Mikä olisi sinun mielestäsi liikaa kumppaneita tulevalla aviopuolisollasi?
Tuli mieleen toisesta ketjusta jossa sanottiin että tietyt miehet kelpuuttavat vain neitsyitä. Itselläni joskus noin 20-vuotiaana kaverimieheni totesi ettei voisi ikinä olla parisuhteessa kanssani, koska minulla oli ollut 4 seksikumppania. Nyt olen 28 ja minulla on edelleen ollut tuo 4 kumppania ja mielestäni on aika harvinaista että yli 20-vuotiaana on vapaaehtoisesti ja ilman uskonnon sanelemaa pakkoa neitsyt.
Mikä siis sinulle olisi ehdoton no no kumppanin partnereiden määrässä? Itseä alkaisi häiritä ehkä 30-50 naista miehellä, olettaen että hän olisi noin ikäiseni. Kerro myös mielelläänomien kumppaneidesi määrä ja ikäsi.
Kommentit (55)
Vierailija kirjoitti:
Olen itse 28 v nainen ja olen sitä mieltä, että en enää kelpuuttaisi miestä joka ei ole kertaakaan seurustellut ja ollut irtosuhteita. Tämä sen takia, että saa sitä elämänkatsomusta parisuhteesta ja irtosuhteista. Tajuaa ehkä mitkä oli ne ekan parisuhteen virheet ja että irtosuhteet ovat pitemmän päälle tylsiä.
Itse en ole koskaan ollut kiinnostunut miesten existä. Miksi olisin? Miksi minua kiinnostaisi joku entinen hoito? Itselläni on myös oma menneisyys, mutta en silti jokaisen miehen eteen ole "langennut" ja parisuhteissa ollut uskollinen, vaikka välillä ihmettelen itsekin miksi. Minusta parisuhteen ja avioliiton idea on olla taloudellinen yksikkö, jossa on seksiä. Se jos haluaa tässäkin ulkopuolista seksiä, niin se pitää olla sovittu etukäteen. Itseäni ei haittaisi se, jos kotiinkin jää paukkuja ja nimenomaan rakkautta. Rakkaus ja seksi kuuluvat yhteen, mutta seksi on myös ns. Oma erillinen osansa. Olen varmaan liian vapaamielinen tänne. Omaa ex lukumäärää en kerro, mutta se on vähemmän kuin keskiverto ikäiselläni naisella. Naisten irtosuhteet on valitettavasti niin tabu vieläkin. Miehet on niin kaksinaismoralisteja. Ihmetyttää tämä mustasukkaisuus ihmisillä. Menneisyydellehän kukaan ei voi mitään. Jps jotain oikeasti rakastaa, ei sen eksistä mitään välitä tai muusta. Jos se on shokki, niin silloin se ei ole todellista rakkautta. Oikea rakkaus on vapaata ja ehdotonta.
Eli haet samankaltaisuutta itsesi kanssa. Sitä mäkin haen miehestä, kun haluan miehen, jolla ei oo irtosuhteita ja monia exiä. Kaksinaismoralismia minäkin inhoan ja irtosuhteita harrastaneissa miehissä on paljon niitä, jotka haluaa silti ettei naisella ois ollut niitä...se on ällöttää. Muita naisia en mielestäni moralisoi... kun enhän naista hae. Haen vaan miestä joka ois tunne- ja seksiasioissa kaltaiseni.
Vierailija kirjoitti:
Ei sillä ole mitään tekemistä itsetunnon kanssa.päin vastoin. En todellakaan ole ikinä tarvinnut mitään yhden illan hoitoa jotta olisi tunne että olen haluttu. Minusta se on jokaisen asia kuinka montaa ihmistä elämänsä aikana käy hoitelemassa mutta arvomaailmaani on sellainen etten halua itselleni kumppania jonka arvomaailma on sellainen että yhden illan juttuja on joka lähtöön. Tai niinkuin täällä ajattelisi, itsetunto niin huono että ollut pakko päästä itselleen todistelemaan markkina-arvoaan. Mutta jokaisella on oikeus valita tai olla valitsematta. Turha siitä on minusta kenenkään kitistä tai loukkaantua. Eiköhän jokainen elä täällä itsensä ja omien arvojensa mukaan.
Jos et hyväksy ns. yhden illan juttuja, niin entä viikon juttu? Tai kuukauden juttu?
Itselläni oli nuoruudessa muutama lyhyt juttu, lyhyin oli täysin typerä yhden yön kestävä, yhden kanssa hengasin pari viikkoa todella täysillä eläen ja yhden miehen kanssa seurustelin raastavan ihanat pari kuukautta. Kahden viikon juttu ihana lomaromanssi Suomessa kotimaisen pojan kanssa, parin kuukauden juttu oli taas miehen kanssa, joka oli muuttamassa ulkomaille töihin. Kummankin kansa olisin varmaan olleet kauempaakin, mutta silloin se ei onnistunut. Halusimme kuitenkin yhdessä olla sen hetken.
Itellä on yksi, nykyisellä miesystävällä myös yksi. Olimme toistemme ensimmäiset, aloimme seurustelemaan lukiossa. Jos nyt tiemme erkanisivat, toivoisin että kumppanilla olisi alle 5, mutta maksimissaan sen 10 seksikumppania. Nykyään taitaa olla harvinaista että seksikumppanit voidaan laksea sormin, mutta toivoa on.
Vierailija kirjoitti:
Kyläpyörät täällä puolustelee suuria lukemia.
Ja sinä jankutat joka avauksessa samaa. Siitä puhe mistä puute...
Jos miehellä on ollut paljon yhdenyönjuttuja se viittaa siihen että hänen naiskäsityksensä on omaan makuuni hieman erikoinen. Voisi olla liian suuri hyppäys tuollaisesta elämäntavasta sitoutuneeseen ja rakastavaan parisuhteeseen, pettämistä tapahtuisi suurella todennäköisyydellä jossakin vaiheessa suhdetta. Vähän sama kuin alkoholistin tai narkkarin kanssa ryhtyisit suhteeseen, tiedät että se retkahdus on tulossa ennen pitkää. Eli, suojellakseni itseäni en ryhtyisi vakavampaan suhteeseen tuollaisen miehen kanssa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihmeellisiä vaatimuksia. Pitää olla heikolla itsetunnolla varustettu, jos kumppanin valintakriteerinä on maksimimäärä edellisiä kumppaneita.
Hassua, miten tuota pidetään itsetuntokysymyksenä. Ei ole sitä, vaan arvomaailmaan ja luonteeseen liittyvä asia. Mä haluan miehen joka on herkkä, arvostaa parisuhdetta ja harrastaa seksiä vain vakavassa suhteessa. Noilla spekseillä nyt vaan aiempien kumppaneiden määrä väistämättä on vähäinen.
Huono itsetunto tässä asiassa sitä, että ei kestä ajatusta että kumppani vaihtaa, ei luota siihen että kumppani sitoutuu juuri minuun, kuvittelee että harvojen kanssa ollut on jotenkin enemmän vakavissaan.
Miten mä en huomannut tällaista perustelua kellään? Ettet nyt vaan itse olkiukkoilisi?
Arvomaailmalla tuota näytään perustelleen. Joillekin seksi on intiimi yksityisasia ja se halutaan puolison kanssa sellaisena jakaa.
Aika ärhäkästi täällä taas nämä vapaamielisemmät omaa elämäntapaansa puolustaa. Ilmeisesti heille ei olekaan okei, että jokainen päättää ihan itse kenen kanssa haluaa seksiä harrastaa.
Olen 35, menossa naimisiin miehen kanssa jonka lukua en tiedä. Se on selvä että se on pienempi kuin minun, omaani en pysty edes laskemaan. Edellinen suhteeni taisi olla 11 tai 12 muutaman vuoden sinkkuna ollessani en aloittanut selibaattia, joten karkeasti voin sanoa että ehkä 25-30? En oo asiaa edes ajatellut, ei se järvi soutamalla kasva ja järkevästi kun toimii niin ei vahinkojakaan satu
Vierailija kirjoitti:
Jos miehellä on ollut paljon yhdenyönjuttuja se viittaa siihen että hänen naiskäsityksensä on omaan makuuni hieman erikoinen. Voisi olla liian suuri hyppäys tuollaisesta elämäntavasta sitoutuneeseen ja rakastavaan parisuhteeseen, pettämistä tapahtuisi suurella todennäköisyydellä jossakin vaiheessa suhdetta. Vähän sama kuin alkoholistin tai narkkarin kanssa ryhtyisit suhteeseen, tiedät että se retkahdus on tulossa ennen pitkää. Eli, suojellakseni itseäni en ryhtyisi vakavampaan suhteeseen tuollaisen miehen kanssa.
Tässä nyt neljä vuotta suhdetta takana ja vieläkään ei ole tullut petettyä eikä edes tee mieli. On sulla kapea katseisuutta
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos miehellä on ollut paljon yhdenyönjuttuja se viittaa siihen että hänen naiskäsityksensä on omaan makuuni hieman erikoinen. Voisi olla liian suuri hyppäys tuollaisesta elämäntavasta sitoutuneeseen ja rakastavaan parisuhteeseen, pettämistä tapahtuisi suurella todennäköisyydellä jossakin vaiheessa suhdetta. Vähän sama kuin alkoholistin tai narkkarin kanssa ryhtyisit suhteeseen, tiedät että se retkahdus on tulossa ennen pitkää. Eli, suojellakseni itseäni en ryhtyisi vakavampaan suhteeseen tuollaisen miehen kanssa.
Tässä nyt neljä vuotta suhdetta takana ja vieläkään ei ole tullut petettyä eikä edes tee mieli. On sulla kapea katseisuutta
Ei neljää vuotta voi vielä pitkäksi suhteeksi sanoa.palaa asiaan 8 vuoden jälkeen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos miehellä on ollut paljon yhdenyönjuttuja se viittaa siihen että hänen naiskäsityksensä on omaan makuuni hieman erikoinen. Voisi olla liian suuri hyppäys tuollaisesta elämäntavasta sitoutuneeseen ja rakastavaan parisuhteeseen, pettämistä tapahtuisi suurella todennäköisyydellä jossakin vaiheessa suhdetta. Vähän sama kuin alkoholistin tai narkkarin kanssa ryhtyisit suhteeseen, tiedät että se retkahdus on tulossa ennen pitkää. Eli, suojellakseni itseäni en ryhtyisi vakavampaan suhteeseen tuollaisen miehen kanssa.
Tässä nyt neljä vuotta suhdetta takana ja vieläkään ei ole tullut petettyä eikä edes tee mieli. On sulla kapea katseisuutta
Ei neljää vuotta voi vielä pitkäksi suhteeksi sanoa.palaa asiaan 8 vuoden jälkeen.
16 vuotta ollut parisuhteessa vaikka petikumppaneita sitä ennen yli 50.
No ei kauheasti kiinnosta seksikumppanit, ehkä sitten jos olisi luku jtn 200 vähän Ihmettelisin. Mutta tuskinpa meikätavis koskaan tulee minkään playboyn kanssa seukkaamaan.
Sen sijaan useampi kuin 1- ehdottomasti max 2 avoliittoa, avioliitosta eronnut tai lapsia on ehdoton ei. Koska kertoo ettei ihmisellä ole isoissa asioissa arvostelukylyä. + 40 v iässä jo hyväksyisin avioeronkin, mutta alle 40v, joka on ehtinyt naimisiin ja erota on nykymaailmassa epäilyttävä. Varmaan ei-suosittu mielipide, mutta näin ajattelen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei sillä ole mitään tekemistä itsetunnon kanssa.päin vastoin. En todellakaan ole ikinä tarvinnut mitään yhden illan hoitoa jotta olisi tunne että olen haluttu. Minusta se on jokaisen asia kuinka montaa ihmistä elämänsä aikana käy hoitelemassa mutta arvomaailmaani on sellainen etten halua itselleni kumppania jonka arvomaailma on sellainen että yhden illan juttuja on joka lähtöön. Tai niinkuin täällä ajattelisi, itsetunto niin huono että ollut pakko päästä itselleen todistelemaan markkina-arvoaan. Mutta jokaisella on oikeus valita tai olla valitsematta. Turha siitä on minusta kenenkään kitistä tai loukkaantua. Eiköhän jokainen elä täällä itsensä ja omien arvojensa mukaan.
Jos et hyväksy ns. yhden illan juttuja, niin entä viikon juttu? Tai kuukauden juttu?
Itselläni oli nuoruudessa muutama lyhyt juttu, lyhyin oli täysin typerä yhden yön kestävä, yhden kanssa hengasin pari viikkoa todella täysillä eläen ja yhden miehen kanssa seurustelin raastavan ihanat pari kuukautta. Kahden viikon juttu ihana lomaromanssi Suomessa kotimaisen pojan kanssa, parin kuukauden juttu oli taas miehen kanssa, joka oli muuttamassa ulkomaille töihin. Kummankin kansa olisin varmaan olleet kauempaakin, mutta silloin se ei onnistunut. Halusimme kuitenkin yhdessä olla sen hetken.
Tämäpä se onkin, kin asiat eivät ole niin yksinkertaisia että pyhä parisuhde tai ei mitään. Siihen väliin mahtuu kaikenlaisia tilanteita mitä elämä vaan voi eteen heittää. Erittäin harvoin on kyse puhtaasti panosta, siinä on aina jotain muutakin vaikka ei parisuhteeksi asti kehittyisikään.
Vierailija kirjoitti:
Jos miehellä on ollut paljon yhdenyönjuttuja se viittaa siihen että hänen naiskäsityksensä on omaan makuuni hieman erikoinen. Voisi olla liian suuri hyppäys tuollaisesta elämäntavasta sitoutuneeseen ja rakastavaan parisuhteeseen, pettämistä tapahtuisi suurella todennäköisyydellä jossakin vaiheessa suhdetta. Vähän sama kuin alkoholistin tai narkkarin kanssa ryhtyisit suhteeseen, tiedät että se retkahdus on tulossa ennen pitkää. Eli, suojellakseni itseäni en ryhtyisi vakavampaan suhteeseen tuollaisen miehen kanssa.
Ethän sä ole edes tosissasi :D Vetelet jotain yhdysviivoja seksikokemuksista alkoholisteihin tai narkkareihin ja retkahduksiin, ei hyvää päivää :D :D :D
Ei vapaa seksi ole mikään sairaus, se on ihan tavallinen kohtaaminen kahden ihmisen välillä vaikka sen ympärillä ei ole parisuhdetta rakennettuna. Ei tee tiukkaakaan kuule sitten sitoutua siihen erityiseen ihmiseen kun sen löytää, sen voin kertoa. Päinvastoin, nuorempana ensimmäisessä parisuhteessa tuli petettyä juurikin päinvastaisesta syystä, kun tuntui etten ole saanut vielä tarpeeksi kokeilla ja nähdä erilaisia kumppaneita ja tämän yhden ja saman kanssako sitä sitten pitäisi tehdä koko loppuelämä.
Mietipä sitä, kun etsit sitä neitsytmiestäsi.
Ei ole käynyt mielessäkään haastatella miestä tästä asiasta. Löysimme toisemme nippanappa kolmikymppisinä, kyllähän siinä jokaisella on jonkinlainen menneisyys. Oleellisempaa mielestäni on se, että voin ja haluan luottaa siihen että nyt olen miehelleni se ainoa.