Lue keskustelun säännöt.
Sinä joka olet sairaalloisen mustasukkainen
17.05.2019 |
Häpeätkö koskaan mustasukkaisuuttasi tai sitä, mitä sen varjolla teet?
Kommentit (37)
Kerron nyt vertailun vuoksi, että itse en ole tippaakaan mustasukkainen ja tämä ajoittain jopa harmittaa lievästi mustasukkaisuuteen taipuvaista miestäni. Minun puolestani hän saa rauhassa viettää iltaa kavereiden kanssa, vaikka olisi naisiakin joukossa. Oikeastaan minulle sopisi myös avoin suhde, mutta hän ei sellaista halua. Ei minua haittaisi olla rakkaussuhteessa, jossa kumpikin saa tahollaan harrastaa seksiä muidenkin kanssa - kunhan käyttää kondomia. Rakkaus on kuitenkin rakkautta ja seksi seksiä, kaksi eri asiaa. Niinpä en jaksa erityisesti potea mustasukkaisuuttakaan.
Ja tuo, että mies on hyvin sitoutunut, on tietty sitten ainakin olevinaan merkki siitä, ettei petä. Jos hän pettäisi niin minua harmittaisi lähinnä se, ettei ole sitten voitu sopia asiasta (olen siitä kyllä puhunut), että minäkin saan käydä panemassa muita. No, olen kyllä käynytkin joskus, että sinänsä ei hetkauta, jos jotain joskus paljastuukin, ihan sama.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tiedän yhden äärimustiksen ja tekee mieli kysyä eikö yhtään nolota kytätä. Kai mun pitää joskus kertoa että muut tiedetään sen touhuista ja nauretaan selän takana vtun stalkkaajaa.
Kai nyt jokainen tajuaa jo arkijärjellä että pelkkä juttelu ei tarkoita että on hyppäämässä punkkaan. Voiko joltain puuttua sairauden tunne niin pahasti että luulee itseään normaaliksi?!
Vierailija kirjoitti:
Kai nyt jokainen tajuaa jo arkijärjellä että pelkkä juttelu ei tarkoita että on hyppäämässä punkkaan. Voiko joltain puuttua sairauden tunne niin pahasti että luulee itseään normaaliksi?!
Juttelulla ja flirtillä lähes jokainen pano alkaa. Se, että jatkuvasti on tarve änkeytyä ”juttelelmaan” itseään viehättävään seuraan kertoo pitkälti kaiken.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kai nyt jokainen tajuaa jo arkijärjellä että pelkkä juttelu ei tarkoita että on hyppäämässä punkkaan. Voiko joltain puuttua sairauden tunne niin pahasti että luulee itseään normaaliksi?!
Juttelulla ja flirtillä lähes jokainen pano alkaa. Se, että jatkuvasti on tarve änkeytyä ”juttelelmaan” itseään viehättävään seuraan kertoo pitkälti kaiken.
Myönnän tuon. Saako kaupan kanssa jutella vai seuraako siitäkin jotain?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kai nyt jokainen tajuaa jo arkijärjellä että pelkkä juttelu ei tarkoita että on hyppäämässä punkkaan. Voiko joltain puuttua sairauden tunne niin pahasti että luulee itseään normaaliksi?!
Juttelulla ja flirtillä lähes jokainen pano alkaa. Se, että jatkuvasti on tarve änkeytyä ”juttelelmaan” itseään viehättävään seuraan kertoo pitkälti kaiken.
Kumpi tätä tekee, sinä vai kumppanisi?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kai nyt jokainen tajuaa jo arkijärjellä että pelkkä juttelu ei tarkoita että on hyppäämässä punkkaan. Voiko joltain puuttua sairauden tunne niin pahasti että luulee itseään normaaliksi?!
Juttelulla ja flirtillä lähes jokainen pano alkaa. Se, että jatkuvasti on tarve änkeytyä ”juttelelmaan” itseään viehättävään seuraan kertoo pitkälti kaiken.
Myönnän tuon. Saako kaupan kanssa jutella vai seuraako siitäkin jotain?
Kyse ei ole saamisesta, vaan tarpeesta hankkiutua noihin tilanteisiin. Onko sinulla jotakin erityistä asiaa kassalle? Aivan. Mutta haluat _silti_ vähän flirtata ja jutella? Niin. Ja miksi valitsist juuri sen kassan? :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kai nyt jokainen tajuaa jo arkijärjellä että pelkkä juttelu ei tarkoita että on hyppäämässä punkkaan. Voiko joltain puuttua sairauden tunne niin pahasti että luulee itseään normaaliksi?!
Juttelulla ja flirtillä lähes jokainen pano alkaa. Se, että jatkuvasti on tarve änkeytyä ”juttelelmaan” itseään viehättävään seuraan kertoo pitkälti kaiken.
Myönnän tuon. Saako kaupan kanssa jutella vai seuraako siitäkin jotain?
Kyse ei ole saamisesta, vaan tarpeesta hankkiutua noihin tilanteisiin. Onko sinulla jotakin erityistä asiaa kassalle? Aivan. Mutta haluat _silti_ vähän flirtata ja jutella? Niin. Ja miksi valitsist juuri sen kassan? :)
Ymmörrän pointin. Tässä ketjussa taidetaan kuitenkin kysellä sairaalloisen mustasukkaisuuden perään eli niitö ihmisiä, joille on liikaa jo se että puoliso pesee hampaat enben töihin lähtöä. Sehön tarkoittaa sairaan mielessä että puoliso aikoo pussailla töissä.
Kaikki eivät näy ymmärtävän sairaan mustasukkasukkaisuuden ja oikeasti pettävän puolison eroa. Sairas mustasukkainen näkee uhkia kaikkialla, siis ihan kaikkialla. Siksi sitä sanotaankin sairaaksi ja sitä se onkin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Harva tunnustaa olevansa sairaalloisen mustasukkainen. Kertooko tämä sairauden tunteen puutteesta?
Vierailija kirjoitti:
Harva tunnustaa olevansa sairaalloisen mustasukkainen. Kertooko tämä sairauden tunteen puutteesta?
Jep näin on.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miksi mustasukkaisuutta pitäisi hyväksyä yhtään, itsessä tai toisessa. Ollaan vapaita kaikki niin on paljon helpompaa. Mä jätän kans flirttailevan kaverin flirttailemaan ihan rauhassa ja jatkan matkaa.
Olin joskus niin mustis, että miestä pelotti katsoa televisiota kanssani, kun vedin pultit jos siellä joku kaunis nainen vilahti ja ajattelin että mies varmaan haluaa panna tätä.
Hän ei voinut käydä kaupassa kanssani kun kyttäsin minne hän katsoo ja joutui kääntämään pään pois jos joku nainen tuli vastaan etten kilahda.
Olin tuolloin epävarma itsestäni ja hormonitoiminta sekaisin.
Onneksi mies jaksoi käytöstäni eikä luovuttanut kanssani, nyt 7 vuotta yhdessä ja lapsiakin tehty, enkä mustistele enää.
Joskus naureskellaan miten pöpi olin silloin
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Olin joskus niin mustis, että miestä pelotti katsoa televisiota kanssani, kun vedin pultit jos siellä joku kaunis nainen vilahti ja ajattelin että mies varmaan haluaa panna tätä.
Hän ei voinut käydä kaupassa kanssani kun kyttäsin minne hän katsoo ja joutui kääntämään pään pois jos joku nainen tuli vastaan etten kilahda.
Olin tuolloin epävarma itsestäni ja hormonitoiminta sekaisin.
Onneksi mies jaksoi käytöstäni eikä luovuttanut kanssani, nyt 7 vuotta yhdessä ja lapsiakin tehty, enkä mustistele enää.
Joskus naureskellaan miten pöpi olin silloin
Mikä auttoi?
No kyllähän se hävetti aika huolella jälkeenpäin, kun oli niin kovat pakkomielteet henkilöön jonka näki sitten flirttailemassa toisten kanssa. Onneksi ei tarvitse enää koskaan kokea moista.
Vanha täti oon, toivotonta edes mustasukkaisuudella tai muulla kontrolloimisella enää saada huomiota / pidettyä miestä itsellä parisuhteessa. En välitä enää. Olisi pitänyt nuorempanakin vaan liidellä kukasta kukkaan itsekin eikä kiinnittyä kehenkään.