Lue keskustelun säännöt.
Ensi kertaa lasta yrittämään 42 vuotiaana?
Niin, aiemmin mun suhteet ollu niin huonoja tai muuten vaan erikoisia, että lapsia en ole halunnut. Se on vain jäänyt kaiken muun vatjoon. Nyt ensimmäistä kertaa sellainen mies ja suhde, että jonkinlainen vauvakuume on tullut ensimmäistä kertaa eläissäni päälle. Miten on, annetaanko palaa vai pitäisikö koko homma unohtaa? On todella ristiriitainen olo asian suhteen, koska asia ei ole aiemmin mieltä vaivannut.
Kommentit (741)
Eli juuri sopiva ikäero!
Mummoni sai äitini kun oli 48 vuoden ikäinen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Enemmän meidän naisvaltaisella työpaikalla on 40+ ikäisiä äitiyslomalla kuin parikymppisiä. Tosin nelikymppisillä on yleensä se kolmas lapsi kyseessä tai sitten on haluttu esim. yhteinen lapsi uuden kumppanin kanssa.
Jos vaan raskaus onnistuu, niin mikäs siinä. Ei nämä asiat muille kuulu. Kuopuksen synnytin 34-vuotiaana ja sairaalassa sanottiin, että olen nuorin synnyttäjä pariin päivään, kun tuli iästä puhetta. Oma isomummoni oli 48-vuotias, kun mummoni syntyi lähes sata vuotta sitten.
Riippuu ilmeisesti tosi paljon paikkakunnasta ja alasta, jolla työskentelee. Itse olen päiväkodissa töissä ja työkaverit on pääsääntöisesti saaneet lapsensa kaksikymppisenä, ovat siis tienneet aina haluavansa lapsia ja parisuhdekin on ollut sopivasti siinä. Itse sain lapseni 31-vuotiaana, työyhteisössäni verraten vanhana. Mutta kun täällä lueskelee, niin todella yleistä olla yli 35, jopa yli 40 ja yhä haluta lapsia.
On muuten ihan eri asia saada kuopuksensa nelikymppisenä kuin esikoisensa. Nämä mummojensa synnytyksiä kertaavat siis puhuvat yleensä siitä, kun perheen kuudes lapsi tjsp. syntyi mummolle 44-vuotiaana. Ensimmäinen on hyvin tyypillisesti saatu parikymppisenä.
En ymmärrä tällaista yleistystä ollenkaan ja enemmän säälittää kun kaverit ja muu jää. Meidän aikaan tuossa parikymppisenä iässä hakeuduttiin opiskelemaan ja haaveiltiin opiskeluista ja opiskelijaelämästä, keikoista, kielivaihdoista ulkomailla, erilaisista uusista ihmisistä joita voi tavata, matkustelusta ym.
Vierailija kirjoitti:
Olisit yli 60v kun lapsi täyttää 18v.
Olen saanut lapset 42 ja 44 iässä ja ei haittaa yhtään että olen yli 60 kun muuttavat kotoa. Saavat asua luonani vaikka ikuisesti jos haluavat ;)
Sen kun yrität. Tiedän ettei tuon ikäiselle ole helppoa raskautua.
Itse luovutin munasoluja Dekstran lapsettomuusklinikalla Hesassa kuultuani ikäisesi työkaverini haasteesta saada lapsia. Itse en niitä halua, mutta ilomielin sen onnen suon jollekin muulle. Jännä nähdä ottaako kukaan lopulta täysikäisenä yhteyttä.
Saatan luovuttaa vielä toisen kerran. En muuten harrasta juurikaan aineellista hyväntekeväisyyttä, mutta tämä on erilaista. Jännää. Mulla voi olla 15 vuoden päästä kaveri, joka kantaa mun geenejä itsessään. Voi tietysti olla ettei hän ota yhteyttä, tai ettei meillä synkkaa kaveriksi asti.
Vierailija kirjoitti:
Downin oireyhtymän riski kasvaa synnyttäjän iän myötä. Ylipäänsä kaikki kehitysvammaisuuden riskit ovat korkealla, mitä vanhempi nainen on. Tässä tietoa:
"Sikiön Downin oireyhtymän todennäköisyys lisääntyy äidin iän noustessa. Riski saada lapsi, jolla on Downin oireyhtymä on noin 20-vuotiaalla 1:1440, 25-vuotiaalla 1:1380, 30-vuotiaalla 1:960, 35-vuotiaalla 1:340, 40-vuotiaalla 1:84 ja 45-vuotiaalla 1:32. Joten merkittävästi riski alkaa nousta lähellä 40 ikävuotta."
Lähde: https://verneri.net/yleis/todennakoisyys-saada-down-lapsi
Minulle kelpaa down-lapsikin. Moni heistä kykenee moneen. Jopa käymään töissä itsenäisesti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mä olen 40- vuotias ja menisin varmaan 17- vuotiaasta. Viimeksi kesällä kysyttiin ruokaravintolan buffetis olenko 18- vuotias.
Eiköhän ne munasolut ole vielä kunnossa myös ;)
Moni kaveri on vielä sinkku ja lapseton pk- seudulla mutta hyvät urat ja verkostot.
Aloitus tehty vuonna 2019 ja edelleen täällä neuvotaan aloittajaa. :D Ehkäpä hänellä on jo lapsi, tai sitten ei.
Lisään vielä, että musta termi "mummoäiti" on oikeasti aika ikävä, enkä ymmärrä, miksi sitä pitää viljellä täällä. Tulee olo, että sillä halutaan vaan vihjailla, että vanhempana lapsen saavan pitäisi jotenkin hävetä itseään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Aloitus tehty vuonna 2019 ja edelleen täällä neuvotaan aloittajaa. :D Ehkäpä hänellä on jo lapsi, tai sitten ei.
Lisään vielä, että musta termi "mummoäiti" on oikeasti aika ikävä, enkä ymmärrä, miksi sitä pitää viljellä täällä. Tulee olo, että sillä halutaan vaan vihjailla, että vanhempana lapsen saavan pitäisi jotenkin hävetä itseään.
Ajankohtainen aihe! Eli hyvä kun tätä nostetaan. Meillä on lapsikato. Nyt pitäisi saada naiset klinikoille hakemaan apua lapsen saamiseen varsinkin jos ikä on jo yli 40. Lapsettomaksi aikovat voisivat harkita munasolujen luovutusta. Ei kaikkea syntyvyyden laskua voi kompensoida maahan houkuteltavilla. On aina riski, että he lähtee pois.
Jokaisen oma asia. Ystäväni sai kaksoset kuukautta ennen kuin täytti 51, toinen tuttu esikoisensa 47-vuotiaana. Elämä ei mene aina normien mukaan, että lapset pitää saada alle kolmikymppisinä. Taivastelkaa sitä intialaista naista, joka sai esikoisensa yli 70-vuotiaana.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Aloitus tehty vuonna 2019 ja edelleen täällä neuvotaan aloittajaa. :D Ehkäpä hänellä on jo lapsi, tai sitten ei.
Lisään vielä, että musta termi "mummoäiti" on oikeasti aika ikävä, enkä ymmärrä, miksi sitä pitää viljellä täällä. Tulee olo, että sillä halutaan vaan vihjailla, että vanhempana lapsen saavan pitäisi jotenkin hävetä itseään.
Kun olin raskaana 40-vuotiaana, yksi kaveri sanoi että on väärin tehdä lapsi noin vanhana.
En ole katunut yhtään. Nyt tämä lapsi on jo aikuinen, ja aina on oltu tosi läheisiä, tehty paljon asioita yhdessä. Keskusteltu kaikenlaisista, vaikeistakin asioista.
Olisin jäänyt paljosta paitsi, jos häntä ei olisi tullut elämääni.
Vierailija kirjoitti:
Olen hiukan samassa tilanteessa kuin ap, tosin ilman parisuhdetta. Olen 40v ja olen aina ollut varma siitä etten halua lapsia, mutta nyt viime aikoina olen alkanut miettiä että ehkä jos sittenkin. Välillä tajuan jopa kaipaavani omaa lasta. Tämä on hyvin hämmentävää, sillä koskaan aikaisemmin ei ole ollut pienintäkään vauvakuumetta ja olen lähinnä inhonnut ajatusta lapsista. Äidiksi tuleminen ei toki ole aivan ajankohtaista koska en ole parisuhteessa ja haluaisin tarjota mahdolliselle lapselleni turvallisen ydinperheen eli olisin mieluiten naimisissa lapsen saadessani. Myös se fakta, että olisin yli 60v lapsen täyttäessä 20 mietityttää - olisinko liian vanha? Ja tietystikään ei ole varmaa tulinko edes raskaaksi.
Kertokaa kokemuksianne yli 40v äidiksi tulleet!
Mä en oikein hahmota tämän pohtimista, että onko liian vanha siinä vaiheessa kun lapsi tulee täysi-ikäseksi. Liian vanha mihin? Siinä vaiheessahan se lapsi alkaa lähteä omilleen, irtautuu vanhemmistaan (on irtautunut jo aiemminkin pikkuhiljaa), luultavasti hänen elämänsä täyttävät opinnot, kaberit, harrastukset, ehkä seurustelukumppani. Ei ne siinä vaiheessa äidin kyljessä nyhjää suremassa, että voi hitsi kun tosta vanhasta käntystä ei ole mihinkään!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ei noin vanha enää sovi äidiksi, unohda koko homma ja nauti lapsettomuudesta. Nuoret häpeää vanhoja vanhempiaan, ajattele niitäkin.
Käännettynä parikymppiselle se olisi siis:
Ei noin nuori sovi äidiksi, unohda koko homma ja nauti nuoruudesta. Nuoret häpeää teini/ kaveri vanhempiaan, ajattele niitäkin.
??
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Downin oireyhtymän riski kasvaa synnyttäjän iän myötä. Ylipäänsä kaikki kehitysvammaisuuden riskit ovat korkealla, mitä vanhempi nainen on. Tässä tietoa:
"Sikiön Downin oireyhtymän todennäköisyys lisääntyy äidin iän noustessa. Riski saada lapsi, jolla on Downin oireyhtymä on noin 20-vuotiaalla 1:1440, 25-vuotiaalla 1:1380, 30-vuotiaalla 1:960, 35-vuotiaalla 1:340, 40-vuotiaalla 1:84 ja 45-vuotiaalla 1:32. Joten merkittävästi riski alkaa nousta lähellä 40 ikävuotta."
Lähde: https://verneri.net/yleis/todennakoisyys-saada-down-lapsi
Minulle kelpaa down-lapsikin. Moni heistä kykenee moneen. Jopa käymään töissä itsenäisesti.
Miehen korkea ikä taas altistaa autismille ja muille vastaaville. Miksi aina haukutaan pelkästään naisia?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Downin oireyhtymän riski kasvaa synnyttäjän iän myötä. Ylipäänsä kaikki kehitysvammaisuuden riskit ovat korkealla, mitä vanhempi nainen on. Tässä tietoa:
"Sikiön Downin oireyhtymän todennäköisyys lisääntyy äidin iän noustessa. Riski saada lapsi, jolla on Downin oireyhtymä on noin 20-vuotiaalla 1:1440, 25-vuotiaalla 1:1380, 30-vuotiaalla 1:960, 35-vuotiaalla 1:340, 40-vuotiaalla 1:84 ja 45-vuotiaalla 1:32. Joten merkittävästi riski alkaa nousta lähellä 40 ikävuotta."
Lähde: https://verneri.net/yleis/todennakoisyys-saada-down-lapsi
Minulle kelpaa down-lapsikin. Moni heistä kykenee moneen. Jopa käymään töissä itsenäisesti.
Miehen korkea ikä taas altistaa autismille ja muille vastaaville. Miksi aina haukutaan pelkästään naisia?
Mitä häh, ei tieteen faktat ole mitään haukkuja. Varmaan moni vastaajista itse naisia, siksi faktat naisen kannalta.
Tottakai kannattaa. Mutta varmaan ilman hoitoja ei enää onnistu, että menkää heti klinikalle.
Ei pidä miettiä minkä ikäisiä olette missäkin vaiheessa, te teette sitten teidän näköistä vanhemmuutta. Varmasti on päiväkodissa ja koulussa saman ikäisiä vanhempia, ja mistä se toisaalta kukaan tietää toisten ikiä.
Miksi jotkut jankkaa tätä liian vanha mantraa?
Olen tullut siihen tulokseen, että ikä on vain numero. Joissakin suvuissa 60 vuotiaaksi elänyt on ikäloppu toisissa eletään lähemmäs 100 vuotiaaksi.
Pitäkää huoli vanhusten ruokavaliosta. Pullalla ja keksillä alzheimer villiintyy ja keho ei saa kaikkia tarvitsemiansa ainesosia.
Vierailija kirjoitti:
Riskit on suuret, lapselle ja äidille. Nykyään on paljon erityislapsia. Luulen että yksi syy on vanhempien korkea ikä.
Ihan pienten lasten vanhemmat on päiväkodeissa nelikymppisiä. Muutama kolmekymppinen.
istukkanäyte, en edes ajatellut että mitä sitten jos häikkää, perinteisin menoin alkuun, terve lapsi tuli. Oon niin kiitollinen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olisit yli 60v kun lapsi täyttää 18v.
Tää on maailman väsynein periustelu. Olen 44v ja raskaana ja olen minäkin yli 60 kun lapsi täysi-ikäinen, eli vielä monta vuotta työelämässä, aktiivinen ja hyväkuntoinen.
Mun äiti oli 20 kun sai minut. Todella paska äiti ja kertaakaan ei ole jaksanut lapsenlapsiaan hoitaa, ensimmäisen sai 50-vuotiaana eikä silloinkaan jaksanut.
Mun isoäiti taas on ihana, eli 96-vuotiaaksi ja hoiti lapsenlapsenlapsiaan ja oli rakastava ja lämmin.
Vaikka olisi 60 kun lapsi aikuistuu ehtii hyvinkin nähdä lapsenlapset ja hoitaakin niitä.
Mutta ikä ei ole mikään tae hyvästä isovanhemmuudesta.Olet 62-63v lapsen täyttäessä 18v. Millä laskuopilla sinulla on monta vuotta ennen eläkeikää siinä vaiheessa?
Mun eläkeikä on 66v ja 7 kk. Tällä hetkellä. Saattaa nousta tulevaisuudessa. Menee syntymävuoden mukaan joten tarkistspa omasi :)
Niin eipä tuossa montaa vuotta eläkeikään ole sitten.
Nämä on kyllä niin väsyneitä juttuja. Nykyiset kolmekymppiset on 70v useimmat ennen kuin pääsevät eläkkeelle. Elämänkaari yleisesti ottaen, keskimäärin on pidentynyt, vaikka sinällään hedelmällisyyden aika ei olekaan samaan tahtiin pidentynyt. Eiköhän tähän yhteiskuntaan ole kaikki lapset tervetulleita - turha täällä yrittää saada muita elämään niin kuin itse on elänyt. Jotku on ikäloppuja 40-vuotiaina, toiset elämänsä kunnossa.
Vierailija kirjoitti:
Täällä moni kommentoi, että sai toisen/kolmannen/iltatähden 40+ vuotiaana. Se on eri asia kuin esikoisen saaminen 40+ iässä. Toki on ollut iät ja ajat "vanhoja" synnyttäjiä, mutta jutun juoni onkin, että hyvin monella on jo lapsia. On todennäköisempää, että raskaus onnistuu myöhemmälläkin iällä, jos "keho tietää" mitä tekee.
Esikoisen saaminen luomusti yli 40-vuotiaana on epätodennäköistä. Se on fakta. Poikkeuksia toki löytyy aina, mutta eivät ne tutkijat turhaan korosta muuta. Aina voi yrittää, mutta surullinen tosiasia on, että 40+ ensisynnyttäjä on harvinainen.
Mutullako tällaista heittelet, vai oliko tarjota jotain tutkittua tietoa väitteen tueksi? Itse tunnen useita yli 40 vee esikoisen saaneita. Nykyään tehdään lapset myöhemmin ja hyvä niin. Oma äiti oli 20 saadessaan esikoisensa ja onnistuikin traumatisoimaan perin pohjin kaikki lapsensa.
Eli juuri sopiva ikäero!