Uusi hallitus toteuttaa kesken jääneen soten

Voi eikä 😩. Hiton tunarit...

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Maakuntavero on pois kunnallis- ja valtionerotuksesta. Ei kokonaisverotus oleellisesti muutu vaikka jakautuu kahden lokeron sijaan kolmeen osaan.

ja tähänhän ei usko kukaan

Sehän ei olekaan mikään uskon asia. Koko sotemaku-uudistus on taloudellisin perustein käynnistetty ja välttämätön. Se tarkoittaa, että sillä yritetään säästää verorahaa. Säästäminen on siis ensisijainen tavoite. Sen lisäksi tällaisessa muutoksessa asetetaan myös siirtymälait, jotka estävät veronkorotukset uudistuksen yhteydessä. 

Mistä ne säästöt syntyisivät, jos hallintoa tulee lisää?

Tuleeko? Epäilen. Edelleen tusinan kunnan erilliset hallinto-organisaatiot korvautuvat yhdellä maakunnallisella hallinto-organisaatiolla. Vaikka siinä olisi yksi kerros enemmän ja se olisi siis kooltaan suurempi kuin kunnan vastaava on, niin kokonaishallintoa jäänee silti vähemmän.

Säästöjä syntyy muun muassa suuremmista yksikkökoista ja sitä kautta vähenevästä hallinnosta. Sekä johtajien että tukitoimintojen osalta. Lisäksi epäilemättä tilankäyttöä voidaan tehostaa paljon keskittämällä ja siirtämällä toimintoja, kun kuntaraja ei enää ole pakottava este, jonka yli palvelu tai asiakas ei voi kulkea. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Maakuntavero on pois kunnallis- ja valtionerotuksesta. Ei kokonaisverotus oleellisesti muutu vaikka jakautuu kahden lokeron sijaan kolmeen osaan.

ja tähänhän ei usko kukaan

Sehän ei olekaan mikään uskon asia. Koko sotemaku-uudistus on taloudellisin perustein käynnistetty ja välttämätön. Se tarkoittaa, että sillä yritetään säästää verorahaa. Säästäminen on siis ensisijainen tavoite. Sen lisäksi tällaisessa muutoksessa asetetaan myös siirtymälait, jotka estävät veronkorotukset uudistuksen yhteydessä. 

Mistä ne säästöt syntyisivät, jos hallintoa tulee lisää?

Tässä on tarkoitus korvata nykyinen sirpaleinen hallinto selkeämmällä versiolla.

Nyt on satoja hallintoja, jotka korvataan 18 hallinnolla, siitä toivotaan säästöjä, mutta en usko että toteutuu.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos maakuntamalli toteutetaan, asiantuntijoiden mukaan oikea määrä maakuntia on 5-6. Kepu ajaa 18 maakuntaa täysin vastoin järkeä ja asiantuntijoiden näkemyksiä.

Sehän on ihan kiinni siitä, millaisia asiantuntijoita haastatellaan. Epäilemättä Kokoomus löytää ne asiantuntijat, joiden mukaan muutaman suurimman kaupungin dominoimat suursotemaakunnat ovat juuri se oikea tapa ratkaista ongelma.

Mutta tosiasiassa tuossa ei ole yhtä oikeaa totuutta. Ei ole yksiselitteistä tapaa määritellä oikeaa määrää sotemaakuntia. Suomessa kuitenkin on olemassa perinteinen maakuntajako. Se on perustunut jokseenkin luonnollisiin tekijöihin, joiden mukaan aikojen saatossa talousalueet ovat ihmisten liikkumisen ja vallankäyttö luontevien hallintojärjestelyiden mukaan kehittyneet. Maantiede ja etäisyydet sekä luonteva asiointi ja liikkuminen määrittävät aika pitkälti maakuntia kaikkialla. Pelkästään hallintobyrokraattisesti ylhäältä päin käskien aitoon Neuvostojen Liiton tyyliin kun aletaan uudisjärjestelemään koko maata, ei yleensä seuraa mitään hyvää.

Luonnolliset olemassaolevat maakunnat ovat luonteva ja paras lähtökohtainen pohja uudistukselle. Tulevaisuudessa näitä on helppo yhdistellä, jos talous ei meinaa kestää tai väestöpohja vähenee. Sen sijaan keinotekoista mammuttia on mahdotonta pilkkoa toimiviksi osamaakunniksi enää jälkikäteen, jos sellainen virhe tehdään. 

Sote-asioissa on aika vähän todellista suurpohjaa vaativia toimintoja. Leikkaussairaalat sellaisia ovat. Niiden osalta maakunnat voi(si)vat tehdä yhteistyötä valtakunnanlaajuisestikin. Kaikkea ei tarvitse olla kaikkialla saatavilla, jos puhutaan vaativammasta kirurgiasta yms. hoidoista. Toisaalta tavallisia luomenpoistosairaaloita pitää olla kaikissa luonnollisissa maakunnissa. Suurin osa sotehommista on kuitenkin vanhusten hoivaamista ja tavallisia flunssa-ripuli-kolotuspotilaiden terveyskeskushoitoa. Ne pärjäävät joka tapauksessa selvästi pienempinä talous- ja hallintoyksiköinä ja niiden konkreettiset palvelut on joka tapauksessa tuotettava lähellä tavallisia kansalaisia kaikkialla läpi Suomen. Massiivinen valtaosa sotepalveluista siis toimii ja on järkevää toteuttaa pienemmissä maakuntayksiköissä. 

”Sehän on ihan kiinni siitä, millaisia asiantuntijoita haastatellaan.”

Professoreja ne olivat. Toisin kuin nämä dankoivulaaksot ja pirkkapekkapeteliukset.

Professoreja, jotka luultavasti istuvat yliopistojensa hallintoelimissä ja johtavat yliopistollista keskussairaalaa tai sen keskeisiä toimintoja. Näitä professoreja epäilemättä kiinnostaisi saada yliopistosairaalansa johtamaksi miljoonan ihmisen suurmaakunta kaikkine verotuloineen. Valittaessa maakunnan sotejohtajaa ja lukuisia operaatioerikoisasiantuntijoita, tuskinpa keskussairaalan johtavaa professorilääkäriä voitaisiin ohittaa valintaprosessissa. Mielestäni kaikista kelvottomin asiantuntija on sellainen, jolla on oma etu pelissä päätöksenteossa noinkin selkeästi. 

Palstakepu on uskossaan vahva.

Vierailija kirjoitti:

Palstakepu on uskossaan vahva.

Oletko se sama jonka ainoat asiaväittämät ovat olleet uskonvaraisia? 

Soteuudistus ei ole mikään kepun oma juttu eikä mikään uusi uskonvarainen keksintö. Sitä on valmisteltu ja yritetty toteuttaa kai jo kolmen vaalikauden ajan. Sille on erittäin vankat perusteet ja akuutti, välttämätön tarve. Siinä on kyse ennenkaikkea rahasta. Ongelmana on raha ja ratkaisu tehdään raha edellä. Sen päälle tulee nippelöinti maakuntien koosta ja hallinnosta yms. 

Palstan mistään mitään tietämätön epäilevä vastaanvänkyttäjä voi ihan katsoa peiliinsä ja miettiä niitä uskonasioita etsimällä ensin malkansa omasta silmästään. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Maakuntavero on pois kunnallis- ja valtionerotuksesta. Ei kokonaisverotus oleellisesti muutu vaikka jakautuu kahden lokeron sijaan kolmeen osaan.

ja tähänhän ei usko kukaan

Sehän ei olekaan mikään uskon asia. Koko sotemaku-uudistus on taloudellisin perustein käynnistetty ja välttämätön. Se tarkoittaa, että sillä yritetään säästää verorahaa. Säästäminen on siis ensisijainen tavoite. Sen lisäksi tällaisessa muutoksessa asetetaan myös siirtymälait, jotka estävät veronkorotukset uudistuksen yhteydessä. 

Mistä ne säästöt syntyisivät, jos hallintoa tulee lisää?

Tuleeko? Epäilen. Edelleen tusinan kunnan erilliset hallinto-organisaatiot korvautuvat yhdellä maakunnallisella hallinto-organisaatiolla. Vaikka siinä olisi yksi kerros enemmän ja se olisi siis kooltaan suurempi kuin kunnan vastaava on, niin kokonaishallintoa jäänee silti vähemmän.

Säästöjä syntyy muun muassa suuremmista yksikkökoista ja sitä kautta vähenevästä hallinnosta. Sekä johtajien että tukitoimintojen osalta. Lisäksi epäilemättä tilankäyttöä voidaan tehostaa paljon keskittämällä ja siirtämällä toimintoja, kun kuntaraja ei enää ole pakottava este, jonka yli palvelu tai asiakas ei voi kulkea. 

Väitätkö tosissaan, että jos meillä on ylimääräinen hallinnon taso esittely- ja toimeenpanotehtävineen, kustannukset laskevat. Nythän maakunnan tasolla tullaa tarvitsemaan ihmisiä tekemään samoja asioita, joita tehdään jo kunnissa ja tehdään uudistuksen jälkeenkin. Sitä paitsi jos kerran mielestäsi yksikkökoko säästää, miksi 18 maakuntaa on kuitenkin parempi kuin 5-6?

Aion hakea tuohon maakuntahallintoon töihin. Lokoisa tahti ja hyvä palkka, vähän toista kuin yksityisellä oravanpyörässä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Maakuntavero on pois kunnallis- ja valtionerotuksesta. Ei kokonaisverotus oleellisesti muutu vaikka jakautuu kahden lokeron sijaan kolmeen osaan.

ja tähänhän ei usko kukaan

Sehän ei olekaan mikään uskon asia. Koko sotemaku-uudistus on taloudellisin perustein käynnistetty ja välttämätön. Se tarkoittaa, että sillä yritetään säästää verorahaa. Säästäminen on siis ensisijainen tavoite. Sen lisäksi tällaisessa muutoksessa asetetaan myös siirtymälait, jotka estävät veronkorotukset uudistuksen yhteydessä. 

Mistä ne säästöt syntyisivät, jos hallintoa tulee lisää?

Tuleeko? Epäilen. Edelleen tusinan kunnan erilliset hallinto-organisaatiot korvautuvat yhdellä maakunnallisella hallinto-organisaatiolla. Vaikka siinä olisi yksi kerros enemmän ja se olisi siis kooltaan suurempi kuin kunnan vastaava on, niin kokonaishallintoa jäänee silti vähemmän.

Säästöjä syntyy muun muassa suuremmista yksikkökoista ja sitä kautta vähenevästä hallinnosta. Sekä johtajien että tukitoimintojen osalta. Lisäksi epäilemättä tilankäyttöä voidaan tehostaa paljon keskittämällä ja siirtämällä toimintoja, kun kuntaraja ei enää ole pakottava este, jonka yli palvelu tai asiakas ei voi kulkea. 

Väitätkö tosissaan, että jos meillä on ylimääräinen hallinnon taso esittely- ja toimeenpanotehtävineen, kustannukset laskevat. Nythän maakunnan tasolla tullaa tarvitsemaan ihmisiä tekemään samoja asioita, joita tehdään jo kunnissa ja tehdään uudistuksen jälkeenkin. Sitä paitsi jos kerran mielestäsi yksikkökoko säästää, miksi 18 maakuntaa on kuitenkin parempi kuin 5-6?

Sotetoiminnot siirtyvät maakuntaan. SIIRTYVÄT. Ymmärrätkö, että soteen sisältyviä virkoja ja positioita ei jää enää kuntiin ensinkään. Siitä saadaan säästöä, kun tusina erillistä organisaatiota yhdistyy yhdeksi suureksi. Vaikka tulee mahdollisesti hallintotaso sen päälle, niin se ei ole mikään suurensuuri enää se lisätaso. Yksi johtaja ja muutaman ihmisen esikunta, plus muutama avustava henkilö. Pitäisi riittää. 

Maakuntien koossa tärkein seikka on paikallisuus. Sekä demokratian toteutumisen kannalta, että sotepalveluiden jokapäivisimmän leijonanosan paikallisen toimivuuden takeena. Maakuntia voidaan jatkossa yhdistää, jos talous sitä edellyttää. Toisinpäin muutos lienee mahdoton. Ylisuurissa organisaatioissa byrokratian kasvaminen onkin todellinen riski. Tarvitaan lisää hallintotasoja ja alajohtajia ja johtaminnen sekä päätöksenteko muuttuu läpinäkymättömämmäksi ja syntyy enemmän sisäistä kilvoittelua kotiinpäinvedon ja politikoinnin muodossa.