Mies puhuu KOKO ajan
Alussa pidin miehen avoimuutta, puheliaisuutta ja älykkäitä kommentteja viehättävinä. Nyt 6kk monologien jälkeen alkaa ahdistaa ja tuntua, ettei minulla ole suunvuoroa.
Mies jotenkin pakonomaisesti alkaa puhua heti kun saa silmänsä auki. Ja selostaa kaikki tapahtumat ja mielensä liikahdukset. Tuntuu, että tämä puhe jotenkin välttelee todellista läheisyyttä. Tänään hän aikoi keittää teetä ja puhui 3 tuntia taukoamatta kunnes "ainiin, aamuteetähän minä olin laittamassa".
Yleensä ongelma on päinvastainen, että mies ei puhu. Onko kenelläkään ollut vastaavaa ja miten tähän voi suhtautua? Mies on muuten ihana.
Kommentit (30)
Meillä mies puhuu ihan liikaa, alussa pidin hyvänä juttuna, en enää. Ei vaan jaksa kuunnella. Nautin olosta silloin kun saan olla yksin kotona.
Olet varmaan mun eksän kanssa.
Sellanen hyvä sängyssä mutta sitä puhumista ja asioiden unohtelua ei valitettavasti tule lopettamaan.
https://www.vauva.fi/keskustelu/3446779/olen-aivan-uupunut-koska-mies-p…
Olen tämän aloittaja. Meillä en oikein keksi muuta ratkaisua kuin suhteen päättämistä.
Minusta mies on jopa vähän lievästi sekaisin. Jonkinlainen ADHD ehkä alkuperäisenä syynä. Moni asia mennyt miehellä aiemmin pieleen ja nyt miehen ollessa keski-iässä tuntuu siltä, että kuuntelen välillä kuin mielenterveyspotilaan ajatuksenvirtaa.
Vierailija kirjoitti:
https://www.vauva.fi/keskustelu/3446779/olen-aivan-uupunut-koska-mies-p…
Olen tämän aloittaja. Meillä en oikein keksi muuta ratkaisua kuin suhteen päättämistä.
Minusta mies on jopa vähän lievästi sekaisin. Jonkinlainen ADHD ehkä alkuperäisenä syynä. Moni asia mennyt miehellä aiemmin pieleen ja nyt miehen ollessa keski-iässä tuntuu siltä, että kuuntelen välillä kuin mielenterveyspotilaan ajatuksenvirtaa.
Mietinkin tämän aloituksen lukiessani, että mitä sulle kuuluu!
Olen samaa mieltä kanssasi, eroa ihmeessä. Ja AP:n kannattaisi myös, kyseessä on hyvin vaikeasti muutettava ominaisuus.
Pönkittää itsetunnon puutteita. Ehkä lapsena vanhemmat eivät kuunnelleet.
Aivovamma. Sellainen ei ymmärrä että kukaan ei jaksa kuunnella.
Mieheni pitää myös näitä monologeja ja pohtii muutenkin paljon. Silloin kun jaksan itse keskittyä keskusteluun, meille tulee todella hyviä keskusteluja, mutta työpäivien jälkeen kaipaan välillä hiljaisuutta. (Olen psykoterapeutti.) Olen alkanut sanoa välillä, että en jaksa nyt kuunnella näin yksityiskohtaista selostusta, koska olen väsynyt tai että toivoisin, että voisin myös kertoa kuulumiseni.
Otit kalkattavan miehen, mutta hän ei ole muuttunut vähemmän kalkattavaksi - kumma juttu. Ehkä olisi helpompi pistää kälättäjä taas vapaille markkinoille, sillä ei hän osaa muuttua. Valitse seuraavan kerran viisaammin.
Olette olleet yhdessä siis puoli vuotta ja nyt vasta hermostut? Et kai vaan muuttanut yhteen tyypin kanssa?
Ja minkälainen Mies juo teetä?
Emme asu yhdessä ja olemme molemmat kiireisiä viikolla ja yhdessä lähinnä viikonloppuisin.
Entä jos mies keitti AP:lle teetä?
Vierailija kirjoitti:
Entä jos mies keitti AP:lle teetä?
Ei ole av:n mukaan tosimies jos ei laita naista nyrkin ja hellan väliin
Kai luulin että se oli alkuhermoilua. Mutta luulisi hänen jo tottuneen minuun.
Meillä mies ei puhu ellei ole asiaa. Minä ja lapset höpötetään kokoajan:)
Välillä miehelle tulee "paskanjauhannan ähky" ja menee ajamaan nurmikkoa kuulokkeet päässä.
Vierailija kirjoitti:
https://www.vauva.fi/keskustelu/3446779/olen-aivan-uupunut-koska-mies-p…
Olen tämän aloittaja. Meillä en oikein keksi muuta ratkaisua kuin suhteen päättämistä.
Minusta mies on jopa vähän lievästi sekaisin. Jonkinlainen ADHD ehkä alkuperäisenä syynä. Moni asia mennyt miehellä aiemmin pieleen ja nyt miehen ollessa keski-iässä tuntuu siltä, että kuuntelen välillä kuin mielenterveyspotilaan ajatuksenvirtaa.
Loukkaava kirjoitus.
Vierailija kirjoitti:
Mun eksä oli niin sanotusti avoin tunteistaan. Pidin sitä tietenkin ensin hyvänä asiana; ihanaa kun mies puhuu siitä miltä tuntuu! Aika pian homma alkoi tökkiä pahasti. Suoraan sanottuna vi.tutti ja ahdisti jatkuva tunteista jauhaminen, ihan kaikki mitä sen miehen päässä liikkui tuli suusta ulos. Negatiiviset ja positiiviset jutut, kaikki. Jos oli pientäkin riitaa jostain, siis jotain oikeasti pientä eripuraa, piti istua alas ja puhua, puhua ja puhua vielä puhumasta päästyäkin. Ei sellaista jaksa kukaan.
Onneksi nykyinen mies on normaali. Ihan kaikkea ei tarvitse pakkomielteisesti avata ja analysoida, pienet eripurat vaipuvat unholaan ilman jauhamistakin. Ja parempi niin.
Tunnen pariskunnan joka jatkuvasti "käsittelee" tunteitaan ja syitä niille kaivetaan lapsuuden kokemuksista
Vierailija kirjoitti:
Itse kuuntelet hiljaa KOKO ajan
Niin, eikö kuulijallakin ole vastuu? Voit vaihtaa puheenaihetta tai puhua vuorostasi omista kiinnostuksistasi.
Nauti! Mieheni on ollut kuukausia mykkäkoulussa. Saan arvailla mitä hänen päässään liikkuu ja syytän kaikesta itseäni.