Lue keskustelun säännöt.
Millaisia on 40-50 vuotiaat vapaat miehet?
Kommentit (35)
Oman kokemuksen perusteella miehet 44 + ovat jo hieman rupsahtaneita, erektio-ongelmia, hiukset harvenee, alkoon meneviä mutta edelleen yrittävät pyörittää nuorempia naisia ja uskotella itselleen etteivät lähentele viittä kymmentä...
Yllätys, olen sinkku edelleen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen 42v mies. Rahaa on niin paljon että matkustelen vaan nykyisin. Naisystävät ovat yleensä 18-24v, eivät koskaan suomalaisia.
Onneksi löytyy naisia, jotka arvostavat paksuja kultaketjuja ja avoinna olevia ylimpiä nappeja. ;)
Juu, tuo nyt kuvaili juuri sellaista miestä mitä ne eivät arvosta. Sen sijaan arvostavat hyväkäytöksisistä, komeaa, hyvin pukeutuvaa, kunnostaan huolta pitävää suomalaista miestä. Taidanpa kuulua noihin 10% miehistä jotka paranee iän myötä. Hyvin löytyy vientiä joten minulla ole aikomustakaan asettua.
Suomessa kuitenkin saan olla rauhassa eivätkä naiset ollenkaan häiritse.
Ap:lle vinkiksi että kannattaa olla aloitteellinen ja ystävällinen, sillä jo menee kanssasisarten ohi.
Vierailija kirjoitti:
Täällä kirjoittelee yksi. Olen 43-vuotias, helsinkiläinen, korkeakoulutettu, teknillisellä alalla. En ole koskaan ollut vakavassa suhteessa, nuorempana en kiinnostanut naisia, ottajia on ilmaantunut vasta neljäkymmentä täytettyäni (no poikuuden menetin 16-vuotiaana vuotta nuoremman tytön kanssa, mutta se suhde oli sellaista teinien sähellystä).
Olen tyytyväinen sinkkuuteeni, työni on vaativaa, ja lisäksi minulla on pari harrastusta, joihin käytän runsaasti aikaa, ja joista saan paljon iloa. Olen aika introvertti luonne, joten iltaisin on mukava kun ei tarvitse kenenkään kanssa seurustella.
Vaikutat kiinnostavalta.
Ennen olin reilu 4 kymppinen nyt olen vajaa 5 kymppinen. Asun Fingerporissa
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen 42v mies. Rahaa on niin paljon että matkustelen vaan nykyisin. Naisystävät ovat yleensä 18-24v, eivät koskaan suomalaisia.
Onneksi löytyy naisia, jotka arvostavat paksuja kultaketjuja ja avoinna olevia ylimpiä nappeja. ;)
Juu, tuo nyt kuvaili juuri sellaista miestä mitä ne eivät arvosta. Sen sijaan arvostavat hyväkäytöksisistä, komeaa, hyvin pukeutuvaa, kunnostaan huolta pitävää suomalaista miestä. Taidanpa kuulua noihin 10% miehistä jotka paranee iän myötä. Hyvin löytyy vientiä joten minulla ole aikomustakaan asettua.
Suomessa kuitenkin saan olla rauhassa eivätkä naiset ollenkaan häiritse.
Ap:lle vinkiksi että kannattaa olla aloitteellinen ja ystävällinen, sillä jo menee kanssasisarten ohi.
Huhhuh, naisena pakko muistuttaa, että 100% niistä kymmenyksen alfauroista ei palstaile.
Mutta hyvä, että rahallesi on vientiä. Ei se silti sinusta alfaa tee, voisin minäkin maksaa h.u.oralle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Täällä kirjoittelee yksi. Olen 43-vuotias, helsinkiläinen, korkeakoulutettu, teknillisellä alalla. En ole koskaan ollut vakavassa suhteessa, nuorempana en kiinnostanut naisia, ottajia on ilmaantunut vasta neljäkymmentä täytettyäni (no poikuuden menetin 16-vuotiaana vuotta nuoremman tytön kanssa, mutta se suhde oli sellaista teinien sähellystä).
Olen tyytyväinen sinkkuuteeni, työni on vaativaa, ja lisäksi minulla on pari harrastusta, joihin käytän runsaasti aikaa, ja joista saan paljon iloa. Olen aika introvertti luonne, joten iltaisin on mukava kun ei tarvitse kenenkään kanssa seurustella.
Onko sulla seksielämää?
On panokaveri, mutta hän muutti kauas toiseen kaupunkiin muutama vuosi sitten. Sen jälkeen on tavattu vain kerran-pari vuodessa.
Taitaa olla runkkari ja valehtelija. Ei ole edes saanut koskaan.
Miksi sitä pitää anonyymistikin hävetä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Täällä kirjoittelee yksi. Olen 43-vuotias, helsinkiläinen, korkeakoulutettu, teknillisellä alalla. En ole koskaan ollut vakavassa suhteessa, nuorempana en kiinnostanut naisia, ottajia on ilmaantunut vasta neljäkymmentä täytettyäni (no poikuuden menetin 16-vuotiaana vuotta nuoremman tytön kanssa, mutta se suhde oli sellaista teinien sähellystä).
Olen tyytyväinen sinkkuuteeni, työni on vaativaa, ja lisäksi minulla on pari harrastusta, joihin käytän runsaasti aikaa, ja joista saan paljon iloa. Olen aika introvertti luonne, joten iltaisin on mukava kun ei tarvitse kenenkään kanssa seurustella.
Vaikutat kiinnostavalta.
Mitä kiinnostavaa siinä on, jos mies kehuu viihtyvänsä yksin eikä introverttinä jaksa höpistä kenellekään. Kutittelee jotain "vaikeesti tavoiteltava"-nappulaa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Oletatko, että ne ovat kaikki samanlaisia iän perusteella?
Vierailija kirjoitti:
Oman kokemuksen perusteella miehet 44 + ovat jo hieman rupsahtaneita, erektio-ongelmia, hiukset harvenee, alkoon meneviä mutta edelleen yrittävät pyörittää nuorempia naisia ja uskotella itselleen etteivät lähentele viittä kymmentä...
Yllätys, olen sinkku edelleen.
Miksi luettelet tuon rupsahtaneisuuden ja hiusten harvenemisen jotenkin ihmisen huonoihin ominaisuuksiin? Nuo muut aika luotaantyöntäviä, mutta kyllä itse 40-vuotiaana naisena, joka etsii 40-55-vuotiasta miestä, olen ihan realiteeteissa sen suhteen että tuo on enemmän kuin todennäköistä. Ihmehän sellainen ihminen olisi, jolla vanheneminen ei näkyisi fyysisissä ominaisuuksissa. Ei siinä ole mitään vikaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vapaita, pääosin päälle nelikymppisiä.
40-50 vapaat miehet jotka olen tavannut ovat yleensä olleet 40-50 vuotiaita vapaita miehiä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Moni on kalju, impotentti ja vatsakas setämies! Elämään kyllästyneitä katkeria valittajia.
Päivän viisaus:
Kaikki vapaat eivät ole vapaita, vaan elämäntapansa, rutiiniensa ja asenteidensa vankeja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tässä lyhyt tiivistelmä itsestäni.
Olen 44 v sinkkumies helsingistä. Amk-koulutus, kiinnostava työ ja harrastukset lähinnä liikuntaa. Olen hieman introvertti luonne ja viihdyn rauhassa ja hiljaisuudessa. En käy yökerhoissa tai baareissa.
Olen asunut eron jälkeen yksin kuusi vuotta, ja tänä aikana on ollut useita parisuhteita, irtonumeroita tai muita virityksiä. En mielelläni muuta enää kenenkään kanssa kimppaan jos ei kolahda ihan täysillä. Koen olevani onnellisempi näin kuin huonossa parisuhteessa. Minulla on 36 v fwb, jolta saan seksiä ja läheisyyttä viikoittain. Välillä on sitten myös muita suhteita. En kuulu siihen 10 % Alfa-ryhmään, mutta yleensä on jotain seuraa löytynyt.
Kroppa on ihan ok, pientä rapistumista ja iskäpäkkiä toki on, mutta kokonaisuus tyydyttävä. Viiniä kuluu välillä liikaa ja rööki palaa, mutta erektio toimii hyvin ja juoksu kulkee. Hiukset ovat alkaneet harvenemaan.
Taloudellinen tilanteeni on vakaa, ansiot hyvät, 500k sijoitussalkku ja asuntolaina vähenee koko ajan.
Itselläni on kiinnostus ihmisuhteisiin hiipunut. Olen aika tyytyväinen elämääni. Ei kiinnosta järkyttää saavutettua tasapainoista mielenrauhaa alkamalla seurustelemaan. En aio hankkia lapsia, joten naisen kanssa yhteisen elämän rakentaminen ei ole tarpeen.
Pidän naisista ja arvostan heitä suuresti, mutta surustelutilanteessa yleensä alkaa molemminpuolin herätä monenlaisia tunteita, joista osa on negatiivisiakin. En halua kokea sellaisia tuntemuksia, saati käsitellä kenenkään muun tunteenpurkauksia.
Jos rakastuu, niin ehkä on pakko. En ole kuitenkaan niin epätoivoinen tai todellisuuspakoinen, että rakastuminen olisi näköpiirissä. Useinhan rakastutaan juuri kun ollaan muuttamassa ulkomaille tai elämässä on tapahtumassa jokin hieman pelottava muutos. Minulta puuttuu tuo pelko, joka usein toimii rakastumisen moottorina. Lisäksi tunnistan ja osaan analysoida omia tunteitani, eli tuskin rakastumista on ihan heti näköpiirissä.