Mieheni kuoli puolitoista vuotta sitten ja huomaan että olen tukeutunut liikaa vanhimpaan poikaamme.

 Voit sanoa tuon suoraan pojallesi. Poika sitten kertoo, miltä hänestä on tuntunut. Ehkä se on vain oma tunteesi tai sitten ihan tosiasia ja voitte miettiä muutoksia jatkoon. 

Osanottoni! Kaipaus on varmasti kova <3

Sellaista se on, kun elämä ei aina mene kuin strömsössä. Se on hänen elämäntarinansa ja kohtalonsa. Tekee hänestä vahvemman ja hän oppii, että vaikeista asioista voi päästä yli.

Vierailija kirjoitti:

 Voit sanoa tuon suoraan pojallesi. Poika sitten kertoo, miltä hänestä on tuntunut. Ehkä se on vain oma tunteesi tai sitten ihan tosiasia ja voitte miettiä muutoksia jatkoon. 

Osanottoni! Kaipaus on varmasti kova <3

Eilen juteltiin asiasta ja arvaa että teki äitinä pahaa kun kahdeksantoistavuotias purskahtaa itkuun. On yleensä samaa tyyppiä kuin oli isänsä että miehet ei turhia itke. Ihan järkytyin.

Ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

 Voit sanoa tuon suoraan pojallesi. Poika sitten kertoo, miltä hänestä on tuntunut. Ehkä se on vain oma tunteesi tai sitten ihan tosiasia ja voitte miettiä muutoksia jatkoon. 

Osanottoni! Kaipaus on varmasti kova <3

Eilen juteltiin asiasta ja arvaa että teki äitinä pahaa kun kahdeksantoistavuotias purskahtaa itkuun. On yleensä samaa tyyppiä kuin oli isänsä että miehet ei turhia itke. Ihan järkytyin.

Ap

Onko teillä muita lapsia?

Vierailija kirjoitti:

 Voit sanoa tuon suoraan pojallesi. Poika sitten kertoo, miltä hänestä on tuntunut. Ehkä se on vain oma tunteesi tai sitten ihan tosiasia ja voitte miettiä muutoksia jatkoon. 

Osanottoni! Kaipaus on varmasti kova <3

Ikävä on valtava. Miten tämä ei rupea helpottamaan vaikka aika kuluu.

Ap

Onneksi huomasit asian. Veljelleni kävi samoin, kun hän oli nuori aikuinen. Itsenäistyminen ja aikuistuminen keskeytyi, kun isäni kuoli yllättäen ja äitini tukeutui veljeeni - perheen ainoaan mieheen. Tilanne jäi ikävä kyllä pysyväksi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

 Voit sanoa tuon suoraan pojallesi. Poika sitten kertoo, miltä hänestä on tuntunut. Ehkä se on vain oma tunteesi tai sitten ihan tosiasia ja voitte miettiä muutoksia jatkoon. 

Osanottoni! Kaipaus on varmasti kova <3

Ikävä on valtava. Miten tämä ei rupea helpottamaan vaikka aika kuluu.

Ap

Vasta lyhyt aika on mennyt. Kaipaus ei kokonaan irroita ikinä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

 Voit sanoa tuon suoraan pojallesi. Poika sitten kertoo, miltä hänestä on tuntunut. Ehkä se on vain oma tunteesi tai sitten ihan tosiasia ja voitte miettiä muutoksia jatkoon. 

Osanottoni! Kaipaus on varmasti kova <3

Eilen juteltiin asiasta ja arvaa että teki äitinä pahaa kun kahdeksantoistavuotias purskahtaa itkuun. On yleensä samaa tyyppiä kuin oli isänsä että miehet ei turhia itke. Ihan järkytyin.

Ap

Älä liikaa soimaa itseäsi:/ Peli ei todellakaan ole menetetty kerran pystytte vielä noin avoimesti keskustelemaan asioista.

Mihin miehesi kuoli?

Luulen, että parempi tuo on kuin että jokainen kaivautuu omaan surupoteroon eikä puhu. Työkaverini purskahti itkuun kahvitauolla, kun puhuimme isänsä kuolemasta. Sanoi, että ensikertaa kuukausiin kukaan kysyy, miten hän voi. Kertoi, että asiasta ei puhuta perheessä yhtään ja hän on niin nuori, ettei kaveripiirissä kukaan ole kokenut vastaavaa. Kaverit eivät osaa edes olla surullisen seurassa, vaan vaihtavat puheenaihetta. Ihan vaan kontrastiksi ap:lle. Älä ole liian ankara itselles

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

 Voit sanoa tuon suoraan pojallesi. Poika sitten kertoo, miltä hänestä on tuntunut. Ehkä se on vain oma tunteesi tai sitten ihan tosiasia ja voitte miettiä muutoksia jatkoon. 

Osanottoni! Kaipaus on varmasti kova <3

Ikävä on valtava. Miten tämä ei rupea helpottamaan vaikka aika kuluu.

Ap

Kyllä se vielä tulee helpotamaan:( Voimia

Mikä tilanne?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

 Voit sanoa tuon suoraan pojallesi. Poika sitten kertoo, miltä hänestä on tuntunut. Ehkä se on vain oma tunteesi tai sitten ihan tosiasia ja voitte miettiä muutoksia jatkoon. 

Osanottoni! Kaipaus on varmasti kova <3

Eilen juteltiin asiasta ja arvaa että teki äitinä pahaa kun kahdeksantoistavuotias purskahtaa itkuun. On yleensä samaa tyyppiä kuin oli isänsä että miehet ei turhia itke. Ihan järkytyin.

Ap

Onko teillä muita lapsia?

Miten sinä arvioit kohdan

Vanhimpaan poikaamme?

Oletko ihan tollo? Olet!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

 Voit sanoa tuon suoraan pojallesi. Poika sitten kertoo, miltä hänestä on tuntunut. Ehkä se on vain oma tunteesi tai sitten ihan tosiasia ja voitte miettiä muutoksia jatkoon. 

Osanottoni! Kaipaus on varmasti kova <3

Eilen juteltiin asiasta ja arvaa että teki äitinä pahaa kun kahdeksantoistavuotias purskahtaa itkuun. On yleensä samaa tyyppiä kuin oli isänsä että miehet ei turhia itke. Ihan järkytyin.

Ap

Onko teillä muita lapsia?

Voi hyvänen aika, miten joku voi olla noin yksinkertainen kuin sinä olet?