Mikä olisi sinun mielestäsi liikaa kumppaneita tulevalla aviopuolisollasi?
Tuli mieleen toisesta ketjusta jossa sanottiin että tietyt miehet kelpuuttavat vain neitsyitä. Itselläni joskus noin 20-vuotiaana kaverimieheni totesi ettei voisi ikinä olla parisuhteessa kanssani, koska minulla oli ollut 4 seksikumppania. Nyt olen 28 ja minulla on edelleen ollut tuo 4 kumppania ja mielestäni on aika harvinaista että yli 20-vuotiaana on vapaaehtoisesti ja ilman uskonnon sanelemaa pakkoa neitsyt.
Mikä siis sinulle olisi ehdoton no no kumppanin partnereiden määrässä? Itseä alkaisi häiritä ehkä 30-50 naista miehellä, olettaen että hän olisi noin ikäiseni. Kerro myös mielelläänomien kumppaneidesi määrä ja ikäsi.
Kommentit (55)
Vierailija kirjoitti:
Ihmeellisiä vaatimuksia. Pitää olla heikolla itsetunnolla varustettu, jos kumppanin valintakriteerinä on maksimimäärä edellisiä kumppaneita.
Hassua, miten tuota pidetään itsetuntokysymyksenä. Ei ole sitä, vaan arvomaailmaan ja luonteeseen liittyvä asia. Mä haluan miehen joka on herkkä, arvostaa parisuhdetta ja harrastaa seksiä vain vakavassa suhteessa. Noilla spekseillä nyt vaan aiempien kumppaneiden määrä väistämättä on vähäinen.
En mä nyt mitään tiettyä määrää osaa sanoa, mutta kyllä se liikaa alkaa olla jos suurin osa on yhdenillanjuttuja/panosuhteita. Silloin ihmisen suhtautuminen seksiin on (ollut) liian erilaista kuin itselläni ja arvomaailmaa on varmasti muutenkin turhan haasteellista sovittaa yhteen.
N42
Ei sillä ole mitään tekemistä itsetunnon kanssa.päin vastoin. En todellakaan ole ikinä tarvinnut mitään yhden illan hoitoa jotta olisi tunne että olen haluttu. Minusta se on jokaisen asia kuinka montaa ihmistä elämänsä aikana käy hoitelemassa mutta arvomaailmaani on sellainen etten halua itselleni kumppania jonka arvomaailma on sellainen että yhden illan juttuja on joka lähtöön. Tai niinkuin täällä ajattelisi, itsetunto niin huono että ollut pakko päästä itselleen todistelemaan markkina-arvoaan. Mutta jokaisella on oikeus valita tai olla valitsematta. Turha siitä on minusta kenenkään kitistä tai loukkaantua. Eiköhän jokainen elä täällä itsensä ja omien arvojensa mukaan.
Vierailija kirjoitti:
Kunhan eivät samaan sänkyyn tunge. Mitä enemmän harrastaa, sen paremmaksi oppii ja sitä mainiommin vehkeet toimivat. Seksistä pitäminen on taidon ja kyvyn tae kummallakin sukupuolella.
Ei pidä kysellä moisia, jos itsetunto on surkea. Nythän se puoliso valitsi kaikista juuri sinut.
Niin, ennenkuin oli ne kaikki muut käyny läpi ja kohta olisi historiaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihmeellisiä vaatimuksia. Pitää olla heikolla itsetunnolla varustettu, jos kumppanin valintakriteerinä on maksimimäärä edellisiä kumppaneita.
Hassua, miten tuota pidetään itsetuntokysymyksenä. Ei ole sitä, vaan arvomaailmaan ja luonteeseen liittyvä asia. Mä haluan miehen joka on herkkä, arvostaa parisuhdetta ja harrastaa seksiä vain vakavassa suhteessa. Noilla spekseillä nyt vaan aiempien kumppaneiden määrä väistämättä on vähäinen.
Miten herkkyys katoaa rakkaan ihmisen rakastelun myötä? Viisikymppinen mieskin on voinut rakastua elämänsä aikana muutamankin kerran ja seksi kuuluu parisuhteeseen.
Onko teillä muuten väliä, jos miehen edellinen suhde on kestänyt vaikka 20 vuotta? Onko se kauhistus? Lähtisittekö leikkiin mukaan ollenkaan tämän miehen kanssa, sillä silooinhan hän on todella rakastanut kumppaniaan ja teidän suhde saattaisikin jäädä vain lyhyeksi parin kuukauden jutuksi.
Kyläpyörät täällä puolustelee suuria lukemia.
728. Oikeesti, ei kiinnosta.
Mulla oli kumppaneita 38, erään yhdenyönjutun jälkeisenä aamuna. Ja nyt 19,5vuotta myöhemmin niitä on edelleen 38.
Silloin kun sovin suhteesta, suhteessa ei ole muita kumppaneita kuin me 2. Kavereita saa olla sitten vaikka sata, kunhan minä olen lasten kanssa ykkössijalla.
Mulle suurempi turn off olisi ollut aiemmat lapset, sellaisen kanssa en olisi suhteeseen alkanut.
Riippuu vähän millainen se historia sitten loppupeleissä on ollut. Jos ne on tullut epäonnistuneissa suhteissa, niin ei siinä mitään, mutta jos on kyse on rusinapullapanosuhteista miesten kanssa, joita et haluaisi suhteeseen, tai jotka ovat pitäneet sinua pelkkänä panona, niin yksikin voi olla liikaa. Nuoruuden kokeilut myös ymmärrän paremmin. Sut ottaisin mielelläni.
M35, itsellä noin 15
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihmeellisiä vaatimuksia. Pitää olla heikolla itsetunnolla varustettu, jos kumppanin valintakriteerinä on maksimimäärä edellisiä kumppaneita.
Hassua, miten tuota pidetään itsetuntokysymyksenä. Ei ole sitä, vaan arvomaailmaan ja luonteeseen liittyvä asia. Mä haluan miehen joka on herkkä, arvostaa parisuhdetta ja harrastaa seksiä vain vakavassa suhteessa. Noilla spekseillä nyt vaan aiempien kumppaneiden määrä väistämättä on vähäinen.
Huono itsetunto tässä asiassa sitä, että ei kestä ajatusta että kumppani vaihtaa, ei luota siihen että kumppani sitoutuu juuri minuun, kuvittelee että harvojen kanssa ollut on jotenkin enemmän vakavissaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihmeellisiä vaatimuksia. Pitää olla heikolla itsetunnolla varustettu, jos kumppanin valintakriteerinä on maksimimäärä edellisiä kumppaneita.
Hassua, miten tuota pidetään itsetuntokysymyksenä. Ei ole sitä, vaan arvomaailmaan ja luonteeseen liittyvä asia. Mä haluan miehen joka on herkkä, arvostaa parisuhdetta ja harrastaa seksiä vain vakavassa suhteessa. Noilla spekseillä nyt vaan aiempien kumppaneiden määrä väistämättä on vähäinen.
Miten herkkyys katoaa rakkaan ihmisen rakastelun myötä? Viisikymppinen mieskin on voinut rakastua elämänsä aikana muutamankin kerran ja seksi kuuluu parisuhteeseen.
Onko teillä muuten väliä, jos miehen edellinen suhde on kestänyt vaikka 20 vuotta? Onko se kauhistus? Lähtisittekö leikkiin mukaan ollenkaan tämän miehen kanssa, sillä silooinhan hän on todella rakastanut kumppaniaan ja teidän suhde saattaisikin jäädä vain lyhyeksi parin kuukauden jutuksi.
No ei kai tässä nyt odoteta että 5-kymppisellä on poikuus tallella. Jos on pitkiä suhteita takana ja niihin pyrkinyt niin ei ne luvut nyt mahdottomia ole.
Ihmettelen mistä tempaisit nuo kysymykset siitä olisiko 20 vuotta kestänyt suhde jossa mies rakastanut kumppaniaan kauhistus. Miksi ihmeessä olisi. Wtf ?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihmeellisiä vaatimuksia. Pitää olla heikolla itsetunnolla varustettu, jos kumppanin valintakriteerinä on maksimimäärä edellisiä kumppaneita.
Hassua, miten tuota pidetään itsetuntokysymyksenä. Ei ole sitä, vaan arvomaailmaan ja luonteeseen liittyvä asia. Mä haluan miehen joka on herkkä, arvostaa parisuhdetta ja harrastaa seksiä vain vakavassa suhteessa. Noilla spekseillä nyt vaan aiempien kumppaneiden määrä väistämättä on vähäinen.
Huono itsetunto tässä asiassa sitä, että ei kestä ajatusta että kumppani vaihtaa, ei luota siihen että kumppani sitoutuu juuri minuun, kuvittelee että harvojen kanssa ollut on jotenkin enemmän vakavissaan.
Tuohan on nimenomaan hyvää itsetuntoa, että ei kelpuuta ketä tahaansa puolisokseen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihmeellisiä vaatimuksia. Pitää olla heikolla itsetunnolla varustettu, jos kumppanin valintakriteerinä on maksimimäärä edellisiä kumppaneita.
Anna kun arvaan..sulla on ollut monta
Niin on. En ole kumppanini panokumppaneita tivannut.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihmeellisiä vaatimuksia. Pitää olla heikolla itsetunnolla varustettu, jos kumppanin valintakriteerinä on maksimimäärä edellisiä kumppaneita.
Hassua, miten tuota pidetään itsetuntokysymyksenä. Ei ole sitä, vaan arvomaailmaan ja luonteeseen liittyvä asia. Mä haluan miehen joka on herkkä, arvostaa parisuhdetta ja harrastaa seksiä vain vakavassa suhteessa. Noilla spekseillä nyt vaan aiempien kumppaneiden määrä väistämättä on vähäinen.
Miten herkkyys katoaa rakkaan ihmisen rakastelun myötä? Viisikymppinen mieskin on voinut rakastua elämänsä aikana muutamankin kerran ja seksi kuuluu parisuhteeseen.
Onko teillä muuten väliä, jos miehen edellinen suhde on kestänyt vaikka 20 vuotta? Onko se kauhistus? Lähtisittekö leikkiin mukaan ollenkaan tämän miehen kanssa, sillä silooinhan hän on todella rakastanut kumppaniaan ja teidän suhde saattaisikin jäädä vain lyhyeksi parin kuukauden jutuksi.
Eikös tossa just sanottu että herkällä tuskin on monta ollut. Vai meinaatko että ois ollut sata rakasta? Vai mitä sekoilet?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihmeellisiä vaatimuksia. Pitää olla heikolla itsetunnolla varustettu, jos kumppanin valintakriteerinä on maksimimäärä edellisiä kumppaneita.
Hassua, miten tuota pidetään itsetuntokysymyksenä. Ei ole sitä, vaan arvomaailmaan ja luonteeseen liittyvä asia. Mä haluan miehen joka on herkkä, arvostaa parisuhdetta ja harrastaa seksiä vain vakavassa suhteessa. Noilla spekseillä nyt vaan aiempien kumppaneiden määrä väistämättä on vähäinen.
Onnea vaan pumpulissa kasvaneiden löytämiseen.
M42, itsellä numero on 12 sisältäen neljä parisuhdetta. Naiselta ei ole ollut tapana kysellä näitä, mutta jos saisin tietää niin kyllä 50 olisi jo sellainen määrä että vähän kulmakarva nousisi, heräisi ehkä kysymys että mitä kaikkea tähän liittyy.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihmeellisiä vaatimuksia. Pitää olla heikolla itsetunnolla varustettu, jos kumppanin valintakriteerinä on maksimimäärä edellisiä kumppaneita.
Hassua, miten tuota pidetään itsetuntokysymyksenä. Ei ole sitä, vaan arvomaailmaan ja luonteeseen liittyvä asia. Mä haluan miehen joka on herkkä, arvostaa parisuhdetta ja harrastaa seksiä vain vakavassa suhteessa. Noilla spekseillä nyt vaan aiempien kumppaneiden määrä väistämättä on vähäinen.
Huono itsetunto tässä asiassa sitä, että ei kestä ajatusta että kumppani vaihtaa, ei luota siihen että kumppani sitoutuu juuri minuun, kuvittelee että harvojen kanssa ollut on jotenkin enemmän vakavissaan.
En mä kyllä ajattele sitä noin. Eihän siinä ole kysymys mun ominaisuuksistani vaan siitä toisesta. Herkkä mies ei olisi pysynyt seksiin muussa kuin rakkaussuhteessa. Toki sellainenkin voi rakastua ja just vaikka muhun, mutta en mä mieti itseäni siinä toisen ihmisen rakkauden kohteena. Enemmän mietin sitä kuka voi olla se jota mä rakastan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihmeellisiä vaatimuksia. Pitää olla heikolla itsetunnolla varustettu, jos kumppanin valintakriteerinä on maksimimäärä edellisiä kumppaneita.
Hassua, miten tuota pidetään itsetuntokysymyksenä. Ei ole sitä, vaan arvomaailmaan ja luonteeseen liittyvä asia. Mä haluan miehen joka on herkkä, arvostaa parisuhdetta ja harrastaa seksiä vain vakavassa suhteessa. Noilla spekseillä nyt vaan aiempien kumppaneiden määrä väistämättä on vähäinen.
Onnea vaan pumpulissa kasvaneiden löytämiseen.
Kiitos, mutta mä olen jo löytänyt rakkaakseni mulle sopivan miehen.
Itsellä ollut yli 10 seksikumppania, toivoisin että kumppanilla on ollut VÄHINTÄÄN 5. Jos on ollut nuorena menevää tyyppiä, mutta nyt rauhoittunut, niin mitä väliä vaikka niitä naisia olisi ollut sängyssään vaikka 50? Jos on terveytensä säilyttänyt ja saanut nuoruuden rellestyksestä tarpeeksi, niin ei ole minulle muulla väliä kuin sillä, että haluaa sitoutua minuun. Suurempi ongelma olisi, jos miehellä olisi ollut vain 1 kumppani ennen, ja vertaisi kaikessa minua siihen ainoaan, se häiritsisi vaikka ei sitä ääneen tekisikään. Tai jos olisi neitsyt, en jaksa ruveta opettamaan ketään.
En ole kokenut parisuhteessa oleelliseksi udella petikumppaneiden määrää, enemmän minulle on merkinnyt onko miehellä ollut vakavia seurustelusuhteita ja kuinka monta. Ei sillä että niidenkään määrällä merkitystä olisi, mutta kiva tietää exät nimeltä että voi kertoa tarinoita ihmisten nimillä, eikä aina tyyliin "sillosen exän kanssa kun käytiin siellä...".
-N26
Olen itse 28 v nainen ja olen sitä mieltä, että en enää kelpuuttaisi miestä joka ei ole kertaakaan seurustellut ja ollut irtosuhteita. Tämä sen takia, että saa sitä elämänkatsomusta parisuhteesta ja irtosuhteista. Tajuaa ehkä mitkä oli ne ekan parisuhteen virheet ja että irtosuhteet ovat pitemmän päälle tylsiä.
Itse en ole koskaan ollut kiinnostunut miesten existä. Miksi olisin? Miksi minua kiinnostaisi joku entinen hoito? Itselläni on myös oma menneisyys, mutta en silti jokaisen miehen eteen ole "langennut" ja parisuhteissa ollut uskollinen, vaikka välillä ihmettelen itsekin miksi. Minusta parisuhteen ja avioliiton idea on olla taloudellinen yksikkö, jossa on seksiä. Se jos haluaa tässäkin ulkopuolista seksiä, niin se pitää olla sovittu etukäteen. Itseäni ei haittaisi se, jos kotiinkin jää paukkuja ja nimenomaan rakkautta. Rakkaus ja seksi kuuluvat yhteen, mutta seksi on myös ns. Oma erillinen osansa. Olen varmaan liian vapaamielinen tänne. Omaa ex lukumäärää en kerro, mutta se on vähemmän kuin keskiverto ikäiselläni naisella. Naisten irtosuhteet on valitettavasti niin tabu vieläkin. Miehet on niin kaksinaismoralisteja. Ihmetyttää tämä mustasukkaisuus ihmisillä. Menneisyydellehän kukaan ei voi mitään. Jps jotain oikeasti rakastaa, ei sen eksistä mitään välitä tai muusta. Jos se on shokki, niin silloin se ei ole todellista rakkautta. Oikea rakkaus on vapaata ja ehdotonta.
Normaalilla on. Omituisilla pervoilla ei ole yhtään.