Työttömäksi asiantuntijatehtävien jälkeen

Vierailija kirjoitti:

Ja sun ikä oli? Tervetuloa joukkoon sakeaan. Minä olen 50 vuotias korkeasti koulutettu. Nuoret saavat töitä heti. Minäkin tarvitsen työtä. Olen ollut jo pitkään vailla työtä. Koulutusta on, kielitaitoa on, kuntoa ja kestävyyttä sekä psyyke kunnossa. Mutta ei: nuoret ylioppilastytöt menevät kaistalta ohi töihin useiksi kuukauksiksi; töihin, joita minäkin voisin tehdä. Esimerkiksi naapurin ylioppilaspoika käytyään armeijan pääsi lähikouluun koulunkäytiavustajaksi (minä olen työtön opettaja saman koulun naapurissa). Naapurin ylioppilastyttö pääsi lähikauppaan kassalle "toistaiseksi".  Sekin työ olisi kelvannut minulle. Mutta ei.

Suomessa on hirvittävä ikärasismi meneillään. Kukaan poliitiikko ei puutu tähän. Ehkä se on ollut aina maan tapa, joka hiljaa hyväksytään.

Se hyväksytään, moni ajattelee että "pitäähän nuoria auttaa elämän alkuun", niinkuin vanhemmat ihmiset eivät tarvitsisi rahaa elääkseen...

Opettajalle luulisi olevan työtä jos on valmis muuttamaan vaikka pikkupaikkakunnalle tekemään pätkää?

Hienoa ettet opettajana ylenkatso myyjän työtä.

Vierailija kirjoitti:

Tai sitten kokkilinja aikuiskoulutuksena kestää 1- 1,5 vuotta. Lounasravintolat ja julkisten laitosten keittiöt täynnä työpaikkoja, useita kymmeniä paikkoja avoinna päivätöihinkin. Eihän se kultakaivos ole mutta palkka kuitenkin.

  Sitäpaitsi kuka tahansa pystyy kokin tai lähihoitajan hommiin. Menee vaan koulutukseen.

"asiantuntijatehtävä" kuulllostaa jotenkin omituiselta, eli miksi titteliä ei voii nimetä asianmukaisemmmin. Alkaa saamaan jo (ja varmaan jo ajansaatossakin saanut) vaikkka mnkälaista mielikuvaaa jostakin pestistä joka nyt vain on ikääänkuin tässä "Koetttu tarpeelliseksi luooda" yms..

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No sulla on hyvin säästöjä ja omaisuutta kertynyt niin pärjäät työttömänä

Vielä kun kerrot sen, mitä tehdään sitten, kun säästöt on syöty ja omaisuus myyty, eikä töitä löydy edelleenkään.

Nro 3

Siihen varmaan menee vuosia ennenkuin ne on käytetty, niin sinä aikana voi jo löytää uuden työn.

Väitteesi on siis silkkaa jossittelua. Viisi vuotta työttömänä ollut 55-vuotias ei ole yhtään sen halutumpi työntekijä kuin juuri työttömäksi jäänyt 50-vuotias. Näillä markkinoilla ei nimittäin sitkeys välttämättä auta yhtään.

Nro 3

Vierailija kirjoitti:

Pitää vaan tehdä kovasti työtä ja jalkatyötä. Jalkautua yrityksiin ja työpaikkoihin. Kyllä ahkeruus aina lopulta palkitaan. Tekee vaikka ilmaiseksi ensin, että työnantaja vakuuttuu sinusta. Jos työsi on arvokasta niin sitten siitä maksetaan myös. Jaksa vain yrittää! Niin me muutkin yritämme ja työllistymme! Jos on normaali tyyppi niin töihin meneminen on maailman helpoin asia.

Menisitkö itse tekemään ilmaiseksi työtä?

Jos menisit, niin esim meille voisi tulla siivooamaan ja kokkailemaan. Ilmaiseksi aluksi. Kyllä ahkeruus lopulta palkitaan. Kai.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No sulla on hyvin säästöjä ja omaisuutta kertynyt niin pärjäät työttömänä

Vielä kun kerrot sen, mitä tehdään sitten, kun säästöt on syöty ja omaisuus myyty, eikä töitä löydy edelleenkään.

Nro 3

Ymmärrän tuota jota kommentoit. Jos on vuosikaudet hyvin palkatussa työssä, niin jäähän siitä pakostakin säästöön. Ellei ostele asuntoja ulkomailta ja purjeveneitä ja luksusautoja jne. Kun on säästöjä, niin selviää vaikkapa karenssista, ei tartte alistua työkkärin kyykytykseen kuten köyhän pitää.

Niinhän sitä luulis ja luokanopettajille onkin. Mutta jos satut olemaan vaikka äikänope tai historianope niin samaa työpaikkaa, sijaisuutta, saattaa hakea 80 ihmistä joilla kaikilla on opettajan pätevyys. Voit vaan kuvitella kuinka suuri on todennäköisyys että juuri sinä saat paikan. niinpä. Matemaattisten alojen opet kyllä löytävät sijaisuuksia, ainakin loppukesällä tärppää. Valituksia taas ei saa ilman sijaisuuksien tekemistä ja niitä turha hakea

Säästöt on syöty ja omaisuus juotu. ASIAA!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sama juttu: firmoja kaatui ja myytiin. Kolmessa vuodessa 600-700 hakemusta laidasta laitaan, muutama haastattelukutsu (joista jokainen huippuasiantuntijan paikkaan) ja nollatulos. Jos olisin ollut huono, keskinkertainen tai tavallisen hyvä, voisin jotenkin sulattaa asian. Vielä olin ajatellut tehdä 15 vuotta kokopäivätöitä, mutta nyt mureni elämältä pohja.

Älä huoli.

TE-toimisto lähettää sinulle aikanaan tyyliin "tehoa työnhakuun"-Info kutsun missä Sinulle tunnin verran omaan ääneensä rakastunut immeinen kertoo, tunnin verran, kuinka voi esimerkiksi googlettamalla löytää töitä.

Ei ehtinyt lähetellä kehotuksia, kun pyysin itse päästä TE-toimiston käsittelyyn ja pääsinkin. Lopputulema oli se, että on se kumma, ettei näillä meriiteillä pääse mihinkään työhön. Tuon jälkeen olen soitellut, pyytänyt neuvoja, raivonnut ja jopa tarjoutunut TE-toimistoon papereita pyörittämään, mutta eivät kiinnostuneet.

Nro 3

Nro 3

Vierailija kirjoitti:

Mun siskolla tohtorin tutkinto humanistiselta alalta. Sai jotain lyhytaikaisia töitä ja apurahoja. Kyllästyi ja nyt on lähärikoulutuksessa. Samalla kurssilla on kolme korkeakoulutettua keski-ikäistä joten miettikää

nuoret naiset kun haette noille aloille ettei ne ole kultakaivoksia.

Eiköhän kaikki "nuoret naiset" ja vanhemmatkin miehet ja naiset tiedä, etteivät humanistiset alat ole kultakaivoksia (toisaalta, vaikkapa lukion kielten opettaja vakivirassa voi tulla kivasti toimeen, vaikkei rikastuisi). Itse luin kolmikymppisenä humanistisen tutkinnon, tietäen työllistymisvaikeudet. Minulla on myös ammatti, jolla elätän itseni - ehkä loppuelämän. Lähäriksi tai muuten hoitoalalle en ikinä pyrkisi, ei ole hoivaviettiä, ja läheisten sairauksien kautta tiedän mitä se on, läheisiä avustin paljon, se riitti minun elämääni. Mutta tuo hoitoala toisena ammattina humanistilla on aika yleistä. 

En silti kadu yhtään opintojani. Katuisin jos en olisi niitä tehnyt! Valtava henkinen rikkaus olisi jäänyt kokematta. Voin myös leipätyön ohella "harrastaa" yhä opiskelualaa.

Palstalla aina puhutaan että korkea koulutus = hyvä palkka = koulutusta vastaava työ. Se ärsyttää. Kun duunarikin voi olla korkeasti koulutettu.

En ikinä olisi valinnut opiskelualaa vain palkan takia.

Ihana pikku provoilija se löysi tiensä tähänkin ketjuun.....

oletko akateeminen vaativalla erikoisalalla asiantuntijana ollut?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No sulla on hyvin säästöjä ja omaisuutta kertynyt niin pärjäät työttömänä

Vielä kun kerrot sen, mitä tehdään sitten, kun säästöt on syöty ja omaisuus myyty, eikä töitä löydy edelleenkään.

Nro 3

Ymmärrän tuota jota kommentoit. Jos on vuosikaudet hyvin palkatussa työssä, niin jäähän siitä pakostakin säästöön. Ellei ostele asuntoja ulkomailta ja purjeveneitä ja luksusautoja jne. Kun on säästöjä, niin selviää vaikkapa karenssista, ei tartte alistua työkkärin kyykytykseen kuten köyhän pitää.

Samaa mieltä, mutten ihmettele alapeukkuja. Vallalla kun on ajatus, että heti kun alkaa tienata vähän enemmän, pitää kuluttaakin enemmän, eikä mitään jää säästöön. Sitä pidetään oikeutena. 

Minä en ole koskaan tienannut yli 2000 euroa, mutta niin vain oli säästöjä, enkä kärsinyt muutamien kuukausien karensseistakaan työttömyysvuosien aikana. Nuo hyväpalkkaiset eivät jostain syystä kykene samaan. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sama juttu: firmoja kaatui ja myytiin. Kolmessa vuodessa 600-700 hakemusta laidasta laitaan, muutama haastattelukutsu (joista jokainen huippuasiantuntijan paikkaan) ja nollatulos. Jos olisin ollut huono, keskinkertainen tai tavallisen hyvä, voisin jotenkin sulattaa asian. Vielä olin ajatellut tehdä 15 vuotta kokopäivätöitä, mutta nyt mureni elämältä pohja.

Älä huoli.

TE-toimisto lähettää sinulle aikanaan tyyliin "tehoa työnhakuun"-Info kutsun missä Sinulle tunnin verran omaan ääneensä rakastunut immeinen kertoo, tunnin verran, kuinka voi esimerkiksi googlettamalla löytää töitä.

Ei ehtinyt lähetellä kehotuksia, kun pyysin itse päästä TE-toimiston käsittelyyn ja pääsinkin. Lopputulema oli se, että on se kumma, ettei näillä meriiteillä pääse mihinkään työhön. Tuon jälkeen olen soitellut, pyytänyt neuvoja, raivonnut ja jopa tarjoutunut TE-toimistoon papereita pyörittämään, mutta eivät kiinnostuneet.

Nro 3

Nro 3

TE-toimistossa on aika vähän papereita. Toiseksi kuka haluaa raivoavan työkaverin? Ei kukaan ja juuri siksi olet työtön.

Itselläni on myös kaksi tutkintoa, toisella elähän itseni ja toinen kuuluu näihin parjattuihin ns. huuhaa-aloitin eli ei varsinaisesti antanut ammattipätevyyttä mihinkään. Tavallaan olen tyytyväinen ja ei tartte jossitella olisiko minusta ollut yliopistotutkintoa suorittamaan. No sain sen paperin mutta päivääkään en ole ns. Akateemista työtä tehnyt. Tietyllä tavalla kaduttaa ja nyt jos oisin nuorempi ni olisin toisen tutkinnon valinnut toisen. Mutta jossittelu on turhaa. Rahallisesti monessa hommassa pesee akateemiset työläiset ja itselläni on juuri näin. Sen takia asiat on varmaan näin menneet omalla kohdallani.

Vierailija kirjoitti:

Palstalla aina puhutaan että korkea koulutus = hyvä palkka = koulutusta vastaava työ. Se ärsyttää. Kun duunarikin voi olla korkeasti koulutettu.

Ai aina puhutaan?

Täällä on vaikka kuinka paljon myös ketjuja, joissa duunarit kertovat suurista palkoistaan ja toisaalta ketjuja, joissa akateemiset kertovat työnsaantivaikeuksistaan ja huonoista palkoista. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No sulla on hyvin säästöjä ja omaisuutta kertynyt niin pärjäät työttömänä

Vielä kun kerrot sen, mitä tehdään sitten, kun säästöt on syöty ja omaisuus myyty, eikä töitä löydy edelleenkään.

Nro 3

Ymmärrän tuota jota kommentoit. Jos on vuosikaudet hyvin palkatussa työssä, niin jäähän siitä pakostakin säästöön. Ellei ostele asuntoja ulkomailta ja purjeveneitä ja luksusautoja jne. Kun on säästöjä, niin selviää vaikkapa karenssista, ei tartte alistua työkkärin kyykytykseen kuten köyhän pitää.

Jos ja jos. En ryhdy avaamaan sinulle taustojani, mutta voin vakuuttaa, että on mahdollista menettää työttömyyden vuoksi koko omaisuus ja elämä muutamassa vuodessa niin, että ei edes pääse tukien piiriin ennen kuin kaikki on jo mennyt.

On helppo viisastella jossittelun pohjalta. Minä keskustelen tästedes vain työnhakuun liittyvistä asioista. Ja kun tähän eksyy ensimmäinen "kalja ja tupakka pois, porkkana on halpaa ruokaa" -tyyppi, lopetan kokonaan.

Nro 3

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ja sun ikä oli? Tervetuloa joukkoon sakeaan. Minä olen 50 vuotias korkeasti koulutettu. Nuoret saavat töitä heti. Minäkin tarvitsen työtä. Olen ollut jo pitkään vailla työtä. Koulutusta on, kielitaitoa on, kuntoa ja kestävyyttä sekä psyyke kunnossa. Mutta ei: nuoret ylioppilastytöt menevät kaistalta ohi töihin useiksi kuukauksiksi; töihin, joita minäkin voisin tehdä. Esimerkiksi naapurin ylioppilaspoika käytyään armeijan pääsi lähikouluun koulunkäytiavustajaksi (minä olen työtön opettaja saman koulun naapurissa). Naapurin ylioppilastyttö pääsi lähikauppaan kassalle "toistaiseksi".  Sekin työ olisi kelvannut minulle. Mutta ei.

Suomessa on hirvittävä ikärasismi meneillään. Kukaan poliitiikko ei puutu tähän. Ehkä se on ollut aina maan tapa, joka hiljaa hyväksytään.

Se hyväksytään, moni ajattelee että "pitäähän nuoria auttaa elämän alkuun", niinkuin vanhemmat ihmiset eivät tarvitsisi rahaa elääkseen...

Vaimoni,(45) on osa-aikaisena kesätyöntekijänä alalla, jolle hänellä on koulutus ja hieman työkokemusta, mutta ollut poissa alalta 15 vuotta.

Johan löytyi paheksujia, kuinka hän vie jonkun nuoren kesätyöpaikan.

Vierailija kirjoitti:

Sama juttu: firmoja kaatui ja myytiin. Kolmessa vuodessa 600-700 hakemusta laidasta laitaan, muutama haastattelukutsu (joista jokainen huippuasiantuntijan paikkaan) ja nollatulos. Jos olisin ollut huono, keskinkertainen tai tavallisen hyvä, voisin jotenkin sulattaa asian. Vielä olin ajatellut tehdä 15 vuotta kokopäivätöitä, mutta nyt mureni elämältä pohja.

Jos on todellinen huippuasiantuntija, niin ei ne itse hae töitä ikinä.

Headhuntterit pommittaa  jatkuvasti sellaisia ja kalastelee duuneihin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sama juttu: firmoja kaatui ja myytiin. Kolmessa vuodessa 600-700 hakemusta laidasta laitaan, muutama haastattelukutsu (joista jokainen huippuasiantuntijan paikkaan) ja nollatulos. Jos olisin ollut huono, keskinkertainen tai tavallisen hyvä, voisin jotenkin sulattaa asian. Vielä olin ajatellut tehdä 15 vuotta kokopäivätöitä, mutta nyt mureni elämältä pohja.

Älä huoli.

TE-toimisto lähettää sinulle aikanaan tyyliin "tehoa työnhakuun"-Info kutsun missä Sinulle tunnin verran omaan ääneensä rakastunut immeinen kertoo, tunnin verran, kuinka voi esimerkiksi googlettamalla löytää töitä.

Ei ehtinyt lähetellä kehotuksia, kun pyysin itse päästä TE-toimiston käsittelyyn ja pääsinkin. Lopputulema oli se, että on se kumma, ettei näillä meriiteillä pääse mihinkään työhön. Tuon jälkeen olen soitellut, pyytänyt neuvoja, raivonnut ja jopa tarjoutunut TE-toimistoon papereita pyörittämään, mutta eivät kiinnostuneet.

Nro 3

Nro 3

TE-toimistossa on aika vähän papereita. Toiseksi kuka haluaa raivoavan työkaverin? Ei kukaan ja juuri siksi olet työtön.

Ai niin, tällä foorumilla pitää kaikki vääntää rautalangasta. "Paperin pyörittäminen" saattaa olla kuvaannollinen ilmaus, ja kylläpä sinäkin alkaisit hiiltyä siitä, että koulutusvaatimuksista täysin tietämätön virkailija kehottaa sinua hakemaan työpaikkoja, joihin vaadittavaa pätevyyttä sinulla ei ole.

Nro 3