Lue keskustelun säännöt.
Säbäjuniori haluaa yhtäkkiä lopettaa, äitiä itkettää..
22.05.2019 |
Poika on pelannut sählyä 7 vuotta, ekaluokkalaisesta asti. Nyt on talven ja kevään sairastellut, ja sitä myötä tippunut kärjestä, eikä peliaikaa enää tipu kuin jämäminuutteja. Nyt poika pudotti pommin ja sanoi että haluaa lopettaa, heti. On suorastaan elänyt sählylle ja se harrastus on ollut todella tavoitteellista. On aina rakastanut lajia.
Pitäisikö minun tsempata jatkamaan, johtuuko tämä kuitenkin vain siitä että sairastelut on näkynyt kunnossa? Tää tuli ihan puskista, hetki sitten vielä puhui kuinka aikoo kuntouttaa itsensä ja nousta takaisin joukkueensa kärkeen..
Kommentit (12)
Äidin kannattaisi vaan todeta, että niitä omia toteutumattomia unelmia ja saavutuksia ei kannata yrittää elvyttää jälkeläisten kautta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos hän haluaa lopettaa niin anna lopettaa. Mikä tässä on epäselvää?
Lapsen oma valinta. Voit kysellä motiiveja lopettamiseen, ettei taustalla ole kiusaamista tms. Isoja muutoksia ne ovat välillä myös vanhempien elämään, kun on tottunut tiukkoihin aikatauluihin ja "äitiverkostoon" katsomossa.
Miten mun pitää suhtautua? Sanoa että odottaa ensin että tervehtyy ja tekee päätöksen vasta sitten? Vai antaa heittää roskiin kaikki se minkä eteen on tehnyt töitä vuosikausia? Ja tietysti sekin juttu tässä on, että on sitouduttu maksamaankin koko kausi..
Ap
Pakkohan se on lopettaa, jos motivaatio ei tällä hetkellä vaan riitä. Toki voi kaduttaa myöhemmin, mutta voihan sitä vielä jossain harrastusryhmässä pelailla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ai ensi vuosi?
Jos haluaa lopettaa, nyt on hyvä hetki.
Itse kävisin vielä keskustelua, esim. mitä liikuntaa tilalle
Tuohon lajiin ei ole kuitenkaan tarvinnut investoida valtavia summia toisin kuin esim. jääkiekkoon. Joten siinä mielessä lopettaminen ei ole niin dramaattista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Miten mun pitää suhtautua? Sanoa että odottaa ensin että tervehtyy ja tekee päätöksen vasta sitten? Vai antaa heittää roskiin kaikki se minkä eteen on tehnyt töitä vuosikausia? Ja tietysti sekin juttu tässä on, että on sitouduttu maksamaankin koko kausi..
Ap
Toki voit puhua ja kertoa mielipiteesi, mutta hän tekee päätöksen. Jotenkin omituinen lähtökohta miettiä, että annatko hänen lopettaa. Millä meinasit pakottaa jatkamaan?
Voit tietysti kehottaa vielä harkitsemaan, mutta et voi 14-vuotiasta pakottaakaan harjoittelemaan. Tuossa iässä tavoitteellinen kilpaurheilu alkaa olla jo oikeasti aika rankkaa. Itse lopetin judon treenaamiseen suunnilleen saman ikäisenä, vaikka en ollut edes loukkaantunut. Murrosiässä muut asiat alkoi kiinnostaa enemmän ja treenaaminen olisi myös vaatinut yhä enemmän aikaa ja keskittymistä.
Myöhemmin palasin kuitenkin kamppailu-urheilun pariin harrastusmielessä ilman kilpailutavoitteita, eli nuorena opittu ei mennyt hukkaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Voit jutella vielä asiasta, mutta jos ei enään motivaatio riitä niin on turha väkisin jatkaa.
Keskustelkaa oisiko joku muu harrastus mieleinen.
Poikani pelasi 6 vuotta jääkiekkoa ja oli yksi parhaista sentteireistä. Hän ei enään vain jaksanut olla 3-4 tuntia hallilla joka päivä.
Poikani halusi aloittaa motocrossin ja tykkää siitä edelleen tosi paljon.
Se on murrosiässä. Ihan normaali.