamattomat tyttöset. Työkkärin täti alkoi rohkaista minua, sanoa että älä lannistu, älä luovuta. Pikkuisen nauratti. Vastasinkin, etten olen lannistunut, luovuttanut enkä masentunut, vaan realisti.

Niin kävi, ettei työpaikkoja herunut.

Sama täti soitti nyt uudelleen ja kyseli työnhaustani. Olin tosiaan hakenutkin yhtä paikkaa. Kerroin asian ja sanoin että enpä tiedä miksi eivät ota yhteyttä. Täti kysyi olisinko sitä mieltä että puhutaan ikärasismista. Myöntelin hienoisesti. Täti alkoi oppia!

Se on totuus, että ikääntynyt työtön ei todellakaan saa millään normaalihaulla työpaikkaa. Ihan eri juttu on, jos löytyy suhteita. Minullekin nyt viimeksi jauhettiin siitä, että työnantaja saa palkkaamisestani palkkatukea pariksi vuodeksi, jopa 60% palkastani. Sehän on hieno asia joo, mutta kun kukaan ei palkkaa ikääntyneitä. Pitäisi löytää siis suhteita; töitä tiskin alta.

En ymmärrä tätä työllisyyspolitiikkaa ollenkaan. Tekisin kyllä töitä esim. 6 tuntia päivässä tai sitten 3-4 päivää viikossa, mutta kun niitä töitä ei todellakaan saa mistään.

Mun siskolla tohtorin tutkinto humanistiselta alalta. Sai jotain lyhytaikaisia töitä ja apurahoja. Kyllästyi ja nyt on lähärikoulutuksessa. Samalla kurssilla on kolme korkeakoulutettua keski-ikäistä joten miettikää

nuoret naiset kun haette noille aloille ettei ne ole kultakaivoksia.

Voisitko ottaa asiantuntemuksesi oman yrityksen käyttöön? Sitten vaan projektien kimppuun alihankkijana. Olen itse nelikymppinen naisyrittäjä. En edes "uskaltaisi" olla vieraan varassa työsuhteen muodossa. Yrityksenä minulla on ohjat omissa käsissä, markkinoiden muuttuessa muutun mukana, ja mahdollisissa yrityskaupoissa olen itse saamapuolella. 

Vierailija kirjoitti:

tällä palstalla kaikki ovat vaativissa asijan tuntija töissä.

Jep. Toimistoissa ei enää muita olekaan kuin asiantuntijoita.

Tää kuullostaa viisastelulta mutta jos todella epätoivoiselta näyttää niin kannattaa tosiaan miettiä lähärikoulutusta tai esim sähköasentajan koulutusta. Jos siis ikä vaikka alle 55. Korkeakoulutettu saa liki kaikki yleisaineet anteeksi ja vain ammattiaineet tarttee opiskella. Tämän jälkeen kävelet mihin vaan hoitoalan työpaikkaan ja työ on varma. Eräs sukulainen opiskelu lähäriksi 57 vuotiaana kun kielenkääntäjän työt loppui.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No sulla on hyvin säästöjä ja omaisuutta kertynyt niin pärjäät työttömänä

Vielä kun kerrot sen, mitä tehdään sitten, kun säästöt on syöty ja omaisuus myyty, eikä töitä löydy edelleenkään.

Nro 3

Siihen varmaan menee vuosia ennenkuin ne on käytetty, niin sinä aikana voi jo löytää uuden työn.

Pitää vaan tehdä kovasti työtä ja jalkatyötä. Jalkautua yrityksiin ja työpaikkoihin. Kyllä ahkeruus aina lopulta palkitaan. Tekee vaikka ilmaiseksi ensin, että työnantaja vakuuttuu sinusta. Jos työsi on arvokasta niin sitten siitä maksetaan myös. Jaksa vain yrittää! Niin me muutkin yritämme ja työllistymme! Jos on normaali tyyppi niin töihin meneminen on maailman helpoin asia.

Tai sitten kokkilinja aikuiskoulutuksena kestää 1- 1,5 vuotta. Lounasravintolat ja julkisten laitosten keittiöt täynnä työpaikkoja, useita kymmeniä paikkoja avoinna päivätöihinkin. Eihän se kultakaivos ole mutta palkka kuitenkin.

Vierailija kirjoitti:

Sama juttu: firmoja kaatui ja myytiin. Kolmessa vuodessa 600-700 hakemusta laidasta laitaan, muutama haastattelukutsu (joista jokainen huippuasiantuntijan paikkaan) ja nollatulos. Jos olisin ollut huono, keskinkertainen tai tavallisen hyvä, voisin jotenkin sulattaa asian. Vielä olin ajatellut tehdä 15 vuotta kokopäivätöitä, mutta nyt mureni elämältä pohja.

Älä huoli.

TE-toimisto lähettää sinulle aikanaan tyyliin "tehoa työnhakuun"-Info kutsun missä Sinulle tunnin verran omaan ääneensä rakastunut immeinen kertoo, tunnin verran, kuinka voi esimerkiksi googlettamalla löytää töitä.

Vierailija kirjoitti:

Pitää vaan tehdä kovasti työtä ja jalkatyötä. Jalkautua yrityksiin ja työpaikkoihin. Kyllä ahkeruus aina lopulta palkitaan. Tekee vaikka ilmaiseksi ensin, että työnantaja vakuuttuu sinusta. Jos työsi on arvokasta niin sitten siitä maksetaan myös.

Missään nimessä ette anna hyväksikäyttää itseänne ilmaistyössä.

Jos työnantajalla ei ole varaa maksaa palkkaa teettämästään työstä, niin hän ei saa ottaa työntekijöitä orjatyöhön.

Kyllä työstä täytyy maksaa työntekijälle palkka.