Avioero ja talon lainat
Osaako joku luotettavasti neuvoa, onko erossa mahdollista toimia niin, että puolisot sopivat keskenään omaisuuden jaosta ja toinen saa pitää talon ja ottaa lainan itselleen ja toinen ottaa irtaimiston? Tuleeko tässä ongelmaa verottajan tms. kanssa?
Kommentit (55)
Ok. Uskotaan että verottaja ei puutu. On vaan niin monessa kohtaa tullut todettua että aina se on rokottamassa joka välissä, mutta osituksessa sitten ei niin helposti.
Tuntuu vain itsestä siltä että siinä välillisesti lahjoittaa rahaa ex-puolison mahd. tulevalle puolisolle ja lapsille. Mutta jos sekään ei kaivele mieltä niin mikäs siinä.
Vierailija kirjoitti:
Ok. Uskotaan että verottaja ei puutu. On vaan niin monessa kohtaa tullut todettua että aina se on rokottamassa joka välissä, mutta osituksessa sitten ei niin helposti.
Tuntuu vain itsestä siltä että siinä välillisesti lahjoittaa rahaa ex-puolison mahd. tulevalle puolisolle ja lapsille. Mutta jos sekään ei kaivele mieltä niin mikäs siinä.
Tai mahdollistaa yhteisten lasten asumisen puoliksi tutussa talossa.. en saa kiinni sun ajatuksesta. Jos haluaa eroon talosta ja puolisosta eikä tarvitse enää maksaa penniäkään ja on vapaa sen jälkeen niin miksi kaivelis..?
Vierailija kirjoitti:
Tämän linkin takana oleva selostus kertoo aika hyvin, mistä on kysymys. Osituksessa omaisuutta ei ole pakko jakaa 50/50. Taustalla on varmaan myös se ajatus, että pariskunta voi keskinäisellä sopimuksella poiketa tasajaosta esimerkiksi siksi, että katsoisi tasajaon olevan epäreilun suhteessa siihen, paljonko kumpikin on omistanut etukäteen ja tuonut talouteen tuloja.
Lahjaveroseurauksia epätasaisesta osituksesta voi tulla lähinnä silloin, jos verottaja katsoo pariskunnan yrittävän sen avulla tarkoituksella kiertää lahjaveroa (esim. pari eroaa vain paperilla, mutta jää asumaan yhdessä). Jako, jossa toinen puolisoista saa tavallisen asunnon kokonaan ja ottaa vastuulleen sen velat, ei taatusti aiheuta nikottelua verottajan puolelta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Osituksen voi tehdä niin, että talo menee toiselle ja irtaimisto toiselle. Pankilta vain lainalupaus sille, joka talon ottaa ja yhteinen n laina sitten loppuu ja pääset eroon talosta. Puolisot saavat erossa jakaa yhteisen omaisuuden miten haluavat. Kukaan ei puutu.
Vaikka talon ja sen irtaimiston arvo olisi epäsuhdassa? Joku oli sitä mieltä että verottaja puuttuisi tähän ja katsoisi että taloon jäänyt saisi talon liian halvalla?
Kyseessä ei ole myynti. Avioerossa voi jakaa omaisuuden miten haluaa.
Voi toki jakaa mutta lahjaveroa joutuu maksamaan jos omaisuus on molempien nimissä tai yhteistä ja toinen saa yli 5000 arvoisen edun.
Kannattaa miettiä antaako rahaa valtiolle vai maksaisiko kuitenkin puolison ulos ihan reilusti.
Kyseessä ei ole lahja, vaan ositus.
Osituksessa katsotaan että molemmat saavat saman verran yhteisestä omaisuudesta. Jos näin ei tehdä, niin eikö se ole silloin lahja?
Ei, vaan osituksessa JAETAAN yhteinen omaisuus. missään ei puhtuta että sen TÄYTYY olla TASAN...
Tehdäänpä kärjistys. Oletko edelleen itsestäänselvästi samaa mieltä, jos toinen pitää molempien omaisuuden ja toinen ei saa mitään.
Voihan noin tehdä, jos toisella on henkilökohtaista omaisuutta niin paljon, että ei erotessaan halua ja tarvitse muuta kuin päällään olevat vaatteet.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tollot alapeukuttaa
Osituksen tekee eroava pari keskenään jos sopua riittää.
Meillä minulle jäi kaikki, paitsi puolison vaatteet, yhdessä teimme osituksen, hain sopimukselle lainhuudon. En tiedä pitääkö lainhuuto hakea nykyään, minä hain, koska omistukseeni siirtyi omakotitalo tontteineen.Jatkan vielä, minkäänlaista lahjaveroa ei minulta peritty.
Ok. Laitoitteko paperille mitään summia? Oliko ositus teidän tapauksessanne tasapuolinen?
Vai käytännössä miehelle jäi 10 000 e ja vaatteet ja sinulle 300 000 e kiinteistö.
Summista en muista, on se osituspaperi tuolla jossain kaapissa, en jaksa kaivaa, mutta minulle jäi uudehko talo irtaimistoineen ja jonkinmoinen auto, vaha. Mitään veroseuraamuksia ei tullut, velkaa talosta ei ollut, tunnistamisen pelosta en kerro miksi velka oli jo maksettu.
Jako oli entisen mieheni tahto, ja tästä on hiukan aikaa, ei talomme ollut noin arvokas, uusi tilava talo kuitenkin.
Eihän se taloudellisesti ollut tasapuolinen, mutta kuten sanoin, jaon tekee eroava pari, ja se on laillinen kun sopimus on allekirjoitettu todistajien läsnäollessa, minä hain lainhuudon, en tiedä onko nykyään käytäntö sama. Juristia emme käyttäneet, kirjastosta haimme kirjan, jossa oli malli osituskirjalle. Juristia emme tarvinneet. .
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tollot alapeukuttaa
Osituksen tekee eroava pari keskenään jos sopua riittää.
Meillä minulle jäi kaikki, paitsi puolison vaatteet, yhdessä teimme osituksen, hain sopimukselle lainhuudon. En tiedä pitääkö lainhuuto hakea nykyään, minä hain, koska omistukseeni siirtyi omakotitalo tontteineen.Jatkan vielä, minkäänlaista lahjaveroa ei minulta peritty.
Ok. Laitoitteko paperille mitään summia? Oliko ositus teidän tapauksessanne tasapuolinen?
Vai käytännössä miehelle jäi 10 000 e ja vaatteet ja sinulle 300 000 e kiinteistö.Summista en muista, on se osituspaperi tuolla jossain kaapissa, en jaksa kaivaa, mutta minulle jäi uudehko talo irtaimistoineen ja jonkinmoinen auto, vaha. Mitään veroseuraamuksia ei tullut, velkaa talosta ei ollut, tunnistamisen pelosta en kerro miksi velka oli jo maksettu.
Jako oli entisen mieheni tahto, ja tästä on hiukan aikaa, ei talomme ollut noin arvokas, uusi tilava talo kuitenkin.
Eihän se taloudellisesti ollut tasapuolinen, mutta kuten sanoin, jaon tekee eroava pari, ja se on laillinen kun sopimus on allekirjoitettu todistajien läsnäollessa, minä hain lainhuudon, en tiedä onko nykyään käytäntö sama. Juristia emme käyttäneet, kirjastosta haimme kirjan, jossa oli malli osituskirjalle. Juristia emme tarvinneet. .
Lainhuudatus pitää aina tehdä kun kiinteä omaisuus (kiinteistö) vaihtaa omistajaa. Ei liity mitenkään avioeroon vaan kiinteän omaisuuden omistajan muutokseen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ok. Uskotaan että verottaja ei puutu. On vaan niin monessa kohtaa tullut todettua että aina se on rokottamassa joka välissä, mutta osituksessa sitten ei niin helposti.
Tuntuu vain itsestä siltä että siinä välillisesti lahjoittaa rahaa ex-puolison mahd. tulevalle puolisolle ja lapsille. Mutta jos sekään ei kaivele mieltä niin mikäs siinä.
Tai mahdollistaa yhteisten lasten asumisen puoliksi tutussa talossa.. en saa kiinni sun ajatuksesta. Jos haluaa eroon talosta ja puolisosta eikä tarvitse enää maksaa penniäkään ja on vapaa sen jälkeen niin miksi kaivelis..?
Onhan se pois omien lasten perinnöstä ja tulevasta omaisuudesta minkä lahjoitat osituksessa. Ainakin siinä tapauksessa jos ex-puoliso menee uusiin naimisiin tai tekee uusia lapsia, jolloin hänen omaisuutensa jakautuu myös näiden kesken.
Toki jos ositus olisi hyvin riitaisa niin johan sitä mielellään maksaa mielenrauhasta ja lasten mielenrauhasta. Siinä mielessä ymmärrän kyllä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tollot alapeukuttaa
Osituksen tekee eroava pari keskenään jos sopua riittää.
Meillä minulle jäi kaikki, paitsi puolison vaatteet, yhdessä teimme osituksen, hain sopimukselle lainhuudon. En tiedä pitääkö lainhuuto hakea nykyään, minä hain, koska omistukseeni siirtyi omakotitalo tontteineen.Jatkan vielä, minkäänlaista lahjaveroa ei minulta peritty.
Ok. Laitoitteko paperille mitään summia? Oliko ositus teidän tapauksessanne tasapuolinen?
Vai käytännössä miehelle jäi 10 000 e ja vaatteet ja sinulle 300 000 e kiinteistö.
Kuten kerroin, hän otti vaatteensa, ei muuta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tollot alapeukuttaa
Osituksen tekee eroava pari keskenään jos sopua riittää.
Meillä minulle jäi kaikki, paitsi puolison vaatteet, yhdessä teimme osituksen, hain sopimukselle lainhuudon. En tiedä pitääkö lainhuuto hakea nykyään, minä hain, koska omistukseeni siirtyi omakotitalo tontteineen.Jatkan vielä, minkäänlaista lahjaveroa ei minulta peritty.
Ok. Laitoitteko paperille mitään summia? Oliko ositus teidän tapauksessanne tasapuolinen?
Vai käytännössä miehelle jäi 10 000 e ja vaatteet ja sinulle 300 000 e kiinteistö.Summista en muista, on se osituspaperi tuolla jossain kaapissa, en jaksa kaivaa, mutta minulle jäi uudehko talo irtaimistoineen ja jonkinmoinen auto, vaha. Mitään veroseuraamuksia ei tullut, velkaa talosta ei ollut, tunnistamisen pelosta en kerro miksi velka oli jo maksettu.
Jako oli entisen mieheni tahto, ja tästä on hiukan aikaa, ei talomme ollut noin arvokas, uusi tilava talo kuitenkin.
Eihän se taloudellisesti ollut tasapuolinen, mutta kuten sanoin, jaon tekee eroava pari, ja se on laillinen kun sopimus on allekirjoitettu todistajien läsnäollessa, minä hain lainhuudon, en tiedä onko nykyään käytäntö sama. Juristia emme käyttäneet, kirjastosta haimme kirjan, jossa oli malli osituskirjalle. Juristia emme tarvinneet. .Lainhuudatus pitää aina tehdä kun kiinteä omaisuus (kiinteistö) vaihtaa omistajaa. Ei liity mitenkään avioeroon vaan kiinteän omaisuuden omistajan muutokseen.
Juuri tulinkin lisäämäön, että lainhuuto olikin pakollinen, syystä, jonka jo kerroit. Kaikkea en enää niin tarkkaan muista.
Pointtini olikin, että ositus on vapaamuotoinen, jos pari pystyy sopimaan, niin asia paperille, nimet alle ja todistajat ja se on siinä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ok. Uskotaan että verottaja ei puutu. On vaan niin monessa kohtaa tullut todettua että aina se on rokottamassa joka välissä, mutta osituksessa sitten ei niin helposti.
Tuntuu vain itsestä siltä että siinä välillisesti lahjoittaa rahaa ex-puolison mahd. tulevalle puolisolle ja lapsille. Mutta jos sekään ei kaivele mieltä niin mikäs siinä.
Tai mahdollistaa yhteisten lasten asumisen puoliksi tutussa talossa.. en saa kiinni sun ajatuksesta. Jos haluaa eroon talosta ja puolisosta eikä tarvitse enää maksaa penniäkään ja on vapaa sen jälkeen niin miksi kaivelis..?
Onhan se pois omien lasten perinnöstä ja tulevasta omaisuudesta minkä lahjoitat osituksessa. Ainakin siinä tapauksessa jos ex-puoliso menee uusiin naimisiin tai tekee uusia lapsia, jolloin hänen omaisuutensa jakautuu myös näiden kesken.
Toki jos ositus olisi hyvin riitaisa niin johan sitä mielellään maksaa mielenrauhasta ja lasten mielenrauhasta. Siinä mielessä ymmärrän kyllä.
Saattaahan sitä itsekin mennä uusiin naimisiin tai tehdä lisää lapsia eron jälkeen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tollot alapeukuttaa
Osituksen tekee eroava pari keskenään jos sopua riittää.
Meillä minulle jäi kaikki, paitsi puolison vaatteet, yhdessä teimme osituksen, hain sopimukselle lainhuudon. En tiedä pitääkö lainhuuto hakea nykyään, minä hain, koska omistukseeni siirtyi omakotitalo tontteineen.Jatkan vielä, minkäänlaista lahjaveroa ei minulta peritty.
K.o. vuodesta on siis tullut jo verotuspäätös?
Ei liity tuloverotukseen mitenkään. Eli ei tule vuosittaista verotuspäätöstä. Niin no kiinteistöverotuspäätös tietenkin tulee omistusosuuden mukaisesti.
Esim lahjaverotuspäätös koskee tehtyä lahaverolmoitusta ja on ihan yksittäinen päätös. Lahjaverotus ei näy tuloveroilmoituksella.
Vierailija kirjoitti:
https://www.vero.fi/syventavat-vero-ohjeet/ohje-hakusivu/48583/ositukse…
Tuossa on kaikki osituksen veroasiat pilkulleen. Perustapauksessa jotain verovastuuta voi tulla jos osituksessa jompikumpi ottaa lisälainaa. Ja tällöinkin kyseessä varainsiirotvero tai vastaava.
Varainsiirtovero ei ole millään lailla kytköksissä lainaan. Varainsiirtovero maksetaan kun, ylläri, siirretään varoja. Eli esim talon puolikas toisen omistukseen. Sillä ei ole mitään merkitystä maksetaanko tuo siirto lainalla vai rahalla, vai osituksessa. Vain siirrettävän omaisuuden arvo vaikuttaa varainsiirtoveroon.
Minäkin olisin luovuttanut talosta osuuden exälle, kun halusin eroon äkkiä. Ex vain ei halunnut niin talo myyntiin pilkkahintaan. Sillä rahalla ei ole mitään merkitystä, kun pääsee eroon paskasta ja on vapaa.
Lahjavero on oma-aloitteinen vero.