Täysin rehellisesti, te jotka olette asuneet ulkomailla niin oliko henkinen olo parempi?

Muutin ihan innoissani Suomeen, vaikka olin viihtynyt valtavan hyvin ulkomailla. Olin autuaasti unohtanut, miten tyytymättömiä, hymyttömiä, ahdistuneita, avoimen kateellisia ja ilkeitä ihmiset täällä Suomessa ovat. Nyt kymmenen vuoden Suomessa olon jälkeen alan tottua ja odotusarvo muita ihmisiä kohtaan on nolla. Mutta useamman kerran vuodessa on päästävä ulkomaille haukkaamaan happea, muuten tukehtuisin täällä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

ja Suomessa on kutakuinkin kaikki - myös ilmasto ja ruoka - parempaa kuin muualla. :)

Miten ulkona sitä voikaan ihminen olla, voi apua!

Ilmasto ja ruoka nimenomaan ovat Suomessa täysin perseestä.

Verotus, holhous, kyttäysmentaliteetti jne ihan seuraavina perässä.

Mitäs kummaa sinä oikein ällistelet? Suomessa on neljä hienoa vuodenaikaa. Minä pidän erityisesti syksystä. Sade on ympäri vuoden ihanaa. Ainoa sää, josta en pidä, on helle.

Pidän eksoottisesta ruoasta ja siedän tulisuutta hyvin, mutta lempiruokiani saa Suomesta. En puhu mistään kanttiinipöperöstä vaan hyvin yksinkertaisesta ruoasta, jota voi tehdä pääasiassa kotimaisista raaka-aineista. Mansikat Suonenjoelta ja perunat naapuripellosta ovat parasta.

Tällaista hyvinvointiyhteiskuntaa ei varsinkaan tässä ilmastossa voitaisi pitää pystyssä pienillä verotuloilla. Epäkohtiakin on, mutta niitä sentään yritetään muuttaa. En ihan tiedä, mihin viittaat holhouksella, mutta jos pidät holhouksena esimerkiksi lakeja ja liikennesääntöjä, voit vaikka mietiskellä seuraavaa: Suomessa on niin turvallista ja rauhallista juuri sen vuoksi, että lait ja säännöt ovat olemassa ja suurin osa kansasta noudattaa niitä ihan vanhasta tottumuksesta. Mikä mahtaa olla se kyttäysmentaliteetti, jota sinä niin vieroksut? Minä olen elänyt monellakin tavalla normeista valtavirrasta poikkeavasti, mutta en ole koskaan tuntenut itseäni kytätyksi. Vaivaakohan sinua semmoinen "mitä muut minusta ajattelevat" -oireyhtymä?

Mikä pitää sinut Suomessa? Vastaukseksi en kelpuuta sitä, että aiot häipyä heti tilaisuuden tullen, koskapa jokin on pitänyt sinut täällä tähän asti. Jos taas olet jo pysyvästi ulkomailla, miksi vaivaudut suomalaiselle keskustelupalstalle kitisemään Suomen oloista? Eikö siellä paratiisissa ole kivaa, jos siitä ei saa kertoa muille? ;)

Luitko tämän ketjun aiheen? Jos haluat puhua vain Suomen ihanuuksista, niin teet ketjun sille? Monella on tosiaan ehkä vähän kehittyneempi maku kuin mansikat ja perunat, oli niiden alkuperä mikä tahansa. Monessa maassa perusruokaaineita on jo opittu jalostamaan aterioiksi ja ruokalajeiksi jo lähellä taidetta vastaaviksi.

Vai ei Suomessa kytätä? Kaikki tietävät vaikka mitä toisista. Vai miksi luulet, että jotkut verotulot ovat vuoden luetuimpia uutisia? Ja Suomen turvallisuus on myytti. Suomessa kuolee vaikka kuinka paljon naisia perheväkivallan takia joka vuosi ja viinan ja puukotusten ja ampuma-aseiden ja jopa kouluampumisiakin riittää. Mutta hyssyttelee vain sinä nämä epäkohdista kertojat muualle.

Kipin kapin nyt lukemaan ap:n kirjoitus. Minä vastasin juuri siihen, mitä hän kysyi.

Sinä et selvästi erota makuasioita ja faktoja toisistaan. Minä pidän suomalaisesta ruoasta enkä innostu siitä, että joku tekee ruoka-aineista taidetta. Makuasia. Ja Suomi todella on erittäin rauhallinen ja turvallinen maa - lukaisepa rikos- ja onnettomuustilastoja maailmalta ja opi niistä. Olen muuten lukenut tuon kohua herättäneen naisten kokemaa väkivaltaa koskevan kyselyn. Totta kai Suomessa on väkivaltaa ikään ja sukupuoleen katsomatta, mutta tuo uutinen ei oikeasti oikeuta kohuotsikoihin: siinä, missä suomalainen kertoo kokeneensa väkivaltaa, koska häntä on katsottu pahasti tai hänen kuultensa on kerrottu kaksimielinen vitsi viimeisten kahden vuoden aikana, umpikatolisessa keskieurooppalaisperheessä kasvanut nainen pitää poskelle läimäyttämistä ihan normaalina aviopuolison kurissapitämiskeinona. Harva jaksaa kaivaa kohu-uutisten taustoja tietääkseen asioiden todellisen laidan, mutta minä jaksan.

Verotulot luetuimpia uutisia? Jos niitä pukattaisiin muissa maissa lehtiin tai niitä edes olisi saatavilla siinä määri kuin Suomessa, aivan varmasti ne olisivat luetuimpien kärjessä. "Kyttääminen" on samanlaista joka puolella maailmaa, vaikka turisti tulkitsee sen helposti avoimuudeksi ja ystävällisyydeksi. Naapurien kirkossakäynti, ostokset, illanviettotavat, suhteet ja kaikkinainen kulttuurisidonnainen kunniallisuus ja sen puute ovat oikein hyvin ihmisten tiedossa. Yritäpä asua raamattuvyöhykkeellä tai eurooppalaisessa kylässä tai missään muualla eriväristen ihmisten maassa niin, etteivät silmät seuraisi jokaista liikettäsi. Ei onnistu.

Niille, joiden uudessa kotimaassa tai pitkäaikaisessa oleskelumaassa ovat asiat kategorisesti paremmin kuin Suomessa, olkaa hyvät ja kertokaa maa ja kaupunki. Kertokaa sekin, jos teillä on käytössä selvästi maan keskituloa enemmän rahaa ja onko raha omalla työllä ansaittua. Näistä seikoista voimme päätellä sitten sen, millä värillä sävytetyt lasit teillä on päässänne.

Vain täydellinen i-d-i-o-o-t-t-i väheksyy kasallisiin rikosuhritilastoihin ja viranomaistilastoihin perustuvia faktoja siitä, että Suomi on väkivaltainen maa kotiväkivallan suhteen. Ei kyse ole mistään pahasti katsomisesta, sillä paha katse ei päädy poliisin väkivaltatilastoihin. Tutustu vähän aiheeseen ennen kuin nolaat itseäsi tuon enempää.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mulla oli sen verran kova ikävä läheisiäni ja ystäviäni, että palasin ihan mielelläni takaisin Suomeen. 

Mulla ei ole perhettä eikä läheisiä, joten voisin viihtyä ulkomailla.

Voisin hyvin kuvitella, että viihtyisitkin. Mä tutustuin ulkomaillakin ihmisiin, mutta eiväthän he korvanneet millään tasolla mulle tärkeitä ja rakkaita ihmisiä. Jos suku ja ystävät olisivat tulleet mukaani, tilanne olisi voinut olla toinen. 

En ole erityisen yhteiskunnallisesti valveutunut ihminen enkä kiinnostunut yleisestä ilmapiiristä. Ehkä tämä on just sitä perimmäistä suomalaisuutta: eletään omaa elämää ja annetaan muiden elää omaansa. Olin 3 vuotta pois ja kun palasin takaisin, ensimmäisenä juhannuksena istuin koko yön mökkirannassa järvelle katsellen ja toivoin, ettei koskaan enää tarvitse muuttaa Suomesta pois.

Ymmärrän silti hyvin niitä, jotka voivat paremmin muualla. Eipä niistä ihmisistä, joihin ulkomailla tutustuin, varmaan kukaan olisi viihtynyt Suomessa. Liian hiljaista, liian rauhallista. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

ja Suomessa on kutakuinkin kaikki - myös ilmasto ja ruoka - parempaa kuin muualla. :)

Miten ulkona sitä voikaan ihminen olla, voi apua!

Ilmasto ja ruoka nimenomaan ovat Suomessa täysin perseestä.

Verotus, holhous, kyttäysmentaliteetti jne ihan seuraavina perässä.

Mitäs kummaa sinä oikein ällistelet? Suomessa on neljä hienoa vuodenaikaa. Minä pidän erityisesti syksystä. Sade on ympäri vuoden ihanaa. Ainoa sää, josta en pidä, on helle.

Pidän eksoottisesta ruoasta ja siedän tulisuutta hyvin, mutta lempiruokiani saa Suomesta. En puhu mistään kanttiinipöperöstä vaan hyvin yksinkertaisesta ruoasta, jota voi tehdä pääasiassa kotimaisista raaka-aineista. Mansikat Suonenjoelta ja perunat naapuripellosta ovat parasta.

Tällaista hyvinvointiyhteiskuntaa ei varsinkaan tässä ilmastossa voitaisi pitää pystyssä pienillä verotuloilla. Epäkohtiakin on, mutta niitä sentään yritetään muuttaa. En ihan tiedä, mihin viittaat holhouksella, mutta jos pidät holhouksena esimerkiksi lakeja ja liikennesääntöjä, voit vaikka mietiskellä seuraavaa: Suomessa on niin turvallista ja rauhallista juuri sen vuoksi, että lait ja säännöt ovat olemassa ja suurin osa kansasta noudattaa niitä ihan vanhasta tottumuksesta. Mikä mahtaa olla se kyttäysmentaliteetti, jota sinä niin vieroksut? Minä olen elänyt monellakin tavalla normeista valtavirrasta poikkeavasti, mutta en ole koskaan tuntenut itseäni kytätyksi. Vaivaakohan sinua semmoinen "mitä muut minusta ajattelevat" -oireyhtymä?

Mikä pitää sinut Suomessa? Vastaukseksi en kelpuuta sitä, että aiot häipyä heti tilaisuuden tullen, koskapa jokin on pitänyt sinut täällä tähän asti. Jos taas olet jo pysyvästi ulkomailla, miksi vaivaudut suomalaiselle keskustelupalstalle kitisemään Suomen oloista? Eikö siellä paratiisissa ole kivaa, jos siitä ei saa kertoa muille? ;)

Ällistelyni perustuu elämänkokemukseen.

Suomessa on todella huono ilmasto muutamaa kivaa kesäkuukautta lukuun ottamatta ja ruokakulttuuri on ollut hyvin ohuella pohjalla -ABC:ta, Hesburgeria ja kebabia. Toki poikkeuksiakin on ja kivoja ravintoloita alkaa olla enemmän ja enemmän kun ulkoa syöminen ei ole enää sellainen tabu kuin joskus ennen mutta harvinaistahan tuo ihmisten arjessa edelleen on.

Holhouksella tarkoitan lakeja ja sääntöjä jotka ovat tiukemmat kuin muualla, noin yleensä ottaen. Ja sitten moni vielä noudattaa niitä! Tyypillinen esimerkki on kun jalankulkija seisoo punaisissa vaikka kaupunki olisi tyhjä autoista...

Alkoholi nyt on ollut täysi tabu ja nopeusrajoitukset asetettu naurettavalla turvamarginaalilla.

Minut pitää Suomessa lapset joilla on koulunkäynti kesken.

Ja kun olen muuttanut ulkomaille niin toki katselen suomalaisia(kin) tv-sarjoja ja nettisivuja. Tulen takuulla pätemään palmun alta kun täällä sataa räntää ja vasemmistovihreät korottavat veroja ja keksivät jotain idioottimaista tehdessään Suomesta "ilmastonmuutoksen vastaisen taistelun mallimaata".

Minä nyt pidän lauhkeasta havumetsävyöhykkeestä ja hyvästä ruoasta. En ole koskaan käynyt huoltoasemaravintoloissa tai Hesburgerissa enkä maistanut kebabia (sen epäilyttävän ulkomuodon vuoksi), joten en osaa sanoa niistä mitään. Sinä näemmä osaat, miten sattuikin.

Vertailin kerran maailman ja erityisesti Euroopan nopeusrajoituksia. Ylin rajoitus on pääsääntöisesti 120-130 km/h, joten Suomi ei eroa muista lainkaan. Oletko muuten kuullut siitä, että Saksassa ollaan asettamassa Autobahnien yleisrajoitukseksi 130 km/h? Etsipä muuten jokin vähemmän kliseinen esimerkki säännöistä kuin tuo punaisissa valoissa seisominen tyhjällä kadulla - hyppele ylitse, jos siltä tuntuu, mutta älä marise, jos jotakin ikävää tapahtuu. Pahoittelen sitä, että sinun alkoholinkäyttöäsi on paheksuttu ja ostaminen rajattu puoleksi vuorokaudeksi. Minä pidän viinistä, mutta koskaan ei ole tultu poistamaan pulloa käsistä tai lasia huulilta. Mihin tabuihin sinä olet törmännyt?

"Minut pitää Suomessa lapset joilla on koulunkäynti kesken."

No niin, siinähän se tulikin: suomalainen koulu, suomalainen tukijärjestelmä ja suomalaisen yhteiskunta, jossa ekaluokkalainenkin uskaltaa kävellä koulumatkansa ilman saattajaa. :D

Päin vastoin. Suomeen takaisin tulo oli selvästi kotiinpaluu, ja tietty painolasti ja eristyneisyyden tunne katosi. Kokemukseen on varmasti vaikuttanut se, että olin koululainen enkä kyennyt ulkomailla vaikuttamaan kuin nimellisesti omiin ympyröihin.

Suomi on perussuomalaisten koti, murheellisten laulujen maa.

Onneksi on luvassa komennus takaisin Eurooppaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

ja Suomessa on kutakuinkin kaikki - myös ilmasto ja ruoka - parempaa kuin muualla. :)

Miten ulkona sitä voikaan ihminen olla, voi apua!

Ilmasto ja ruoka nimenomaan ovat Suomessa täysin perseestä.

Verotus, holhous, kyttäysmentaliteetti jne ihan seuraavina perässä.

Mitäs kummaa sinä oikein ällistelet? Suomessa on neljä hienoa vuodenaikaa. Minä pidän erityisesti syksystä. Sade on ympäri vuoden ihanaa. Ainoa sää, josta en pidä, on helle.

Pidän eksoottisesta ruoasta ja siedän tulisuutta hyvin, mutta lempiruokiani saa Suomesta. En puhu mistään kanttiinipöperöstä vaan hyvin yksinkertaisesta ruoasta, jota voi tehdä pääasiassa kotimaisista raaka-aineista. Mansikat Suonenjoelta ja perunat naapuripellosta ovat parasta.

Tällaista hyvinvointiyhteiskuntaa ei varsinkaan tässä ilmastossa voitaisi pitää pystyssä pienillä verotuloilla. Epäkohtiakin on, mutta niitä sentään yritetään muuttaa. En ihan tiedä, mihin viittaat holhouksella, mutta jos pidät holhouksena esimerkiksi lakeja ja liikennesääntöjä, voit vaikka mietiskellä seuraavaa: Suomessa on niin turvallista ja rauhallista juuri sen vuoksi, että lait ja säännöt ovat olemassa ja suurin osa kansasta noudattaa niitä ihan vanhasta tottumuksesta. Mikä mahtaa olla se kyttäysmentaliteetti, jota sinä niin vieroksut? Minä olen elänyt monellakin tavalla normeista valtavirrasta poikkeavasti, mutta en ole koskaan tuntenut itseäni kytätyksi. Vaivaakohan sinua semmoinen "mitä muut minusta ajattelevat" -oireyhtymä?

Mikä pitää sinut Suomessa? Vastaukseksi en kelpuuta sitä, että aiot häipyä heti tilaisuuden tullen, koskapa jokin on pitänyt sinut täällä tähän asti. Jos taas olet jo pysyvästi ulkomailla, miksi vaivaudut suomalaiselle keskustelupalstalle kitisemään Suomen oloista? Eikö siellä paratiisissa ole kivaa, jos siitä ei saa kertoa muille? ;)

Luitko tämän ketjun aiheen? Jos haluat puhua vain Suomen ihanuuksista, niin teet ketjun sille? Monella on tosiaan ehkä vähän kehittyneempi maku kuin mansikat ja perunat, oli niiden alkuperä mikä tahansa. Monessa maassa perusruokaaineita on jo opittu jalostamaan aterioiksi ja ruokalajeiksi jo lähellä taidetta vastaaviksi.

Vai ei Suomessa kytätä? Kaikki tietävät vaikka mitä toisista. Vai miksi luulet, että jotkut verotulot ovat vuoden luetuimpia uutisia? Ja Suomen turvallisuus on myytti. Suomessa kuolee vaikka kuinka paljon naisia perheväkivallan takia joka vuosi ja viinan ja puukotusten ja ampuma-aseiden ja jopa kouluampumisiakin riittää. Mutta hyssyttelee vain sinä nämä epäkohdista kertojat muualle.

Kipin kapin nyt lukemaan ap:n kirjoitus. Minä vastasin juuri siihen, mitä hän kysyi.

Sinä et selvästi erota makuasioita ja faktoja toisistaan. Minä pidän suomalaisesta ruoasta enkä innostu siitä, että joku tekee ruoka-aineista taidetta. Makuasia. Ja Suomi todella on erittäin rauhallinen ja turvallinen maa - lukaisepa rikos- ja onnettomuustilastoja maailmalta ja opi niistä. Olen muuten lukenut tuon kohua herättäneen naisten kokemaa väkivaltaa koskevan kyselyn. Totta kai Suomessa on väkivaltaa ikään ja sukupuoleen katsomatta, mutta tuo uutinen ei oikeasti oikeuta kohuotsikoihin: siinä, missä suomalainen kertoo kokeneensa väkivaltaa, koska häntä on katsottu pahasti tai hänen kuultensa on kerrottu kaksimielinen vitsi viimeisten kahden vuoden aikana, umpikatolisessa keskieurooppalaisperheessä kasvanut nainen pitää poskelle läimäyttämistä ihan normaalina aviopuolison kurissapitämiskeinona. Harva jaksaa kaivaa kohu-uutisten taustoja tietääkseen asioiden todellisen laidan, mutta minä jaksan.

Verotulot luetuimpia uutisia? Jos niitä pukattaisiin muissa maissa lehtiin tai niitä edes olisi saatavilla siinä määri kuin Suomessa, aivan varmasti ne olisivat luetuimpien kärjessä. "Kyttääminen" on samanlaista joka puolella maailmaa, vaikka turisti tulkitsee sen helposti avoimuudeksi ja ystävällisyydeksi. Naapurien kirkossakäynti, ostokset, illanviettotavat, suhteet ja kaikkinainen kulttuurisidonnainen kunniallisuus ja sen puute ovat oikein hyvin ihmisten tiedossa. Yritäpä asua raamattuvyöhykkeellä tai eurooppalaisessa kylässä tai missään muualla eriväristen ihmisten maassa niin, etteivät silmät seuraisi jokaista liikettäsi. Ei onnistu.

Niille, joiden uudessa kotimaassa tai pitkäaikaisessa oleskelumaassa ovat asiat kategorisesti paremmin kuin Suomessa, olkaa hyvät ja kertokaa maa ja kaupunki. Kertokaa sekin, jos teillä on käytössä selvästi maan keskituloa enemmän rahaa ja onko raha omalla työllä ansaittua. Näistä seikoista voimme päätellä sitten sen, millä värillä sävytetyt lasit teillä on päässänne.

Vain täydellinen i-d-i-o-o-t-t-i väheksyy kasallisiin rikosuhritilastoihin ja viranomaistilastoihin perustuvia faktoja siitä, että Suomi on väkivaltainen maa kotiväkivallan suhteen. Ei kyse ole mistään pahasti katsomisesta, sillä paha katse ei päädy poliisin väkivaltatilastoihin. Tutustu vähän aiheeseen ennen kuin nolaat itseäsi tuon enempää.

Käypä lukemassa tuo kysely ja etenkin kysymyksenasettelu ja vastausvaihtoehdot. Netistä löydät koko tutkimuksen ja 4-5 liitettä. Lue ne kaikki. Puhutaan sitten lisää.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

ja Suomessa on kutakuinkin kaikki - myös ilmasto ja ruoka - parempaa kuin muualla. :)

Miten ulkona sitä voikaan ihminen olla, voi apua!

Ilmasto ja ruoka nimenomaan ovat Suomessa täysin perseestä.

Verotus, holhous, kyttäysmentaliteetti jne ihan seuraavina perässä.

Mitäs kummaa sinä oikein ällistelet? Suomessa on neljä hienoa vuodenaikaa. Minä pidän erityisesti syksystä. Sade on ympäri vuoden ihanaa. Ainoa sää, josta en pidä, on helle.

Pidän eksoottisesta ruoasta ja siedän tulisuutta hyvin, mutta lempiruokiani saa Suomesta. En puhu mistään kanttiinipöperöstä vaan hyvin yksinkertaisesta ruoasta, jota voi tehdä pääasiassa kotimaisista raaka-aineista. Mansikat Suonenjoelta ja perunat naapuripellosta ovat parasta.

Tällaista hyvinvointiyhteiskuntaa ei varsinkaan tässä ilmastossa voitaisi pitää pystyssä pienillä verotuloilla. Epäkohtiakin on, mutta niitä sentään yritetään muuttaa. En ihan tiedä, mihin viittaat holhouksella, mutta jos pidät holhouksena esimerkiksi lakeja ja liikennesääntöjä, voit vaikka mietiskellä seuraavaa: Suomessa on niin turvallista ja rauhallista juuri sen vuoksi, että lait ja säännöt ovat olemassa ja suurin osa kansasta noudattaa niitä ihan vanhasta tottumuksesta. Mikä mahtaa olla se kyttäysmentaliteetti, jota sinä niin vieroksut? Minä olen elänyt monellakin tavalla normeista valtavirrasta poikkeavasti, mutta en ole koskaan tuntenut itseäni kytätyksi. Vaivaakohan sinua semmoinen "mitä muut minusta ajattelevat" -oireyhtymä?

Mikä pitää sinut Suomessa? Vastaukseksi en kelpuuta sitä, että aiot häipyä heti tilaisuuden tullen, koskapa jokin on pitänyt sinut täällä tähän asti. Jos taas olet jo pysyvästi ulkomailla, miksi vaivaudut suomalaiselle keskustelupalstalle kitisemään Suomen oloista? Eikö siellä paratiisissa ole kivaa, jos siitä ei saa kertoa muille? ;)

Ällistelyni perustuu elämänkokemukseen.

Suomessa on todella huono ilmasto muutamaa kivaa kesäkuukautta lukuun ottamatta ja ruokakulttuuri on ollut hyvin ohuella pohjalla -ABC:ta, Hesburgeria ja kebabia. Toki poikkeuksiakin on ja kivoja ravintoloita alkaa olla enemmän ja enemmän kun ulkoa syöminen ei ole enää sellainen tabu kuin joskus ennen mutta harvinaistahan tuo ihmisten arjessa edelleen on.

Holhouksella tarkoitan lakeja ja sääntöjä jotka ovat tiukemmat kuin muualla, noin yleensä ottaen. Ja sitten moni vielä noudattaa niitä! Tyypillinen esimerkki on kun jalankulkija seisoo punaisissa vaikka kaupunki olisi tyhjä autoista...

Alkoholi nyt on ollut täysi tabu ja nopeusrajoitukset asetettu naurettavalla turvamarginaalilla.

Minut pitää Suomessa lapset joilla on koulunkäynti kesken.

Ja kun olen muuttanut ulkomaille niin toki katselen suomalaisia(kin) tv-sarjoja ja nettisivuja. Tulen takuulla pätemään palmun alta kun täällä sataa räntää ja vasemmistovihreät korottavat veroja ja keksivät jotain idioottimaista tehdessään Suomesta "ilmastonmuutoksen vastaisen taistelun mallimaata".

Hassua! Musta taas Suomen ilmasto on aivan ihana. Jos talvella on ulkona kylmä niin ei se mitään koska sisällä on lämmintä. Kesällä meidän kämppä pysyy viileänä huolimatta helteistä. Silloin kun asuin Keski-Euroopassa meillä oli aina kylmä syksyllä ja talvella. Kesät taas oli ihan älyttömän pitkiä ja kuumia että kärsin. Välillä piti pysyä vauvan kanssa koko päivä sisällä kun ulkona oli 40 astetta hellettä. Ja sisällä oli 34 astetta. Onneksi oli amme jossa uitin vauvaa monta kertaa päivässä.

Muutin pois Suomesta 20 vuotiaana, olen nyt 26v. Käyn Suomessa pari kertaa vuodessa ja se todellakin riittää. Olen paljon onnellisempi ulkomailla, enkä pidä Suomea enää lainkaan kotinani. Suosittelen kaikkia kokeilemaan muuttoa muualle, jos halua löytyy :)

Asuin seitsemän vuotta maassa, jonka elintaso on matalampi mutta ihmiset iloisempia ja avoimempia .Suomeen paluu oli kova kultturishokki ja ikuisiksi ajoiksi jäi ulkopuolisuuden tunne..En enää koskaan voi katsoa Reinoja, muumimukeja tai lätkää samalla mentaliteetilla kuin joku muu suomalainen. Suomalainen nurkkakuntaisuus ja rajaton usko suomalaisuuden ja suomalaisten tuotteiden, ihmisten ja ruuan ylivoimaisuuteen muihin verrattuna aiheuttaa lähinnä myötähäpeän tunteita.

Sorry!

Opiskelin Saksassa, jossa viihdyin heti alusta alkaen. Sosiaalisuus ja käytöstavat sopivat hyvin luonteelleni. Suomalaiset ovat kyllä tosiaan aika perusnegatiivisia, mikä ankeuttaa ilmapiirin. Saksassa viehätti myös ruoan ja erityisesti ulkona syömisen edullisuus. Saksalaiset yleensä noudattivat yhteisiä sääntöjä, jos sellaiset oli. Suomessa on sellaista "minulla on oikeus" - mentaliteettia, mikä näkyy esim. siinä, että koiria pidetään irrallaan uimarannoilla, puistoissa ja pururadoilla. Suomesta kaipasin lenkkeilymahdollisuuksia ja tietysti hiihtoa. Terveydenhoito oli Saksassa erinomaista ja edullista.

Siinä tilanteessa kun asuin ulkomailla, se oli minulle helpotus, oloni koheni. Minulla oli jonkinlainen  raskaan sarjan työuupumus - vaihtoehto olisi ehkä ollut jonkinlainen sairaalajakso kotimaassa. Siipeilin sukulaisen luona, hän kutsui sinne. Olin kumminkin "terveitten kirjoissa", näin monenlaista, ja nautin uusista tuulista. Eli riippuu ihan tilanteesta, miten toisessa maassa asuminen vaikuttaa. 

Henkinen olo on parempi, mutta ei liity varsinaisesti pelkästään siihen, että asun ulkomailla. Olen kyllä kasvanut täällä sillä tavalla, mitä en uskoisi olleen mahdollista Suomessa. Omassa kotimaassa asuessa on vaikea huomata sitä, miten vahvasti kulttuurinormit ohjelmoivat yksilön käyttäytymistä ja miksi asiat tehdään aina tietyllä tavalla, vaikka se ei kaikissa tilanteissa ole paras valinta. 

3 kk on kyllä melkoisen lyhyt ajanjakso, eikä välttämättä tarvitse mennä syvemmälle kulttuuriin ja sen huonoihin puoliin, ja ehkä näkee vaan ne ihanat ja uudet asiat. Olen nyt ollut 2,5 vuotta ulkomailla, mutta sinällään onnellisuuteeni ei vaikuta se, että asun ulkomailla vaan se että elän unelmaani ja teen mitä haluan. Toisen suurin unelma on toisen pahin painajainen. Uskon että Suomessakin olisin ihan onnellinen ihminen, sillä onnellisuuteen ei vaikuta mielestäni ulkoinen ympäristö vaan jokaisen sisäinen maailma. Päivittäisen auringonpaisteen olen kyllä huomannut nostavan mielialaani huomattavasti. On minulle tullut myös muutaman kerran sellaisia kulttuurishokkeja että on jäänyt vaan suu auki järkytyksestä vaikka ihan Euroopassa asun suomalaiseen makuun länkkärimaassa, ja olen pari kertaa harkinnut muuttoa Suomeen kulttuurishokissa. Ehkä sitten kun äiti ikääntyy niin ettei pärjää omillaan ja kun meinaan hankkia lapsia eli ei ainakaan 5-6 vuoteen.

Ulkomailla asuminen sopii minulle, ja ehkä kaverillesikin. Toisaalta ongelmana tässä näkisin nyt kaverisi väheksynnän suomalaista kulttuuria kohtaan, eikä sen onko ulkomailla asuminen parempaa vai ei. Ei siis kannata lähteä ollenkaan väittelemään "objektiivisesti" mikä maa on paras. Kulttuurishokki kotimaahan paluun jälkeen kuten ulkomailla on myös todellinen juttu, mutta ei silloinkaan kuulu hyviin tapoihin arvostella maan x tapaa, vaan mukautua siihen parhaansa mukaan. Ehkä omassa kotimaassa kokee oikeudekseen arvostella tapoja, sillä on itsekin samassa veneessä. 

Voisin tässä luetella Suomen hyviä puolia, ja yhtä lailla huonoja. Ei se kuitenkaan auta tai muuta mitään.

En asu ulkomailla, mutta monesti mietin olisiko elämä parempaa jossain muualla.

Tuntuu usein etten saisi lainkaan olla luova, herkkä tai taiteellinen. Pitäisi olla kalju, goottityyliin pukeutuva lävistetty kovis että on "normaali".

Vierailija kirjoitti:

Opiskelin Saksassa, jossa viihdyin heti alusta alkaen. Sosiaalisuus ja käytöstavat sopivat hyvin luonteelleni. Suomalaiset ovat kyllä tosiaan aika perusnegatiivisia, mikä ankeuttaa ilmapiirin. Saksassa viehätti myös ruoan ja erityisesti ulkona syömisen edullisuus. Saksalaiset yleensä noudattivat yhteisiä sääntöjä, jos sellaiset oli. Suomessa on sellaista "minulla on oikeus" - mentaliteettia, mikä näkyy esim. siinä, että koiria pidetään irrallaan uimarannoilla, puistoissa ja pururadoilla. Suomesta kaipasin lenkkeilymahdollisuuksia ja tietysti hiihtoa. Terveydenhoito oli Saksassa erinomaista ja edullista.

Häh...missäpäin Saksaa asuit? Olen nähnyt lukemattomia koiria siellä vapaana, aniharva pitää koiraa remmissä. Ehkä vain ne, joiden koirilla on voimakas metsästysvietti tai jotka ovat aggressiivisia.

En ole asunut ulkomailla, mutta tiedän ihmisiä, jotka ovat eivätkä ole pitäneet kokemusta hyvänä, eivät saaneet ystäviä jne. Esim. yhdelle opiskelukaverilleni vaihtovuosi eurooppalaisessa maassa oli yksinäinen ja masentava.

Paljon riippuu varmaan siitäkin, mistä maasta puhutaan. Eivät kaikki, jotka vain ovat jotain muuta kuin Suomi, ole positiivisia ja sosiaalisia kulttuuriltaan yms. Voisin kuvitella, että jossain Itä-Euroopan pikkukaupungissa on ihan erilaista kuin vaikka Barcelonassa. Helsingissäkin on erilaista kuin suomalaisessa pikkukaupungissa.

Minusta on tullut varsinkin nyt aikuisena "Suomi-fani". Luonto näillä leveysasteilla on ihana ja täkäläisessä kulttuurissa on piirteitä, joita arvostan. En koe erityistä negatiivisuutta suomalaisten kesken, tai pikemminkin, en usko sen olevan juuri suomalaisten juttu.

Asuin kehitysmaassa. Stressasi ja vitutti. Helpotti palata sivistysmaahan puhumaan suomea englannin ja kehitysmaakielen polottamisen jälkeen, osaan siis englantia, vieläpä hyvin  ja auttavasti kehitysmaakieltä. Ei Suomelle vertoa!

Suomessa nationalismi vain pahentaa maan synkkää luonnetta. Nyt nationalistit haluavat liittoutua konservatiivisen kirkon kanssa. Herran pelkoa ja inkvisitiota tässä nyt vähiten kaipaa.

Vierailija kirjoitti:

Ei. Kamalin se oli jenkeissä, jossa minun introvertti, suorastaan erakkomainen ja tosikko persoonani törmäsi ahdistaviin sosiaalisiin odotuksiin olla sosiaalinen, hymyilevä ja avoin. Oikeasti, jos ei koko ajan ollut naama tekohymyllä, joku kyllä huomautti siitä, ja kehotti hymyilemään. Miehet näyttivät saavan olla ihan rauhassa perusilmeellä myrtsinä, mutta naisella pitäisi koko ajan olla väännettynä joku ystävällinen ilme päälle. Lisäksi odotettiin työn puolesta että yhteistyökumppaneita kestitään jopa omassa kotona. Aivan kammottavaa. Ai että kun nautin siitä kun nyt taas asun Suomessa, että saan rauhassa olla erakko nörtti joka en puhu välttämättä päiviin kellekään :D

Olen asunut myös briteissä nuorempana pari vuotta. Siellä oli vähemmän ahdistavaa, mutta jotenkin sellainen juureton "mitä minä täällä teen" olo. Se on hassua, koska olen tosiaan aika erakko enkä Suomessakaan ole juuri ihmisten kanssa tekemisissä, joten luulisi että minulle on ihan sama jos olen yksin ja ulkomailla. Eikä minua varsinaisesti yksinäisyys vaivannut, mutta sellainen epämukava olo etten kuulu laumaan, että kaikki on jonkin verran vaikeaa kieli- ja kulttuurierojen takia. Tissuttelin sitten alkoholia iltaisin ihan liikaa perustympäisyyn joka liittyi tuohon juurettomuuden ja tarkoituksettomuuden tunteeseen.

Perushoro siis, joka maassa jokin asia ahdistaa.

Olen niitä ihmisiä, joiden henkinen olo ei riipu niin paljon ympäristöstä. Panin silti Suomen oven kiinni varmuuden vuoksi jo 25 vuotta sitten. Ainoa, millä voisi sanoa olevan merkitystä oloon, on se, että ulkomailla on vähemmän kyttäystä ja typerää lainsäädäntöä/verotusta kuin Suomessa. Ihmisten ongelmat ovat pohjimmiltaan samanlaisia kaikkialla, kun sen opitun käytöksen sisälle pääsee.