Miten sydänsurusta oikein pääsee yli?!
Olo on ihan hirvittävä ja naurettava samaan aikaan. En pysty keskittymään töihin lainkaan, sydämeen sattuu oikeasti ja itkettää lähes jatkuvasti. Pitäisi saada aivot ajattelemaan muutakin, mutta ajatukset vain pyörivät kehää. Yritin epätoivoisena jopa yhtä deittaussivustoa, mutta se tunntui kaiken puolin keinotekoiselta, enkä muutenkaan oikeasti nyt halua ketään muuta, kunhan yritin piristää itseäni uusilla mahdollisuuksilla. Kaipaan häntä ihan kauheasti. Miten nyt saisin rykäistyä itseni tästä kokonaan irti?
Kommentit (21)
Pahinta on kohdata tunteensa, kokea ne, mutta jos nyt kestät auttaa aika. Kirjoita; jos se auttaisi hetken edes.
Aika auttaa. Minulla meni 10 vuotta, onneksi se oli ennen internet-aikaa niin en päässyt mitenkään vakoilemaan häntä.
Mutta ole sitkeä, 10-15 vuoden päästä voit muistella lämmöllä.
Vierailija kirjoitti:
Aika auttaa. Minulla meni 10 vuotta, onneksi se oli ennen internet-aikaa niin en päässyt mitenkään vakoilemaan häntä.
Mutta ole sitkeä, 10-15 vuoden päästä voit muistella lämmöllä.
Muistelen nytkin häntä lämmöllä, mutta miten pääsen tämän akuutin surun yli, elämää normaalia elämää normaaleilla aivoilla, jotka eivät ole riippuvaisia hänen ajattelemisestaan?
Ja hän oli myös paras ystäväni... Tämä tyhjyys on jotain todella inhottavaa.
ap, kuten myös edellinen
Vierailija kirjoitti:
Pahinta on kohdata tunteensa, kokea ne, mutta jos nyt kestät auttaa aika. Kirjoita; jos se auttaisi hetken edes.
Pitääkin yrittää tätä. Myöhään illalla kun lapset jo nukkuvat, etteivät kuule mun onnettoman surkeaa nyyhkintää. Ei hitsi kun kuulostan järkyttävän melodramaattiselta, mutta toisaalta, siltä minusta myös tuntuukin.
ap
Hormonit ovat bitch. Jättävät kiusallisia valheellisia muistijälkiä.
Vierailija kirjoitti:
Hormonit ovat bitch. Jättävät kiusallisia valheellisia muistijälkiä.
Niinpä. Haluaisinkin syyttää hormooneja tästä kaikesta. Meillä juuri tajuttoman hyvä seksi sai minulla kaikenmaailman oksitosiinit ynnä muut syvän mielihyvän hormoonit liikkeelle niin, että harhoissani kuvittelin meillä olevan syvällinen rakkaussuhde. Ja jossain kuvittelen edelleenkin niin. En vain voi kertakaikkiaan hyväksyä, että hän ei rakasta minua samalla tavalla kuin minä häntä.
ap
Aika auttaa.
Ihmisillä menee eri aika suhteesta toipumiseen. Minä vältän parisuhteta, koska erot ovat musertavia.
Hormonit hämmentyvät hyvästä seksistä.
Mies ei ollut ainoa, joka on hyvä sängyssä juuri sinun kanssasi.
Vierailija kirjoitti:
Ja hän oli myös paras ystäväni... Tämä tyhjyys on jotain todella inhottavaa.
ap, kuten myös edellinen
Ihan sama tilanne kuin ap:lla. Tähän EI auta nyt mikään. Broken heart...
M
Kelaa yli 20 vuotta ja silti. Love me for ever or not at all..... Motörhead.
Vierailija kirjoitti:
Kelaa yli 20 vuotta ja silti. Love me for ever or not at all..... Motörhead.
Everyone guilty, no one to blaime. Everyone dies to breaks sombodies heart....
Rupea tekemään vaihteeksi jotain fyysisesti raskasta työtä tai liiku niin paljon ulkona että alkaa väsyttää.
Nuku kunnolla. Kuuntele sotilasmarsseja. Tutustu uusiin ihmisiin. Ihastu toiseen.
Toimii.
Älä ainakaan jää murehtimaan ja itkemään vuosiksi. Suruaika on oltava, mutta suremisestakin voi tulla tapa. Siksi mahdollisimman pian ylös, ulos ja maailmalle.
Vierailija kirjoitti:
Olitko toinen nainen?
En luojan kiitos. Elämä on jo ihan tarpeeksi haastavaa ilman, että asettaisi itsensä tieten tahtoen mahdottomiin tilanteisiin.
ap
Vierailija kirjoitti:
Hormonit hämmentyvät hyvästä seksistä.
Mies ei ollut ainoa, joka on hyvä sängyssä juuri sinun kanssasi.
Sori, en nyt ymmärtänyt tätä. Voisitko tarkentaa?
ap
Vierailija kirjoitti:
Rupea tekemään vaihteeksi jotain fyysisesti raskasta työtä tai liiku niin paljon ulkona että alkaa väsyttää.
Nuku kunnolla. Kuuntele sotilasmarsseja. Tutustu uusiin ihmisiin. Ihastu toiseen.
Toimii.
Ah kiitos. Juoksuharrastus onkin jäänyt melkein vuosi sitten, ehkä nyt tosiaan olisi se hetki tarttua siihen taas uudestaan. Ihan varmasti tekisi hyvää tuollainen itsensä fyysisesti rasittaminen ihan uuvuksiin. Sotilasmarssit hymyilytti. Taidan niiden sijaan pistää Nick Caven laulamaan minulle täysillä. Ja hieman Leonard Cohenia. Jep, hyvää mukanahoilausmusiikkia lujaa! Kiitos näistä.
Toiseen ihastuminen tuntuu todella houkuttelevalta, mutta olen armoton sarjaseurustelija ollut teini-iästä asti, jospa näin aikuisena tekisin toisin, vaikka tähän olisi niiin helppoa mennä ja niin luontevaa minulle.
Mutta joo, aionkin nyt lähiaikoina pistää itseäni uusiin tilanteisiin, joissa uusiin ihmisiin tutustuminen olisi mahdollista.
Ainut mikä toisi heti helpotuksen olisi uusi mies.
Rankkaa liikuntaa ja paljon jotain tekemistä, vaikkapa töitä, jossa täytyy keskittyä kovasti.
Aika auttaa, vaikka pitkään siinä voi kulua.
Ei ole kauaakaan kun olin itse samassa tilanteessa ja etsin netistä tietoa miten saisin ajatukset käännettyä pois eräästä miehestä. Joku neuvoi että aina kun mietit tuota tyyppiä niin kuvittele hänelle jokin kumma juttu, vaikkapa naamari, valtavat silmälasit yms. Itse valitsin hauskan hatun. Tiedän että kuulostaa ihan pilipali-jutulta mutta minun oma paramiseni lähti tuosta ajatuksesta liikkeelle.
Tsemppiä ap!
up