Lue keskustelun säännöt.
Haluaisin elää vanhanapiikana jonkun toisen naisen kanssa
14.05.2019 |
Olisi mukavaa olla kämppis/kaverisuhteessa jonkun toisen samanhenkisen naisen kanssa. Seksuaalisuuttakin voisi jakaa, mutta se ei ole välttämätöntä. Olisi ihanaa elää sillä lailla, että on ainakin yksi ihminen elämässä koko ajan, joka ei kuitenkaan vaadi minulta hirveästi parisuhde- tai muitakaan asioita.
En tiedä, miksi minulle olisi tärkeää elää mieluummin naisen kuin miehen kanssa. Olen kyllä seksuaalisesti suuntautunut miehiin(kin) mutta se maskuliinisen energian jatkuva läsnäolo ja kaikki miesten tyypilliset piirteet varmaan ahdistaisivat arjessa. Minulla on ollut vain pari kertaa pidempi parisuhde miehen kanssa ja nämä ovat onnistuneet (sen aikaa kuin onnistuivat) sen takia, että miehet olivat aika feminiinisiä luonteeltaan sekä kestivät hyvin laiskuuttani.
Kommentit (39)
Aika jännä ajatus! Mä en oikein tule naisten kanssa toimeen, mutta voisien asua miesten kanssa. Tai asunkin, puoliso ja kaksi poikaa :D
Minulla on pääasiassa miespuolisia kavereita nykyään enää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minulla on ollut paljon samantapaisia ajatuksia. Viehätyn kyllä miehistäkin, mutta asuminen yhdessä miehen kanssa tuntuu jotenkin vastenmieliseltä ajatukselta.
Sama ongelma. Aivan ihana mies, mutta supuolielin puistattaa.. Tekee mieli alkaa aina itkemään kun ahdistaa niin pahasti jos pussaillessa tuntee seisokin
Tule jo kaapista.
Itse haluaisin vähän suuremman yhteisön. Yleltä tuli dokumentti yhteisöstä, johon kuului sinkkuja ja joku pariskuntakin. Asuivat omakotitalossa. Vaikutti mukavalta. Esim. rintamamiestalo olisi sopiva asumus mukaville ihmisille. Pihapiirissä voisi kasvattaa kaikenlaista kaunista ja syötävää.
Minäkin voisin, mutta ei seksiä. Muuten voitais kyllä olla hyvinkin läheisiä, halailla ja katsella välillä elokuvia toisen kainalossa.
Voi minäkin tulisin mielelläni tällaiseen mummokommuuniin! Jotenkin ne vaihtoehdot ovat tuntuneet olevan olet täysin yksin tai sitten parisuhteessa. Muutenkin koko parisuhdetta korostetaan älyttömän paljon, ihan kuin se nyt olisi ainoa tärkeä ihmissuhde. Vasta vanhempana olen alkanut oikeasti arvostaa ystävyyttä. Monesti tuntuu olevan se ajatus, että mieluummin huonokin parisuhde kuin ei suhdetta lainkaan. Koko kulttuurimme taitaa olla rakentunut parisuhteen ympärille ja ilman parisuhdetta ihminen on mukamas täysin hukassa. Aika usein miesten ja naisten välinen kommunikaatio kun on mitä on, niin en ymmärrä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Minäkin voisin, mutta ei seksiä. Muuten voitais kyllä olla hyvinkin läheisiä, halailla ja katsella välillä elokuvia toisen kainalossa.
Eikä tarvitsisi herätä kylmästäsängystä;)
Ostakaa maalta talo,vuokraatte huoneita tms.
Siinä se.
Muistaakseni jossain Kaliforniassa tälläinen kommuumi paikkakunta,en muista mikä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minäkin haluaisin mummokommuuniin! Tai ihan vaikka vain paritaloon kaverin kanssa, tosin se kaveri voisi olla mieskin (tai miksei muunsukupuolinenkin).
Mutta nimenomaan sellaiseen yhteisöön, jossa kaikki olisivat henkeen ja vereen ikisinkkuveloja. :D "Minulla ei ole muita miehiä käynyt kuin huoltomies!"
Olisi mahtavaa, jos voisi lisäksi matkustella yhdessä ja kaakattaa menemään akkaporukalla. Jokaisella voisi olla lisäksi se oma juttunsa jonka tuo yhteisöön; yhdellä olisi tilava auto, toinen olisi haka kasaamaan huonekaluja, kolmas olisi taitava leipuri, neljännellä olisi jumalaton televiissio, josta koko konkkaronkka voisi kerääntyä katsomaan Euroviisuja. :D Jne.
Tällainen ”mummokommuuni” oli pari vuotta sitten vireillä Pohjois-Karjalaan,
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Täällä myös yksi samoissa ajatuksissa. Seksiä ei olisi pakko olla, mutta olisi ihanaa halailla, istua sohvalla sylikkäin ja muuten olla lähekkäin. Kummallakin voisi olla oma huone, mutta olisi mukavaa nukkua välillä yhdessäkin. Itsekin haluaisin asua merenrannalla. Olisi tunnelmallista katsella merta ja lähestyvää myrskyä.
Olen lesbo tai bi, mutta ehkä vähän aseksuaalinen tai jotenkin seksikammoinen. Pelkään jääväni vanhaksipiiaksi, koska en edes yritä löytää kumppania, vaikka haluaisin kyllä. En käy ikinä missään enkä etsi seuraa. Olen kai vähän outo.
Hei...miten tästä tuli mummokommuuniketju :o
Kaikenlaiset unelmat toki maailmaan mahtuu, itse oon kumminkin vielä pitkälti alle 40 enkä haaveile mistään riehakkaasta kommuunista, vaan mielellään yhden naisen kanssa rauhallisesti asumisesta. Meinasin, että alan olla vanhapiikaiässä lapsen muutettua pois, koska nelikymppinen on jo aika vanha alkamaan perinteisesti perustamaan perhettä. En ole edes ajatellut varsinaisia vanhuudenpäiviä, jos niitä ylipäätään tulee. Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Minäkin haluaisin mummokommuuniin! Tai ihan vaikka vain paritaloon kaverin kanssa, tosin se kaveri voisi olla mieskin (tai miksei muunsukupuolinenkin).
Mutta nimenomaan sellaiseen yhteisöön, jossa kaikki olisivat henkeen ja vereen ikisinkkuveloja. :D "Minulla ei ole muita miehiä käynyt kuin huoltomies!"
Olisi mahtavaa, jos voisi lisäksi matkustella yhdessä ja kaakattaa menemään akkaporukalla. Jokaisella voisi olla lisäksi se oma juttunsa jonka tuo yhteisöön; yhdellä olisi tilava auto, toinen olisi haka kasaamaan huonekaluja, kolmas olisi taitava leipuri, neljännellä olisi jumalaton televiissio, josta koko konkkaronkka voisi kerääntyä katsomaan Euroviisuja. :D Jne.
Ai vitsit, ihan mahtavan kuulosta! Toi matkustelukin!! Laivalle ja vaikka mihin! Retkille tuuriin ja Helsinkiin , ihmettelee isolle kirkolle. Mä olisin varmaan se siivousnikkari isolla telkkarilla ja humppakuutiolla varustautunut myös ;)) Jättisohva ja viiniä ja akkain kotkotusta. Vähän sellasta Tyttökullat meininkiä!
Vierailija kirjoitti:
Hei...miten tästä tuli mummokommuuniketju :o
Kaikenlaiset unelmat toki maailmaan mahtuu, itse oon kumminkin vielä pitkälti alle 40 enkä haaveile mistään riehakkaasta kommuunista, vaan mielellään yhden naisen kanssa rauhallisesti asumisesta. Meinasin, että alan olla vanhapiikaiässä lapsen muutettua pois, koska nelikymppinen on jo aika vanha alkamaan perinteisesti perustamaan perhettä. En ole edes ajatellut varsinaisia vanhuudenpäiviä, jos niitä ylipäätään tulee. Ap
Itse olen yksi näistä mummokommuunihehkuttajista, enkä itse ainakaan tarkoittanut sitä aivan kirjaimellisesti, kun mummopäiviin on itselläni vielä vuosikymmeniä aikaa. Mutta sellainen asumismuoto kelpaisi vaikka heti! Siinähän me "henkiset mummot" sitten vanhettaisiin kaikki yhdessä. :')
Sisältö jatkuu mainoksen alla
"Seksuaalisuuttakin voisi jakaa..."
Konditionaali. Tuossa on se, missä menet metsään. Jos otat seksuaalisuuden mukaan (edes pienenä mahdollisuutena), et etsikään enää pelkästään ystävää, ja sitten voi käydä niin, että jomman kumman tunteet ovatkin syvemmät. Lopputulos on se, että toinen osapuoli pettyy.
Vierailija kirjoitti:
Haha, mä olen fantasioinut pitkään mummokommuunista, eli talosta ja isosta pihasta, jossa asuu lisäkseni 1 - 2 samanhenkistä mummoa joiden kanssa voitais laittaa puutarhaa, pelata iltaisin, hoitaa kissoja ja toisinaan juoda vähän viiniä tai poltella pilveä vanhojen päivien ratoksi. Juoruiltaisiin muiden asiat ja taiteiltaisiin.
Äh. Miksi te kommuunityypit olette kaikki tuollaisia päihteidenkäyttäjiä? :(
Oletko kysynyt tältä toiselta naiselta?
Itsekin olen tällaisesta vähän salaa haaveillut. Kuitenkin vain hyvänä ystävänä. En tunne olevani bi. Miehistä on kuitenkin ikäviä kokemuksia enkä oikein usko, että miehen kanssa tulisin enää asumaan tai sitten pitäisi olla poikkeuksellinen mies ja mistä sen tietää, että on, koska ne on hyviä teeskentelemään aluksi. Toisaalta kaipaan rakkautta, mutta sydän on särkynyt niin monta kertaa.
Olen alakouluikäisen tytön äiti. Mulla vaivaa koko ajan sellainen turvattomuus, olen niin (!) yksin tässä maailmassa.
Olisi ihana kun saisi jakaa jonkun kanssa asioita ja kodin hoitoa ym. Olen esimerkiksi itse huono pitämään järjestystä yllä, en jaksaisi tehdä yksin ruokaa yms. ei niin naisellista. Olisi ihan mahtava jakaa sellaisia kodin askareita. Olen kuitenkin hyvin esteetikko ja harmonian kaipuinen. Ja romantikko. Miten ihanaa olisi sisustaa kotia kauniiksi samanhenkisen kanssa. Kattaa kesäisin ateria puutarhaan, ihailla meren/joen/järven rantaa iltaisin terassilta. Matkustella yhdessä ja toteuttaa unelmia. Ehkä alkaisin maalata tai kirjoittaa kirjaa, kun ylimääräinen stressi ja huolet jota yksinäisyys tekee, lähtisi pois.
Mikäs teissä on vikana?
Ihmissuhteet kariutuneet ja katkeroituneet vanhatpiiat.
Seksuaalisuus on osa normaalin ihmisen normaalia elämää.
Mutta kukin saa elää niikuin haluaa.
Oii, tää olis mun unelma kans! Ihana vanha puutalo täynnä sielua ja sinkkunaisia (ei sentään mummoja vielä). Eikä mitään seksihommia naisten kesken vaan ystävyyttä!! Vähän kuitenkin oltais tärviöllä välillä ja tuotaisiin nuoria miehiä kylään ;) Kaikki pitäis huolta toisistaan ja aina olis joku jolle jutella. Kotona vaikka on mies niin yleensä saa seinältä paremman vastauksen kuin mieheltä....